7396/YLE/20

Vapauttava

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 21.7.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 18.7.2020 julkaisemaan nettijuttuun Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: “Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys” sekä saman päivän Ylen tv-uutisten kello 20.30:n uutislähetykseen.

Kantelun mukaan jutuissa on olennainen asiavirhe, kun niissä väitetään, että ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. 

Nettijutussa asia ilmaistaan seuraavasti: ”Tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet. Työntekijät ja työnantajat kustantavat suurimman osan ansioturvasta työttömyysvakuutusmaksuilla. Oman maksunsa voi tarkastaa palkkakuitista joka kuukausi. Myös valtio maksaa ison siivun ansiosidonnaisesta etuudesta, mutta vain kuusi prosenttia rahoituksesta tulee työttömyyskassoille maksettavista jäsenmaksuista.”

Televisiouutisissa asiaa käsitellään seuraavasti: ”Koronakriisi on tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon. Työttömyysvakuutusmaksut kerätään kaikilta työssäkäyviltä, mutta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet.”

Kantelija vetoaa siihen, että työttömyyskassaan kuulumattomien palkastaan maksamia työttömyysvakuutusmaksuja ei käytetä ansiosidonnaisen päivärahan rahoitukseen, vaan ne tilitetään Kelalle peruspäivärahan maksuun.

Kantelun mukaan ansioturvan rahoituksen siihen osaan, joka koskee työssäkäyviä, eivät osallistu kaikki työssäkäyvät, vaan ainoastaan ne, jotka kuuluvat työttömyyskassaan. Järjestäytymättömät eivät kantelun mukaan osallistu ansioturvan rahoitukseen työttömyysvakuutusmaksuillaan. Koska uutisissa mainittiin, että ansioturvan rahoitus on epäoikeudenmukainen, syntyy yleisölle kantelijan mukaan väärä käsitys sen perusteesta. Väärän mielikuvan vaikutus on kantelijan mukaan merkittävä, koska aihe on ollut voimakkaasti esillä julkisuudessa ja se on politisoitunut. Kantelija on pyytänyt Yleltä virheen korjausta.

Päätoimittajan vastaus 15.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan Ylen tiedot pitävät paikkansa, eikä uutisissa ole ollut virhettä. Työttömyysvakuutusmaksua kerätään kaikilta työssäkäyviltä. Heistä noin 85 prosenttia kuuluu työttömyyskassaan, 15 prosenttia ei kuulu. Työllisyysrahasto tilittää palkansaajamaksuista näiden kassaan kuulumattomien osuuden (noin 200 miljoonaa euroa vuosittain) Kelalle peruspäivärahaan, loput käytetään ansiosidonnaiseen päivärahaan. Valtio maksaa suuren osan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta verovaroin eli tätä kautta on päätoimittajan mukaan tosiasia, että kaikki työssäkäyvät tai veroja tuloistaan maksavat rahoittavat ansiosidonnaista turvaa. Yle on selvittänyt asiaa työttömyysvakuutusmaksut keräävästä Työllisyysrahastosta sekä työttömyysturvasta vastaavasta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tiedot on siis päätoimittajan mukaan tarkistettu mahdollisimman hyvin ja tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti.

Päätoimittajan mukaan kantelija on oikeassa siinä, että järjestäytymättömiltä työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysturvamaksuilla ei rahoiteta ansio-osaa, mutta näin ei päätoimittajan mukaan uutisoinnissa väitettykään.

Verkkojutussa sanotaan, että ”ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain kassojen jäsenille” ja “tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet”. 

TV-uutisissa vastaava ilmaistiin jutun juonnossa: “Ansiosidonnaista rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä saadakseen on kuuluttava työttömyyskassaan.”

Ansioturvan rahoitusta avataan verkossa myös grafiikan avulla, jossa kerrotaan eri tahojen maksuosuuksista prosentteina.

Päätoimittajan mukaan Ylen uutisissa ei ole ollut oikaisua vaativia asiavirheitä ja juttujen teossa on muutenkin noudatettu hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle julkaisi sekä netissä että televisiossa ansiosidonnaisen päivärahan rahoitusta käsittelevän uutisjutun. Juttujen näkökulmana oli, että koronakriisi olisi tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon. Jutuissa sanottiin, että ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. Jutuissa viitattiin erityisesti työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin veroluonteisiin työttömyysvakuutusmaksuihin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuista saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien osuus työttömyysvakuutusmaksuista tilitetään Kelalle peruspäivärahan maksuun. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan muitakin palveluita kuin työttömyysturvaa. Neuvosto pitää toivottavana, että tiedotusvälineet noudattaisivat tarkkuutta, jotta kansalaisille ei muodostuisi vääränlaista kuvaa siitä, mitä työttömyysvakuutusmaksut pitävät sisällään.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että Ylellä oli perusteet tehdä asiasta journalistinen tulkinta, jonka mukaan kaikki työssäkäyvät rahoittavat ansiosidonnaista päivärahaa. Työttömyyskassaan kuulumattomat palkansaajat maksavat samassa suhteessa kassaan kuuluvien kanssa veroja ja veroluonteisia työttömyysvakuutusmaksuja, joilla ansiosidonnainen päiväraha olennaiselta osin rahoitetaan, vaikka he eivät itse ole oikeutettuja siihen. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa.

Ylen uutisissa ei siten ollut olennaista asiavirhettä, eikä tapauksessa ole viitteitä muidenkaan kantelussa mainittujen journalistin ohjeiden rikkomisesta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma ja Taina Tukia.