7445/SL/20

Vapauttava

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Kantelu 10.9.2020

Kantelu kohdistuu Hämeen Sanomien 30.7.2020 printtilehdessään julkaisemaan juttuun “Toinenkin valtuutettu epäiltynä Barreli-tutkinnassa” sekä samassa lehdessä olleeseen uutisetusivun nostoon “Hämeenlinnalaisvaltuutettu epäiltynä Barreli-tutkinnassa”.

Kantelija on kaupunginvaltuutettu, johon jutussa viitataan. Kantelun mukaan Hämeen Sanomat rikkoi uutisoinnissaan erityisesti Journalistin ohjeiden kohtaa 32, jonka mukaan tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Kantelija katsoo olevansa pelkkä rivivaltuutettu, minkä vuoksi asian uutisoinnin laajuus tässä vaiheessa oli hänen mukaansa kyseenalaista. Kantelijan mukaan häntä mustamaalattiin jutussa kohtuuttomalla tavalla.

Kantelija katsoo joutuneensa tutkintaan työsuojelutarkastuksessa tapahtuneen kirjaamis- ja ymmärrysvirheen takia. Koska kyse on yhtiöön liittyvästä rikosepäilystä, jossa on useita epäiltyjä, kaikki heistä ovat epäillyn asemassa esitutkinnan päättymiseen asti.

Kantelun mukaan juttu oli myös virheellinen, sillä aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja väitti jutussa, ettei hänelle olisi soitettu kantelijan poliisikuulusteluista. Kantelijan mukaan hän ja hänen asianajajansa kuitenkin näkivät ja kuulivat, kun tutkiva poliisi soitti työsuojelutarkastajalle samasta huoneesta. Kantelun mukaan poliisi on myös jälkikäteen vahvistanut asian sähköpostitse.

Kantelija on ollut yhteydessä toimitukseen ja saanut mielipidekirjoituksensa julkaistuksi toimituksen editoimana versiona. Kantelija on lähettänyt uuden kirjoituksen, mutta sitä lehti ei enää julkaissut.

Päätoimittajan vastaus 23.11.2020

Päätoimittaja Mikko Soinin mukaan kantelija on kaupunginvaltuutettuna yhteiskunnallisesti merkittävässä roolissa ja hänen yksityisyyselämänsä suoja on tavallista kansalaista matalampi. Epäiltynä oleva valtuutettu kantaa ja käyttää kaupungissa suurta päätösvaltaa luottamustehtäviensä vuoksi, joihin kuuluu myös paikallisen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuus ja kaupungin liikuntahallien hallituspaikka. Myös kuntalain mukaan valtuutetun tulee toimia arvokkaasti, tehtävän edellyttämällä tavalla, eikä käytös saa olla yleisesti hyväksyttyjen käytösnormien vastaista. Kantelija pitää itseään rivivaltuutettuna, mutta päätoimittajan mukaan on ainoastaan luottamushenkilöitä, valtuutettuja, jotka ovat kaikki saman arvoisia.

Päätoimittajan mukaan jutussa kuultiin kantelijaa laajasti ja hän sai myös ennen julkaisua nähdä jutun ja tarkistaa omat sitaattinsa. Uutinen on päätoimittajan mukaan yhteiskunnallisesti merkittävä kantelijan valtuustoroolin vuoksi. Esimerkiksi hänen edustamansa valtuustoryhmä kuuli rikosepäilystä lehdestä ja erotti kantelijan tutkinnan ajaksi.

Jutussa ei päätoimittajan mukaan mustamaalata kantelijaa vaan kerrotaan tiedossa olevat faktat, jotka on tarkistettu. Lehti on päätoimittajan mukaan käyttänyt vakaata harkintaa nimen julkaisussa.

Päätoimittajan mukaan aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja on kertonut Hämeen Sanomien haastattelussa, ettei hänelle ole soitettu kuulustelusta. Päätoimittajan mukaan toimittaja tarkasti tämän asian avin virkamieheltä kaksi kertaa, joten virkamiehen lausuntoa pidettiin luotettavana. Sen lisäksi kantelija sai kertoa jutussa oman näkemyksensä asiasta. Näin tilanne on ollut jutunteon hetkellä, ja molempia osapuolia on kuultu. Päätoimittajan mukaan poliisi ei kommentoi keskeneräistä tutkintaa ja sitä, mitä kuulusteluissa on tapahtunut. Jutunteon ja sen julkaisun jälkeen kantelijan naisystävä on toimittanut jutun toimittajalle sähköpostikeskusteluja, joissa kantelijaa kuulustellut poliisi kertoo soittaneensa avin työsuojelutarkastajalle, mutta kertoo tarkastajan vahvistaneen raporttinsa kirjaukset oikeiksi.

Kantelija sai jutun julkaisun jälkeen lehden Mielipide-sivulle ja lehden verkkosivuille vastineensa, joissa hän kertoo oman kantansa asiaan. Näin ollen kantelijan näkemys asioiden kulusta on kuultu paitsi jutun teon yhteydessä myös sen jälkeen. Kantelija on saanut julkaistavan jutun nähtäväkseen, ja hän on ilmaissut siitä oman mielipiteensä. Päätoimittajan mukaan toimittaja on tarkastanut jutun kantelijan väitteet nähtyään, mutta kantelija ei ole voinut todentaa, että jutussa olisi asiavirheitä, vaan kyse on päätoimittajan mukaan näkemyseroista.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Hämeen Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin uusia tietoja lehden aiemmin uutisoimasta, kaupunginvaltuutetun johtamaan yritykseen liittyvästä rikostutkinnasta. Uutisessa kerrottiin, että tutkinnassa on epäiltynä myös toinen kaupunginvaltuutettu. Hän kiisti jutussa liittyvänsä mitenkään remonttiin, johon rikostutkinta liittyy, ja katsoi joutuneensa epäillyn asemaan aiheettomasti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kaupunginvaltuutetut ovat paikallisia vallankäyttäjiä, joiden asema perustuu äänestäjiltä saatuun luottamukseen. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen.

Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan olevan yksi epäillyistä ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Lehti myös antoi kantelijalle runsaasti tilaa kertoa oma näkemyksensä asiasta jutussa.

Neuvosto toteaa, että kantelijalla ja aluehallintoviraston työsuojelutarkastajalla on erilainen näkemys siitä, oliko kantelijan kuulustelusta soitettu tarkastajalle. Asian kiistanalaisuus käy jutusta hyvin ilmi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hämeen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.