7821/UL/21

Vapauttava

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021

Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla “Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati STT:tä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. STT ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan STT käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelun mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

Kantelija katsoo, että STT on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 1, 8, 10, 11 ja 20. Kohta 1 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, koska neuvoston käytännön mukaisesti sitä ei tarkastella tavanomaisissa asiavirhekanteluissa.

Vastaus 4.10.2021

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen toteaa, että uutinen Suomesta Liettuaan lähetettävästä avusta perustui sisäministeriön tiedotteeseen. Ministeriön käyttämän termin kyseenalaistamiseen ei ole ollut välitöntä syytä, koska viranomainen kuvaa tilannetta, johon sen virkavastuulla tekemä päätös perustuu. Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla syntyneestä kriisistä oli vielä tuolloin julkisuudessa suhteellisen vähän tietoja, eikä STT:llä ollut mahdollisuutta lähteä tutustumaan asiaan paikan päälle tai tehdä muita laajoja selvityksiä asiasta pelkästään yhtä sananvalintaa varten.

Kun tiedot uutisoinnin edetessä lisääntyivät ja asiaa oli myös ehditty pohtia lisää, päätettiin päätoimittajan mukaan suosia väljempää ilmaisua siirtolainen pakolaisen sijasta tai rinnalla, vaikka sitäkään eri voi pitää yksiselitteisesti oikeana sananvalintana. Termeinä varmimpia ovat maahan tulija, maahan pyrkijä ja turvapaikanhakija, vaikkakin jälkimmäinen edellyttää turvapaikan hakemista eikä STT:n ole mahdollista ottaa selvää, jättävätkö kaikki turvapaikkahakemuksen. Päätoimittajan mukaan sisäministeriön sananvalinta pakolainen viitannee tähän prosessiin, vaikka kaikki hakijat eivät olisikaan oikeutettuja turvapaikkaan. Kattavat sanaparit maahan pyrkijä ja maahan tulija puolestaan ovat arkikielelle vieraita ja käytössä vakiintumattomia, joten pelkästään niiden käyttäminen uutistekstissä ei ole luonteva ratkaisu. Kaikkia mainittuja termejä käytettiin loppukesän ja syksyn aikana STT:n uutisoinnissa Liettuan, Latvian ja Puolan rajatilanteesta, kulloisestakin yhteydestä ja tiedon lähteestä riippuen. 

Sana pakolainen, englanniksi refugee, viittaa sotaa, vainoa tai muuta hengenvaaraa pakeneviin henkilöihin, ja siirtolainen englannin kielen sanat migrant tai immigrant viittaavat etenkin paremman toimeentulon takia muuttaviin henkilöihin. (https://www.unhcr.org/55df0e556.html) Päätoimittajan mukaan Suomesta käsin tai edes paikan päällä vierailemalla oli käytännössä mahdotonta selvittää, kummasta ryhmästä kyseisten maiden rajoilla edes enimmäkseen oli kyse. Mediatietojen mukaan maahantulijat olivat ainakin pääosin Irakista, jossa Migrin tuoreimman (kesäkuu 2020) maaraportin mukaan eri väestöryhmillä on ollut konkreettisia syitä paeta maan sisällä ja siten mahdollisesti myös maasta.

Koska tarkkaa kuvaa tilanteesta ei ole eikä suomen kielessä ole yleispätevää ja varmasti oikeaa sanaa kuvaamaan maahantulijoita, uutisessa ei päätoimittajan mukaan ollut sellaista virhettä, joka olisi voitu tai pitänyt korjata. Sen sijaan toimituksessa tehtiin normaalia journalistista harkintaa ja päätettiin tilanteen epäselvyyden takia vähentää sanan pakolainen käyttöä, vaikka sen tilalle ei ole voitu valita yhtä ainoaa varmasti oikeaa ja kaikissa tilanteissa käyttökelpoista sanaa. Päätoimittaja toteaa, että vastaavia muutoksia tehdään uutistilanteiden kehittyessä usein, eikä uusia käytäntöjä silloin päivitetä aiempiin uutisiin. Uutiset ovat perusluonteeltaan keskeneräisiä ja epätäydellisiä, muuten ne eivät enää olisi uutisia. Päätoimittajan mielestä Journalistin ohjeiden kohta 13 antaa työn luonteelle hyvin perustellun selkänojan.

Kantelijan mielestä sanaa pakolainen pitäisi käyttää uutisissa vain henkilöistä, joille on myönnetty turvapaikka. Hänen tarkoittamansa kansainvälisen lainsäädännön mukaisen pakolaisstatuksen voi saada valtioiden lisäksi myös suoraan UNHCR:lta.

Päätoimittajan mielestä pakolainen on kuitenkin ennen kaikkea yleiskielen sana, jonka määritelmä löytyy Kielitoimiston sanakirjasta ja jonka käyttöä ei ole mielekästä rajata hallinnollisen menettelyn läpikäyneisiin henkilöihin. Uutistyössä tällainen rajaus johtaisi mahdottomaan tilanteeseen, koska kriisitilanteista ja aiheuttamasta pakolaisuudesta pitää pystyä uutisoimaan ennen kuin kunkin pakenijan yksilöllinen tilanne on voitu käsitellä ja määritellä.

STT:n julkisessa tyylikirjassa on siksi vuonna 2015 linjattu sanan käyttöä seuraavasti: ”Sanaa pakolainen tarvitaan ja käytetään uutisissa ilman tietoa kyseisten henkilöiden pakolaisasemasta, ks. yllä. Mainitse siis aina jutussa erikseen, jos se koskee nimenomaan virallisen pakolaisaseman saaneita.”

Päätoimittaja täydensi vastaustaan 29.10.2021. Täydennyksen mukaan STT teki uutisesta neljä versiota kello 11.01–13.29. Kolmessa ensimmäisessä käytettiin tiedotteen perusteella termiä pakolainen. Sanaa pohdittiin loppuvaiheessa kuitenkin vielä uudelleen ja viimeinen versio lähetettiin uudelleen niin, että termi oli vaihdettu maahantulijaksi. Tämän jälkeen sana muutettiin myös STT:n asiakkaidensa verkkosivuilla ylläpitämään suorajulkaisupalveluun. Avoimuuden noudattamiseksi muutoksesta tehtiin korjausmerkintä jutun loppuun, mutta yleisölle tarkoitetussa huomautuksessa ei otettu kantaa siihen, oliko sana pakolainen virheellinen. Siitä ei toimituksessa voinut olla tarkkaa tietoa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

STT julkaisi sisäministeriön tiedotteeseen perustuvan jutun, jossa kerrottiin Suomen antavan Liettualle materiaalista apua rajalle saapuneista ihmisjoukoista huolehtimiseen. Näitä Valko-Venäjän puolelta tulleita ihmisiä kutsuttiin sekä tiedotteessa että jutussa pakolaisiksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kesällä ja syksyllä 2021 STT seurasi Liettuan tapahtumia useassa jutussa. STT käytti Liettuaan pyrkineistä ihmisistä yleensä käsitettä siirtolainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. STT:n jutun sanavalinta oli silti epätäsmällinen ja muuhun STT:n uutisointiin nähden epäjohdonmukainen. Uutistilanne Liettuan rajalla eli, ja STT:llä oli riittävät perusteet luottaa viranomaisen tiedotteessaan käyttämään termiin. Pitkäaikaisen uutisseurannan osana julkaistu juttu Suomen apupäätöksestä ei vääristänyt kuvaa tapahtumista olennaisesti. Sanavalintana pakolainen oli epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Tietotoimisto ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.