7382/SL/20

Langettava

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Kantelu 27.6.2020

Kantelu kohdistuu Turun Sanomien 24.6.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Koskettelua kuvaamista ja Instagramissa houkuttelua – nuori mies tuomittiin useista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista viiden vuoden vankeuteen”.

Kantelija vetoaa kantelussaan Journalistin ohjeiden kohtiin 30 ja 33. Neuvosto on lisännyt kanteluun Journalistin ohjeiden 34.

Kantelun mukaan jutussa on rikottu Journalistin ohjetta 33 julkaisemalla rikoksen tekijän nimi, jonka voi helposti yhdistää uhrin henkilöllisyyteen.

Kantelun mukaan kantelija on ollut yhteydessä Turun Sanomien päätoimittajaan Kari Vainioon puhelimitse 25.6.2020 ja pyytänyt tuomitun nimen poistamista jutusta uhrien suojelemiseksi.

Kantelun mukaan muut tiedotusvälineet ovat kysyneet asiaa uhrien asianajajilta, eivätkä ole saaneet lupaa julkaista rikoksen tekijän nimeä uhrien suojelemiseksi.

Päätoimittajan vastaus 2.10.2020

Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainion mukaan hänelle on soitettu 25.6.2020 noin kello yksi yöllä ja pyydetty, että seuraavan päivän painetussa sanomalehdessä ei kerrottaisi kyseisen rikoksen tekijän nimeä, ja keskustelun aikana hän ymmärsi, että soittajan perusteluna oli uhrien suojeleminen ja että hän oli yhden uhrin omainen. Päätoimittaja muistaa sanoneensa ensimmäiseksi, että – ottamatta kantaa nimenjulkaisemiseen – lehti on jo painettu ja sitä jaetaan parhaillaan tilaajille, joten nimeä ei voi enää poistaa paperilehdestä.

Päätoimittaja kertoo varmistaneensa puhelinkeskustelun aikana sen, minkä toimitus oli jo aikaisemmin selvittänyt, että uhrien ja tekijän nimien välillä ei ole yhteyttä, eikä myöskään soittajan, samoin sen, ettei tekijä kuulu hänen edustamansa uhrin lähipiiriin. Päätoimittajan mukaan näin ollen kantelijan mainitsema rikoksen tekijän nimen harvinaisuus ei ole voinut myöskään johtaa rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastumiseen.

Päätoimittaja toteaa, että hän ei muista kaikkia yksityiskohtia unisena käyneestään keskustelusta, kuten sitä, pyysikö soittaja poistamaan nimen verkkojutusta. Sille ei päätoimittajan mukaan kuitenkaan olisi ollut perusteita. 

Päätoimittajan mukaan toimittaja oli kirjoittanut uutisen käräjäoikeuden tuomiosta julkisen selosteen sekä tuomiosta ilmi käyvien seikkojen perusteella. Uhrien suojelemiseksi jutussa ei kerrottu uhrien tarkkoja ikiä, tekijän kotikuntaa tai rikosten tekopaikkakuntia.

Päätoimittajan mukaan nimen julkaisemisesta sekä verkkojutussa 24.6. että printtilehden jutussa 25.6. käytiin toimituksen sisäisen ohjeistuksen mukainen keskustelu vuorossa olleen uutispäällikön johdolla. Siinä yhteydessä selvitettiin, että käräjäoikeuden tuomion mukaan kukaan uhreista ei kuulunut tekijän lähipiiriin tai olisi tunnistettavissa tekijän henkilöllisyyden myötä.

Päätoimittajan mukaan lapsiin kohdistuvat törkeät seksuaalirikokset sosiaalisessa mediassa ovat hälyttävästi lisääntyneet. Ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä, joita on syytä kaikin keinoin torjua. Päätoimittajan mukaan siinä mielessä tekijöiden nimien julkaisemisella on merkitystä, kunhan aina otetaan huomioon uhrien suojaaminen.

Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa nimen julkaisemiselle oli perusteita: tuomion mukaan kyse oli törkeästä rikoskokonaisuudesta, jossa oli toistakymmentä uhria, ja tekijä määrättiin pidettäväksi vangittuna ja tuomittiin viiden vuoden ehdottomaan vankeustuomioon. Lisäksi nimen julkaisemista puolsi se, että tekijä oli tuomion mukaan houkutellut alaikäisiä uhrejaan sosiaalisessa mediassa.

Päätoimittajan antama tarkennus 9.10.2020

Päätoimittaja vastasi neuvoston esittämään lisäkysymykseen, miten toimitus on varmistanut ennen jutun julkaisemista, ettei uhrien ja tekijän nimien välillä ole yhteyttä.

Päätoimittajan mukaan tapauksen julkisessa selosteessa ei ole uhrien nimiä eikä toimituksella ole voinut olla tiedossa uhrien nimiä. Päätoimittajan mukaan mikään selosteessa ei viitannut siihen, että tekijällä olisi suoria yhteyksiä uhreihin. Teot oli kaikki tehty sosiaalisen median kautta. Jos joku osaa yhdistää tekijän ja uhrin, hänen täytyy päätoimittajan mukaan jo tietää uhrin joutuneen rikoksen kohteeksi ja nimenomaan tuon tekijän tekemän rikoksen kohteeksi.

 

Päätoimittaja muistaa kysyneensä asiasta, kun toimituksessa käytiin keskustelua yleisesti tapauksen uutisoinnista. Päätoimittaja huomauttaa vielä, että puhelu käytiin yöllä ja hän heräsi soittoon ja että keskustelusta on kulunut kantelun vastaushetkellä yli kolme kuukautta.

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 33: Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.

JO 34: Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Turun Sanomat julkaisi alaikäisiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. 

Kyseessä oli vakava rikos, ja alan vakiintuneen käytännön mukaan lehdellä olisi ollut perusteet tuomion perusteella tuomitun nimen julkaisemiselle. Tässä tapauksessa tuomitun nimen julkaiseminen ja tekojen kuvailu yhdessä mahdollistivat alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen siten, että hän oli tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin. Tämä oli kohtuutonta arkaluonteisen rikoksen uhria kohtaan. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat  on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 30, 33 ja 34 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Taina Roth, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Jukka Ruukki, Pentti Mäkinen, Henrik Rydenfelt, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Tuomas Rantanen ja Taina Tukia.