Kantelut kohdistuvat Keskisuomalaisen 26.6.2022 verkkosivuillaan julkaisemaan päätoimittajan kolumniin Voiko somen juhannuskuva olla häirintää?
Kantelu 28.6.2022 (8089/UL/22)
Vaikka kyseessä oli kolumni, kantelijan mielestä se oli räikeän naisvihamielinen ja perustui virheellisiin väittämiin. Kantelija katsoo, että kolumnissa puhuttiin halventavasti naissukupuolesta ja väitettiin, että naisten kesäinen pukeutuminen olisi seksuaalista häirintää. Kantelijan mielestä tämä sekä vähätteli seksuaalista häirintää että asetti naissukupuolen tahallisesti huonoon valoon.
Kantelussa todetaan, että kolumnisti käsitteli valitsemiensa julkisuuden henkilöiden kuvia ja arvioi ne seksuaaliseksi häirinnäksi. Tässä yhteydessä hän toi esille naisten ammattinimikkeet ja jopa menneiden avioliittojen määrän huolimatta siitä, etteivät nämä asiat liittyneet mitenkään käsiteltävään aiheeseen. Kantelija pitää kolumnia tältä osin asianomaisia pilkkaavana ja loukkaavana. Lisäksi hän pitää virheellisenä kolumnissa esitettyä väittämää, jonka mukaan naiset olisivat syyllistyneet seksuaaliseen häirintään julkaisemalla kuvat omalla tilillään. Kirjoitus asetti jutussa mainitut naiset huonoon valoon. Heitä ei myöskään ollut haastateltu juttuun.
Kantelun mukaan kolumnissa väitettiin totuudenvastaisesti, että naisten pukeutuminen tai heidän omalla tilillään julkaisemansa kuvat olisivat julkista seksuaalista häirintää. Kirjoittaja tuki väittämäänsä sanomalla, ettei tällaisesta asiasta ole olemassa ennakkotapausta. Kantelija huomauttaa, ettei sellaista asiaa kuin julkinen seksuaalinen häirintä, jossa ei ole aktiivista tekijää, ole olemassa. Kolumni loi siten tahallisesti väärää kuvaa siitä, mitä seksuaalinen häirintä on.
Kantelija ei katsonut tarpeelliseksi lähettää lehdelle vastinetta, koska lehti oli saanut huomattavasti kritiikkiä kolumnista ja jopa vastannut siihen todeten, että kyseessä oli kevyt juhannusjuttu. Lehti ei ollut suostunut poistamaan kolumnia.
Kantelun mukaan kolumni rikkoi Journalistin ohjeiden kohtia 8, 21 ja 26.
Kantelu 30.6.2022 (8091/UL/22)
Kantelun mukaan otsikon perusteella päätoimittajan kolumni oli neutraali, mutta sen lopetus asetti koko tekstin tarkoituksen hyvin kyseenalaiseen valoon. Kantelija nostaa esiin kolumnista kohdan, jossa sanottiin: ”Ainakin kuvat voisi sivuuttaa kokonaan sillä perusteella, että niiden jakaminen kertoo kohteistaan jo itsessään niin paljon, että kyseisiin henkilöihin ei kannata käyttää hetkeäkään aikaa tai huomiota. Pohjimmiltaan suvaitsevassa maailmassa on syytä suvaita monenlaisuutta. Silti hyvät tavat ovat yllättävän hieno asia.”
Kyseinen jutun kohta rikkoi kantelun mukaan räikeästi Journalistin ohjeiden kohtaa 26, jonka mukaan muun muassa jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava eikä muun muassa sukupuolta pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Kolumnisti arvioi, että helteellä otettuja bikinikuvia omilla sosiaalisen median tileillään julkaisseet naiset olivat huonotapaisia ja heidän julkaisemansa kuvat ”roiseja”. Kantelija toteaa, että kaikki kuvissa esiintyvät henkilöt olivat vaaleahiuksisia, kauniita ja isorintaisia naisia. Hän huomauttaa, että se, mitä bikinikuvien julkaiseminen päätoimittajan mielestä naisista kertoo, jää tekstissä ilmeisesti tarkoituksella luettavaksi rivien välistä. Joka tapauksessa kantelijan mielestä on selvää, ettei kirjoituksen tarkoituksena ollut mairitella, vaan eksplisiittisesti väheksyä jutussa esiin nostettuja henkilöitä ja naissukupuolta. Kolumni toi naiset nimenomaisesti esiin arvostellen ja huonossa valossa, mikä ei voi kantelijan mielestä olla lehden pääkirjoitukselle tai journalismille sopiva linja.
Kantelu 7.7.2022 (8096/UL/22)
Kantelun mukaan kolumni oli täynnä naisvihaa eli sukupuolen halventamista. Kantelija kokee tämän olleen asiatonta kaikkia naisia ja erityisesti jutussa mainittuja naisia kohtaan. Kantelija on pyytänyt asianomaisilta suostumuksen kantelulleen.
Kolumnin kirjoittaja nosti esiin julkisuudesta tunnettuja naisia, joita Instagram oli hänelle suositellut.
Lisätessään kyseisten naisten kuvia kirjoituksensa pääkuvaksi, kolumni kantelun mukaan seksualisoi naisia vasten heidän tahtoaan ja halvensi heitä julkisesti mainitsemalla, että kyseiset kuvat voisi tulkita seksuaaliseksi häirinnäksi.
Kantelija toteaa, että jos kolumnin kirjoittaja olisi oikeasti halunnut herättää keskustelua somekuvista ja mahdollisesta häirinnästä, olisi paikallaan ollut ottaa keskusteluun myös muut sukupuolet ja esimerkkejä yleisellä tasolla – ei siis niin, että keskitytään naisten halventamiseen ja otetaan silmätikuksi muutama julkisuuden henkilö. Rintojen vertaaminen miehen sukupuolielimeen ei ole kantelijan mielestä eri sukupuolten ottamista huomioon, vaan naisen kehon seksualisoimista, sillä rinnat eivät ole sukupuolielin.
Vaikka tyylilajissa pyrittiin satiiriin, ei se kantelijan mielestä oikeuttanut naisvihaan ja sukupuolen halventamiseen. Vertailun vuoksi kantelussa pyydetään pohtimaan, mitä seuraisi, jos vastaavantyyppinen kirjoitus olisi tehty esimerkiksi seksuaalivähemmistöistä tai rodullistetuista (POC, engl. people of colour). Erilaisten ihmisryhmien halventamista ei voi kantelun mukaan yrittää piilottaa satiiriin.
Naisvihaa ilmensi kantelun mukaan vahvasti etenkin kolumnin lopussa esitetty toteamus: ”Ainakin kuvat voisi sivuuttaa kokonaan sillä perusteella, että niiden jakaminen kertoo kohteistaan jo itsessään niin paljon, että kyseisiin henkilöihin ei kannata käyttää hetkeäkään aikaa tai huomiota.” Kantelija tulkitsee, että kolumnin perusteella nainen, joka pukeutuu kuten haluaa ja näyttää paljasta pintaa, on arvoton. Tätä painottaakseen kolumnisti nosti esille myös epäolennaisia asioita, kuten yhden naisista parisuhdehistorian ja avioerot. Myös luonnehdinnat roisiudesta ja huonotapaisuudesta olivat kantelijan mielestä räikeästi liioiteltuja ja asettivat asianomaisen huonoon valoon.
Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 26, minkä lisäksi kantelija arvioi sen vähintäänkin käyvän lähellä myös ohjeen 21 rikkomista.
Päätoimittajan vastaus 16.9.2022
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena oleva kolumni ilmestyi lehden Huomioita-palstalla, jossa on kirjoittajan pakinoivia ja kantaa ottavia kirjoituksia. Palstalla on ilmestynyt vuosien varrella eri tavoin satirisoivia, kärjistäviä, ärsyttäviä ja myös jopa humoristisia kirjoituksia.
Päätoimittajan mukaan on syytä huomata, että kolumnissa mainitut henkilöt ovat esiintyneet runsaasti julkisuudessa ja heidän sosiaalisen median tilinsä ovat julkisia. Kolumnissa ei päätoimittajan mukaan väitetty, että kesäinen pukeutuminen olisi seksuaalista häirintää, vaan kysyttiin, voisiko näin olla. Myös kolumnin otsikko oli kysymysmuodossa. Kysymyksen ja väitteen ero on päätoimittajan mukaan suuri. Hänen mukaansa kirjoituksessa siis kysyttiin ja pohdittiin, ei väitetty. Kolumnissa myös todettiin pukeutumisen kokemisesta seksuaalisena häirintänä selkeäsanaisesti: ”Suvaitsevaisessa yhteiskunnassa ei pitäisi lähteä näin ajattelemaan, sillä se johtaisi esimerkiksi pukeutumisessa ahdasmielisyyden diktatuuriin.”
Päätoimittajan mukaan kyse oli tyylilajiltaan pakinoivasta kirjoituksesta, jonka tyyliin kuuluu ironian ja satiirin käyttäminen tehokeinoina. Tämänkaltaisissa teksteissä on päätoimittajan mielestä voitava esittää kärjistettyjäkin kysymyksiä ja näkemyksiä, myös lukijan näkemyksistä poikkeavia. Toisin kuin uutistyyppisissä jutuissa, kolumneissa nimeltä mainituille henkilöille ei ole tapana varata mahdollisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä. Päätoimittaja toteaa myös, etteivät kolumnissa mainitut henkilöt ole pyytäneet lehdeltä oman näkemyksensä julkaisemista esimerkiksi mielipidekirjoituksena.
Kolumnissa pohdittiin käytöstapoja eikä siinä päätoimittajan mukaan tuotu sukupuolta tai tähän verrattavaa ominaisuutta esille asiankuulumattomasti tai halventavasti. Hänen mielestään yhteiskunnassa on voitava pohtia erilaisia näkökulmia ilman että ne tulkitaan jonkin suuntaiseksi vihamielisyydeksi. Tällainen tulkinta rajoittaisi päätoimittajan mukaan keskustelua ja sitä, ketkä saavat osallistua keskusteluun.
Huomioita-tekstien tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan ja miettimään lukijan omia näkökulmia, tässä tapauksessa käytöstapoja. Tarkoitus ei päätoimittajan mukaan ole, että lukija olisi kirjoituksen kanssa samaa mieltä. Hän huomauttaa, että parhaimmillaan pakinoivakin kirjoitus voi laventaa lukijan maailmankuvaa ja suvaitsevaisuutta.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Keskisuomalainen julkaisi Huomioita-palstalla päätoimittajan pakinoivan kolumnin, jossa tämä pohti, voitaisiinko toisen ihmisen pukeutuminen tai vähäpukeisten somekuvien julkaisu tulkita seksuaaliseksi häirinnäksi. Tekstissään päätoimittaja käsitteli ennen muuta kolmen julkisuudesta tunnetun naisen omilla Instagram-tileillään julkaisemia juhannuskuvia, joista juttuun oli koostettu kollaasi kuvitukseksi.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, ettei neuvoston tehtävänä ole arvioida journalismin hyvän maun mukaisuutta, vaan se perustaa ratkaisunsa Journalistin ohjeiden tulkintaan. Ohjeet koskevat kaikenlaista journalismia, eikä esimerkiksi ihmisarvon loukkaamista voida sallia lajityypin varjolla, vaikka kolumnin kaltaisissa mielipiteellisissä tekstityypeissä kirjoittajan sananvapaus onkin laajimmillaan.
Tässä tapauksessa kantelun kohteena oleva teksti oli siinä nimeltä mainittuja julkisuudesta tunnettuja naisia halventava ja leimaava. Kolumnissa muun muassa vedettiin kuvien perusteella se johtopäätös, ettei kyseisiin henkilöihin kannata käyttää hetkeäkään aikaa tai huomiota. Neuvosto katsoo, että kolumni oli näkökulmaltaan ja esitystavaltaan asianomaisia voimakkaasti väheksyvä, ja tämä väheksyntä kytkettiin sukupuoleen asiaankuulumattomasti ja halventavasti.
Neuvosto toteaa, ettei lehdellä ollut velvollisuutta kuulla kritiikin kohteita samanaikaisesti, eivätkä he ole pyytäneet jälkikäteenkään lehdeltä tulla kuulluiksi.
Neuvoston arvion mukaan jutun perusteella ei myöskään syntynyt väärää käsitystä siitä, mitä seksuaalisen häirinnän käsitteellä tarkoitetaan, vaan tätä koskevat väittämät oli puettu kysymyksen muotoon.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen on rikkonut Journalistin ohjetta 26 ja antaa sille huomautuksen.
Langettavaa äänestivät:
Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen ja Jani Tanskanen.
Vapauttavaa äänestivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Minna McGill, Alma Onali ja Timo Sipola.
Heidän eriävä mielipiteensä:
Kantelun kohteena oleva teksti oli leimaava, tahallisen kärjistävä ja mauton. Julkisen sanan neuvoston tehtävä ei kuitenkaan ole arvioida tekstien laatua.
Kolumnin kaltaisissa mielipiteellisissä tekstityypeissä kirjoittajan sananvapaus on laajimmillaan. Sananvapauden puolustaminen on yksi neuvoston perustehtävistä. Se tarkoittaa myös mauttomien tekstien sietämistä.
Kolumni oli näkökulmaltaan ja esitystavaltaan erityisesti siinä nimeltä mainittuja julkisuuden henkilöitä halveksuva ja väheksyvä. Ihmisarvon loukkaamisen kynnys ei kuitenkaan ylittynyt. Langettavan perusteena on viime aikoina pidetty esimerkiksi epäinhimillistämistä ja väkivaltaisen kielenkäytön normalisointia.
Katsomme, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.