Kantelu 14.5.2022
Kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Olen transmies ja parhaillaan transprosessissa. Olen vaihtanut nimeni, käynyt leikkauksessa ja olen parhaillaan hormonihoidossa. Olen osallistunut ohjelmaan Big Brother Suomi vuonna 2019, kun käytin vielä vanhaa nimeäni, enkä tiennyt olevani transmies. Luulin olevani nainen ja siksi myös esiinnyin naisena.
Journalistin ohjeissa tähdennetään (JO 26), että jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava: etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Transihmisten kohdalla transitiota edeltäneiden kuvien ja nimen esiin tuominen on halventavaa.
Tulin miehenä ulos 19.04.2021. Sen jälkeen Seiska on tietääkseni ainakin kaksi kertaa käyttänyt minusta tehdyissä jutuissaan kuvia, jotka ovat otettu vuonna 2019, ja joissa esiinnyn naisena. Se, että kuvia käytetään edelleen, vaikka olen kertonut julkisesti olevani mies, on harhaanjohtavaa ja identiteettiäni loukkaavaa. Olen lähettänyt Seiskan päätoimittajalle viestiä asiasta, jossa pyysin, että vanhoja kuviani ei enää käytetä, ja että ne poistetaan niistä jutuista, jotka on julkaistu sen jälkeen, kun tulin ulos miehenä. Liitin Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen työntekijän lausunnon asiasta, jossa hän katsoi asian olevan erittäin vakava ja että kuvien käyttö on hyvän journalistisen etiikan vastaista.
Seiskan päätoimittaja ei kuitenkaan ottanut asiaa vakavasti eikä luvannut olla käyttämättä vanhoja kuviani. Siksi otan nyt yhteyttä teihin.
Olen pahoillani, että olen myöhässä kolmen kuukauden aikarajasta. En ole [syy salattu] pystynyt tekemään kantelua aiemmin. Haluan kuitenkin, että tämä asia selvitetään tulevaisuutta varten. Tahdon, että Seiska sitoutuu siihen, etteivät he enää tulevaisuudessa käytä vanhoja kuviani, jotka on otettu ennen vuotta 2021. Sen lisäksi haluan, että vanhoista julkaisuista, jotka on tehty ulostuloni jälkeen, poistetaan vanhat kuvat.”
Päätoimittajan vastaus 16.6.2022
Seiskan vastaava päätoimittaja Jari Peltomäki toteaa vastauksensa aluksi, ettei lehti ole rikkonut Journalistin ohjeita tai Julkisen sanan neuvoston lausumaa, jossa käsitellään verkkosisältöjen poistamista.
Päätoimittaja katsoo, ettei kantelun kohteena olevissa verkkojutuissa ollut sisältönsä puolesta mitään Journalistin ohjeiden vastaista: Verkkojutuissa kerrottiin kantelijan omista some-päivityksistä, joissa hän kertoi transsukupuolisuudestaan avoimesti ja julkisesti. Jutussa, joka julkaistiin 20.4.2021 kerrottiin kantelijan edellisenä päivänä julkaisemasta some-päivityksestä, jossa hän kertoi olevansa transmies. 9.1.2022 julkaistussa jutussa kerrottiin kantelijan musiikkiprojektista, jossa tämä omien sanojensa mukaan käsittelee transkokemustaan ja oman identiteettinsä etsimistä ja sukupuolen käsittelemisen prosessia.
Päätoimittajan mukaan kantelija on kokenut ongelmaksi juttuihin liitetyt valokuvat, jotka on otettu hänestä ennen kuin kantelija on kertonut transsukupuolisuudestaan. Kuvat liittyvät kantelijan esiintymiseen Big Brother -televisio-ohjelmassa vuonna 2019.
Päätoimittajan kyse on siitä, millä edellytyksillä verkkohistoriaan voi kajota. Kantelija on lähettänyt päätoimittajalle ja sittemmin myös JSN:lle sosiaaliohjaajan lausunnon, jossa kuvaillaan sukupuolidysforiaa. Kyseinen termi tarkoittaa lausunnon mukaan sukupuoliristiriidan aiheuttamaa kokonaisvaltaista pahan olon tunnetta. Lausunnossa katsotaan, että transihmisten kohdalla transitiota edeltäneiden kuvien ja nimen esiin tuominen on halventavaa. Lausunnossa kuvaillaan myös dysforian aiheuttamia tuntemuksia ja väärinsukupuolittamisen ongelmia.
Päätoimittaja ymmärtää kantelijan esiin nostamat tapaukseen liittyvät erityispiirteet. Päätoimittajan mukaan Seiskalla ei luonnollisestikaan ole ollut tarkoitus juttujen julkaisulla aiheuttaa kantelijalle ahdistusta. Mahdollisten jatkossa julkaistavien juttujen kohdalla kantelijan nyt esiin nostamat huolenaiheet tullaan päätoimittajan mukaan ottamaan journalistisessa harkinnassa huomioon muiden seikkojen ohella julkaisupäätöksiä tehtäessä. Päätoimittajan tulkinnan mukaan Journalistin ohjetta 26 ei jutussa rikottu, koska kantelijaa ei millään muotoa käsitelty tietoisesti eikä tarkoituksellisesti hänen ihmisarvoaan loukaten.
Päätoimittajan mukaan aiemmin julkaistuun verkkojuttuun ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti syytä tehdä muutoksia tai poistoja JSN:n verkkosisältöjen poistamisen periaatteista vuonna 2018 antaman lausuman perusteella. Päätoimittaja toteaa, että verkkohistoriaan ei pidä kajota kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa. Päätoimittajan mukaan vanhan arkistokuvan käyttäminen ei voine olla sellainen seikka, jonka vuoksi juttuja voitaisiin lähteä muuttamaan jälkikäteen asianomaisen pyynnöstä.
Päätoimittajan mukaan julkisuudessa olevista ihmisistä on mediayhtiöillä lukuisia arkistokuvia; osa vanhempia, osa tuoreempia. Ihmisten elämäntilanteet, olosuhteet, ulkoinen olemus, pari- ja perhesuhteet, parisuhteen kohdentuminen sukupuolten välillä tai vaikkapa tämän tapauksen osoittamin tavoin sukupuoli-identiteettikin voivat vaihdella ja muuttua vuosien saatossa. Päätoimittajan mukaan voidaan miettiä, onko kohtuutonta julkaista valokuvaa plastiikkakirurgisen operaation läpikäyneestä julkisuuden henkilöstä ajalta ennen operaatiota tai parisuhdekuvaa aiemmin heterosuhteessa eläneestä henkilöstä sen jälkeen, kun hän on sittemmin esiintynyt julkisuudessa parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa? Entä perheensä tai läheisensä onnettomuudessa menettäneen henkilön perhekuvia ajalta ennen onnettomuutta? Aiheuttavatko tämänkaltaiset historiaan liittyvät kuvat ahdistusta ja pahaa oloa kuvien kohteella muuttuneen elämäntilanteen johdosta?
Päätoimittajan mukaan ihmiset suhtautuvat erilaisiin muutoksiin myös hyvin yksilöllisesti ja eri tavoin. Joku voi kokea muutoksen hyvin raskaana, ja toinen taas suhtautuu siihen kevyemmin tai neutraalisti. Toimituksessa on tämän vuoksi hyvin vaikea lähteä tekemään ulkopuolelta rajanvetoja sen suhteen, missä tapauksissa muutokset voisivat perustella vanhojen arkistokuvien poistamisen ja milloin eivät. Tämän vuoksi myöskään puheena olevassa tapauksessa ei katsottu perustelluksi lähteä puuttumaan historiaan.
Päätoimittajan mukaan tilanteen poikkeuksellisuus sinänsä ymmärretään toimituksessa, eikä kantelijalle haluta aiheuttaa mielipahaa tai ahdistusta. Seiskan toimituksessa suhtaudutaan vakavasti sekä Journalistin ohjeisiin että JSN:n lausumiin mukaan luettuna verkkohistorian poistamista koskeva lausuma. Tässä tapauksessa lehti ei kuitenkaan nähnyt syitä kuvien poistamiselle kantelijan yhteydenoton johdosta.
Päätoimittajan mukaan tilanne ei ole ihan tavanomainen ja Seiskankin puolesta pidetään sinänsä tervetulleena Julkisen sanan neuvoston kannanottoa asiaan. JSN:n vuonna 2018 antaman lausuman mukaisesti neuvosto ei kuitenkaan voi edellyttää juttujen poistamista jälkikäteen. Päätoimittaja toteaa ymmärtävänsä asian niin, ettei JSN voi myöskään tämän kantelun johdosta tehdä Seiskaa velvoittavaa päätöstä puheena olevien kuvien poistamiseksi. Päätoimittaja toteaa, että vaikka JSN:n kannanotto – oli sen lopputulos mikä tahansa – toki otetaan journalistisessa harkinnassa huomioon jatkossa, se ei voine olla yksinomainen seikka kuvien poistamisharkinnassa nyt eikä tulevaisuudessa eteen tulevien muiden asioiden osalta. Muussa tapauksessa toimitukselle kuuluva päätösvalta siirtyisi JSN:lle.
Päätoimittajan vastaus 27.9.2022
Neuvosto pyysi 26.9.2022 päätoimittajaa täydentämään vastaustaan kuvan harhaanjohtavan käytön näkökulmasta, koska se mainitaan kantelussa.
Päätoimittajan tulkinnan mukaan kyseisessä ohjeessa on lähtökohtaisesti kyse objektiivisesti todennettavien faktojen erottamisesta mielipiteistä. Vastauksessaan päätoimittaja mainitsee tästä esimerkkeinä, ettei esimerkiksi toimittajan näkökulmakommentissa esitettyjä mielipiteitä tule esittää tosiasioina tai että satiiri tai viihteellinen kolumniteksti tulee erottaa selkeästi faktauutisoinnista. Kuvien osalta kyseeseen voisi päätoimittajan mukaan tulla esimerkiksi tekstisisältöön liittymättömän kuvituskuvan käyttäminen ja sen selkeä merkitseminen siten, ettei lukija erehdy käsittelemään kuvituskuvaa tekstistä ilmenevään tapahtumaan liittyvänä kuvana tai esimerkiksi siitä ilmeneviä ulkopuolisia henkilöitä tekstiin liittyvinä tahoina.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa ei hänen nähdäkseen ollut lainkaan kyse edellä mainitun kaltaisesta tilanteesta. Jutussa kerrottiin julkisuudessa olleen kantelijan omasta some-päivityksestä ja sen sisällöstä liittyen hänen uuteen aluevaltaukseensa rap-musiikin saralla. Pääkuvana jutussa oli arkistokuva kantelijasta. Kuvassa esiintyi siten tekstin kohteena oleva artisti itse. Kuva ei ollut kuvituskuva, jossa olisi esitetty esimerkiksi joku toinen rap-artisti tai muu musiikkiin liittyvä kuva kuvituskuvana, vaan kuva liittyi suoraan tekstiin ja sen käsittelemään henkilöön.
Päätoimittajan mukaan kuvassa ei ollut edellä mainituin perustein mitään harhaanjohtavaa. Kuva esitti jutun kohteena olevaa henkilöä, jutussa kerrottiin kuvassa esiintyvän henkilön asioista ja uutisointi oli kaikin puolin normaalia ja neutraalia. Mistään harhaanjohtavuudesta ei siten ollut kyse kuvan ja tekstin suhteessa.
Ratkaisu
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Lausuma verkkosisältöjen poistamisen periaatteista 2018
Seiska julkaisi verkkosivuillaan juttuja, joista ensimmäisessä kerrottiin kantelijan sosiaalisen median päivityksestä, jossa tämä kertoi olevansa transmies. Kymmenen kuukautta myöhemmin julkaistussa jutussa kerrottiin kantelijan paluusta sosiaaliseen mediaan kahdeksan kuukauden tauon jälkeen ja ryhtymisestä rap-artistiksi. Jutuissa oli pääkuvana lehden arkistokuva kantelijasta ennen tämän transprosessia.
Kantelija on ollut lyhyen ajan julkisuudessa tosi-tv-esiintyjänä. Kantelija on kuitenkin muuttanut sen jälkeen etunimensä ja käynnistänyt sukupuolenkorjausprosessin, jonka aikana hän on pidättäytynyt julkisuudesta. Kantelija on pyytänyt Seiskaa poistamaan arkistokuvat kantelun kohteena olevien juttujen yhteydestä ja arkistostaan. Lehti ei ole suostunut pyyntöön.
Neuvosto otti kantelun käsittelyyn, koska asialla on yleistä ja periaatteellista merkitystä, vaikka kantelu kohdistui juttuihin, jotka oli julkaistu yli kolme kuukautta ennen kanteluhetkeä.
Neuvosto päätti kokouksessaan rajata käsittelyn koskemaan Seiskan 9.1.2022 julkaisemaa juttua ”Julkisuudesta kadonnut BB-tähti Arion palasi someen – uusi aluevaltaus yllättää!”.
https://www.seiska.fi/Kotimaa/Julkisuudesta-kadonnut-BB-tahti-Arion-palasi-someen-uusi-aluevaltaus-yllattaa/1165910
Neuvosto toteaa, että Seiska käytti jutussa pääkuvana harhaanjohtavasti kuvaa kantelijasta ennen tämän transprosessia ja nimen muuttamista. Kuvassa kantelija esitettiin naisena, vaikka hän on julkisesti kertonut olevansa transmies. Seiska oli uutisoinut kantelijan transitiosta jo useita kuukausia aiemmin. Lehti ei perustellut vanhan kuvan käyttöä, eikä se liittynyt jutun aiheeseen.
Neuvosto pitää Seiskan kuvankäyttöä ongelmallisena myös Journalistin ohjeiden kohdan 26 näkökulmasta, mutta katsoo, ettei ihmisarvon loukkaamisen kynnys ylittynyt. Jutun kokonaisuudessa annettiin tilaa myös kantelijan sukupuoli-identiteetille.
Kantelija pyytää kantelussaan lehteä poistamaan arkistokuvansa kantelun kohteina olevista jutuista.
Neuvoston vuonna 2018 antamassa Lausumassa verkkosisältöjen poistamisen periaatteista todetaan, että tiedotusvälineiden verkossa julkaisemat sisällöt ovat historiaa, johon ei pidä puuttua kuin erityisen painavista syistä. Päätoimittajan harkintavaltaan kuuluu myös jutun osien, kuten esimerkiksi yksittäisten kuvien poistaminen, jos kuvasta on päätoimittajan arvion mukaan selvästi kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle. Lausuman mukaan kohtuuttomia seurauksia yksilölle voi aiheuttaa esimerkiksi se, että kuvan julkaisun jälkeen henkilön tilanne on muuttunut, ja päätoimittaja voi tulla siihen tulokseen, että verkossa julkaistu juttu antaa henkilöstä virheellisen kuvan selvästi vahingollisella tavalla.
Päätös kuvien mahdollisesta poistamisesta on kuitenkin lausuman ja JSN:n linjauksen mukaan yksinomaan päätoimittajan vallassa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 11, ja antaa sille huomautuksen.
Langettavan puolesta äänestivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Aarnipuro, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen , Anssi Marttinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.
Vapauttavan puolesta äänestivät:
Valpuri Mäkinen, Aija Pirinen ja Harto Pönkä.
Heidän eriävä mielipiteensä:
Kuvaa ei käytetty harhaanjohtavasti.