Kantelu 4.7.2022
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 3.7.2022 julkaisemaan juttuun Jakeluvelvoitteen alentaminen näkyy jo bensapumpuilla: Polttoaineen hinnat laskivat viikonloppuna ympäri Suomen.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008922539.html
Kantelun mukaan jutussa oli lukuisia virheitä, joita Helsingin Sanomat ei suostunut pyynnöstä huolimatta korjaamaan.
Neuvosto käsitteli asiaa kahden korjauspyynnössä yksilöidyn virheväittämän osalta:
1) Kantelun mukaan Helsingin Sanomat väitti, että jakeluvelvoitteen lasku laskee ensisijaisesti bensiinin, ei dieselin hintaa. Kantelun mukaan asia on toisin päin: jakeluvelvoitteen lasku laskee ensisijaisesti dieselin hintaa. Kantelija perustelee tätä muun muassa hallituksen keväällä 2022 julkaisemilla ennakkoarvioilla siitä, miten muutos vaikuttaisi polttoaineiden hintoihin.
2) Kantelun mukaan Helsingin Sanomat väitti, että bensiinin hinta oli laskenut hallituksen päätösten takia, eikä tarjonnut mitään vaihtoehtoisia selityksiä. Tätä johtopäätöstä olisi kantelijan mukaan ollut mahdotonta tehdä yhden viikonlopun perusteella. Kantelija perustelee epäilystään muun muassa hintatilastoilla, joissa hinnanmuutokset eivät noudattele jakeluvelvoitteen laskemisen vaikutuksesta esitettyä ennakkoarviota. Kantelija huomauttaa myös, että vaikka juttu kertoi St1:n siirtäneen jakeluvelvoitteen hinnanlaskun täysimääräisesti hintoihinsa perjantaina 1. heinäkuuta, St1 myi kuitenkin Polttoaine.netin tilastojen mukaan bensiiniä halvemmalla torstaina 30.6. kuin lauantaina 2.7. Lisäksi kantelija huomauttaa, että kyseisen ketjun asemien välillä hintaero oli yli 20 senttiä, mikä kantelun mukaan kertonee siitä, että on hyvin vaikeaa sanoa, mikä on ollut jakeluvelvoitteen vaikutus. Kantelija huomauttaa, että myös raakaöljyn hinta oli laskenut. Lisäksi kantelija toteaa, että jakeluvelvoitteen alennus ei ollut vielä voimassa, ja jalostamot olivat tehneet polttoaineiden biokomponenttien hankintapäätökset jo aiemmin. Kantelija katsoo, että taloustieteellisen tutkimuksen valossa on epäuskottavaa, että bensakauppiaat olisivat laskeneet hintoja omaksi tappiokseen.
Lisäksi kantelun mukaan otsikolle ei ollut katetta jutussa, ja kantelu antaa ymmärtää, että juttu kertoi asiasta hallituksen kannalta perusteettoman positiivisessa valossa.
Päätoimittajan vastaus 21.9.2022
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomat käsitteli verkkosivuillaan 3.7.2022 julkaistussa uutisessa tuolloin kuluneena viikonloppuna havaittua polttoaineiden hinnan laskua. Hintojen laskun ilmeisenä taustaselityksenä esitettiin hallituksen aiemmin tekemä päätös polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikaisesta alentamisesta.
Päätoimittaja toteaa, että jakeluvelvoite pakottaa polttoaineen jakelijat sekoittamaan bensiinin ja dieselin joukkoon tietyn määrän biopolttoainetta, jonka veroton hinta on fossiilisia polttoaineita korkeampi. Näin ollen jakeluvelvoitteen alentamisen pitäisi näkyä pumppuhintojen alenemisena.
Jutussa kerrottiin havaintoja viikonlopun 2.–3.7. polttoainehinnoista muutamilla nimetyillä huoltoasemilla. Pyrkimyksenä oli luoda käsitys viikonlopun hintatasosta ja bensan ja dieselin hintojen ääripäistä. Tätä hintatasoa suhteutettiin Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin polttonesteiden hinnoista kesäkuussa. Jutussa haastateltu St1:n johtaja kertoi ketjunsa vieneen keveämmän jakeluvelvoitteen hintoihin jo ennakoivasti edellisenä perjantaina. Päätoimittajan mukaan lausunto tuki havaintoja bensiinin ja dieselin hinnanlaskusta ja sen taustalla olevista syistä.
Päätoimittajan mukaan uutisessa ei esitetty väitettä siitä, kumman – bensiinin vai dieselin – hintaa polttoaineiden jakeluvelvoitteen keventäminen laskee ensi sijassa.
Jutussa haastateltiin St1-ketjun johtajaa, joka kertoi yhtiönsä ratkaisusta siirtää kulujen odotettu kevennys kuluttajahintoihin. Helsingin Sanomat ei väittänyt todentaneensa sitä, oliko alennus siirtynyt täysimääräisenä ns. pumppuhintoihin. Kyse oli perusuutisesta, jossa ei myöskään ryhdytty arvioimaan sitä, mitkä muut muuttujat olivat mahdollisesti vaikuttaneet hintojen nopeaan laskuun tai ylipäänsä lyhyen aikavälin hintakehitykseen. Ajallinen yhteys hinnanlaskun ja hallituksen aikeiden julkistuksen välillä oli päätoimittajan mukaan ilmeinen, mikä teki asioiden keskinäisestä riippuvuudesta uskottavan ja perustellun hypoteesin.
Polttoainehintoja koskevassa perusuutisessa tarkasteltiin yhden viikonlopun aikana todettua yleisen hintatason muutosta, joka oli kansalaisten nähtävissä. Käsitys siitä, että äkillisen hinnanmuutoksen taustalla oli hallituksen pyrkimys keventää kustannuksia, oli päätoimittajan mukaan uskottava ja perusteltu. Uutisessa ei esitetty väitteitä pitkän aikavälin kehityksen ja paikkakuntakohtaisten erojen vaikutuksesta hintatasoon.
Päätoimittaja toteaa, että lupaus kustannusaleneman täysimääräisestä siirtämisestä kuluttajahintoihin oli uutisessa huoltoasemaketjun edustajan haastattelulausuma, ei lehden faktana esittämä asia. Koska bensiinin ja dieselin hinnat eivät ole kiinteitä, vaan päivittäinenkin vaihteluväli on suurta, täysimääräisen hinnanalennuksen todentaminen olisi ollut liki mahdotonta. Jutussa ei liioin väitetty, että hallituksen pyrkimykset vaikuttaisivat niin, että alentunut kulutaso tulisi kokonaisuudessaan kuluttajien hyödyksi.
Jutusta kävi päätoimittajan mukaan selkeästi ilmi, että hallituksen pyrkimys jakeluvelvoitteen huojentamiseksi ei ollut vielä toteutunut. Uutinen käsitteli sitä, kuinka huoltoasemaketjut näyttivät reagoineen hallituksen aikeisiin ennakoivasti. Hallituksen esittämää toimenpidettä oli päätoimittajan mielestä perusteltua pitää uskottavana keinona vaikuttaa kuluttajahintoihin. Polttoainehinnat vakiintuivat tuon jälkeen aiempaa alhaisemmalle tasolle.
Päätoimittajan mukaan uutisen otsikolle ja ingressille löytyi jutusta kate. Helsingin Sanomat ei esitellyt jutussaan hallituksen toimintaa erityisen myönteisessä valossa, vaan pyrki hakemaan selitystä viikonlopun aikana tehdyille havainnoille polttoainehintojen laskusta. Päätoimittaja toteaa, että kyse oli perusuutisesta eikä perusteellisesta, kattavasta tai pitkän aikajakson analyysista, joka olisi tarkastellut eri muuttujien vaikutusta bensiinin ja dieselin hintaan. Helsingin Sanomat kertoi lukijoilleen, että taustalla oli jakeluvelvoitteen alentamislupaus, ja haastateltu polttoaineketjun edustaja kertoi oman yhtiönsä reagoinnista hallituksen aikomuksiin.
Kantelijan toimitukseen lähettämän sähköpostiviestin otsikkona oli ”Polttoaineen hinnan syyt”. Päätoimittaja katsoo, että viesti oli luettavissa lähettäjän mielipiteeksi, jossa hän epäili jakeluvelvoitteen keventämisen vaikutuksia, eikä varsinaiseksi oikaisupyynnöksi. Viesti oli lähetetty ainoastaan jutun kirjoittaneelle toimittajalle eikä Helsingin Sanomien virallista oikaisukanavaa käyttäen, vaikka tämä on lukijoiden helposti löydettävissä. Toimitus ei käsitellyt saamaansa viestiä olennaisen asiavirheen oikaisuvaateena. Päätoimittajan mukaan jutussa ei myöskään todettu oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä eikä lehti sellaisen korjaamista laiminlyönyt.
Ratkaisu
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Lehti raportoi polttoaineiden hinnoissa tapahtuneesta nopeasta laskusta ja kertoi, että syynä hintojen alenemiseen oli niin sanotun jakeluvelvoitteen alentaminen. Kyse oli eduskunnan muutamia viikkoja aiemmin hyväksymästä mutta vielä presidentin vahvistusta vailla olleesta lakimuutoksesta, joka pienensi polttoaineenjakelijoiden velvollisuutta sisällyttää jakeluun uusiutuvia polttoaineita.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet tulkinnalleen polttoaineiden hintojen laskuun vaikuttaneista tekijöistä. Jutussa merkittävän polttoaineenjakelijan edustaja kertoi ketjunsa juuri alentaneen hintoja nimenomaan jakeluvelvoitteen muutosta ennakoidakseen. Otsikolle oli kate jutun sisällössä, ja tiedotusvälineillä on oikeus rajata, missä laajuudessa ne aiheitaan käsittelevät.
Jutusta tulkittavissa ollut väite siitä, että jakeluvelvoitteen lasku vaikuttaa vähemmän merkittävästi dieselin kuin bensiinin hintaan, erosi hallituksen antamasta ennakkoarviosta. Lakiesityksessään toukokuussa 2022 hallitus oli kuitenkin tuonut esiin, että hintavaikutusten ennakkoarvioihin liittyi suurta epävarmuutta. Lisäksi neuvosto katsoo, että toteamuksen jakeluvelvoitteen pienenemisen vaikutuksesta dieselin hintaan saattoi tulkita myös niin, että se koski vain lehden havaitsemaa hintakehitystä. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut suotavaa avata lukijoille väitteensä perusteluja viimeistään korjauspyynnön saatuaan. Jutusta ei kuitenkaan ole kantelumateriaalin perusteella löydettävissä olennaista asiavirhettä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Aija Pirinen, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.