Kantelu 1.1.2020
Kantelu kohdistuu STT:n uutiseen, jonka alkuperäinen otsikko oli ”Uudet superkamerat ovat poliisin mukaan keventäneet merkittävästi autoilijoiden kaasujalkaa”. Muun muassa Helsingin Sanomat on julkaissut uutisen netissä 23.12.2019: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006353478.html
Kantelun mukaan uutisessa kerrottiin, että uudet nopeuskamerat olisivat laskeneet onnettomuuksia reilusti. Lainaus jutun alkuperäisen version ensimmäisestä kappaleesta:
”Maanteiden uudet supervalvontakamerat vähentävät viikatemiehen hommia urakalla. Esimerkiksi kuluvan vuoden tammi–elokuun aikana Nelostiellä ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kun niitä vastaavaan aikaan edellisvuonna oli kaksi. Loukkaantuneita oli kolme, kun edellisvuonna niitä oli kahdeksan.”
Kantelun mukaan kappale kertoi, että kamerat ovat vähentäneet kuolemia. Uudet nopeuskamerat tulivat kuitenkin käyttöön vasta 11. heinäkuuta 2019 alkaen. Jutussa tarkastellaan onnettomuuksia aikana tammi–elokuu. Uudet kamerat, joiden ansioksi onnettomuuksien lasku lasketaan, olivat siis käytössä tarkasteluajasta enintään viimeisen reilun kuukauden ajan. Aiemmat kuukaudet ihmiset ajoivat vanhojen kameroiden ollessa käytössä.
Koska kamerat eivät olleet käytössä läheskään koko tarkastelujaksoa ja koska kansainvälisen tutkimusdatan mukaan jutussa poliisin mainitsema noin kahden km/h:n pudotus keskinopeuksissa ei laske onnettomuuksia läheskään jutussa väitetyn verran, on kantelun mukaan selvää, että ”viikatemiehen töitä” eivät vähentäneet kamerat vaan jokin muu tekijä, todennäköisesti sattuma. Kantelija toivoo JSN:n muistuttavan tiedotusvälineitä siitä, että Journalistin ohjeet koskevat myös poliisin tiedotusta.
Kantelija on pyytänyt STT:ltä virheen korjausta 25.12.2019.
Päätoimittajan vastaus 6.3.2020
Vastaavan päätoimittajan Minna Holopaisen mukaan STT on kirjoittanut uusien supervalvontakameroiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen poliisin antamien tietojen perusteella. Kun kantelija antoi jutusta palautetta, toimituksessa todettiin, etteivät jutussa kerrotut tiedot perustele riittävästi kaikkia siinä esitettyjä tulkintoja. Kantelijalle vastattiin, että juttua korjattaisiin seuraavana arkipäivänä, jolloin viranomaisten tavoittaminen olisi jälleen mahdollista.
Koska kyse ei ollut pelkästään yksittäisten faktojen korjaamisesta, vaan jutussa esitetyistä tulkinnoista, päätoimittajan mukaan toimituksessa todettiin parhaaksi, että korjauksen tekisi jutun kirjoittaja, joka tunsi sen syntyhistorian ja tiesi, millaisia tietoja poliisi oli antanut. Kirjoittaja oli seuraavan kerran töissä vuodenvaihteen vapaiden jälkeen 2.1.2020, jolloin juttua korjattiin hänen vielä keskusteltuaan poliisin kanssa. STT lähetti asiakkailleen sekä korjatun version nettikäyttöön että erillisen oikaisun painettuja lehtiä varten.
Päätoimittajan mukaan asiakkaille kerrottiin korjauksesta jutun otsikossa ja saatetiedoissa. Saatetiedoissa korjaus ilmaistaan sekä ns. muutostyyppinä että kahdessa vapaatekstikentässä, joista toisessa kuvataan korjaus asiakastoimituksille ja toisessa tarjotaan valmis korjausteksti lukijoita varten. Lisäksi korjauksen ja oikaisun lähettäminen mainittiin normaaliin tapaan STT:n juttulistalla sekä erillisessä iltakoosteessa päivän korjauksista ja oikaisuista.
Päätoimittajan mukaan STT on noudattanut hyvää journalistista tapaa ja korjannut jutun heti, kun se oli mahdollista tehdä asianmukaisesti, sekä kertonut korjauksesta yleisölle JSN:n edellyttämällä tavalla.
Ratkaisu
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
STT teki ja välitti asiakkailleen 23.12.2019 uutisen, jonka mukaan maanteiden uudet valvontakamerat olisivat vähentäneet kuolemaan ja loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia tammi–elokuussa 2019.
STT lähetti asiakkailleen 2.1.2020 korjatun jutun, jossa luki: ”Poliisin uudet valvontakamerat on otettu käyttöön, mutta kestää vielä pitkään ennen kuin niiden tehosta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. (—) STT:n joulun alla julkaistusta uutisesta sai käsityksen, että olisi jo osoitettavissa, että supervalvontakamerat ovat vähentäneet onnettomuuksia ja esimerkiksi Nelostien selviäminen ilman kuolonkolareita tammi–elokuussa selittyisi uusilla kameroilla. Ensimmäinen uusi kamera asetettiin kuitenkin vasta heinäkuun puolivälissä ja tuolloin Kuutostielle. (—) Juttua on korjattu. Onnettomuuksien vähenemistä ja uusia nopeusvalvontakameroita ei voi suoraan yhdistää, toisin kuin jutussa alun perin oli tehty.”
STT lähetti asiakkailleen 2.1.2020 myös erillisen oikaisutekstin, jossa luki: ”Jutusta sai käsityksen, että liikennekuolemien ja tapaturmien väheneminen Nelos- ja Kuutostiellä johtui pelkästään uusista valvontakameroista. Jutussa tarkasteltu aikajakso on kuitenkin niin lyhyt, ettei tällaista päätelmää voi tehdä, vaan kyse voi olla pelkästä tilastopoikkeamasta. Varmojen tietojen saaminen edellyttäisi tarkastelua pitemmältä aikajaksolta. Kaikki tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto osoittaa kuitenkin, että valvonta yleensä ottaen laskee keskinopeuksia, mikä taas vähentää onnettomuuksia.”
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että uutisessa oli olennainen asiavirhe, koska siitä sai virheellisen käsityksen uusien nopeuskameroiden vaikutuksesta onnettomuuksien vähenemiseen. Saatuaan kantelijalta korjauspyynnön STT tarkisti tietojaan ja lähetti asiakkailleen jutusta version, jossa tämä virheellinen tieto yksilöitiin ja korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Neuvosto kuitenkin huomauttaa STT:tä siitä, että sen asiakkailleen lähettämässä erillisessä oikaisutekstissä jäi kertomatta se olennainen tieto, etteivät kamerat olleet käytössä koko jutussa tarkasteltua aikajaksoa. Neuvosto kuitenkin katsoo, että itse asia, eli jutussa tehty virheellinen päätelmä nopeuskameroiden vaikutuksista onnettomuuksiin, tuli riittävästi korjatuksi STT:n asiakkailleen lähettämässä korjaavassa kokonaisuudessa.
STT:llä kesti asiavirheen korjaamisessa reilu viikko, vaikka Journalistin ohjeet edellyttävät olennaisen asiavirheen korjaamista viipymättä. Neuvosto toteaa, että STT:n korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati siltä selvitystyötä, jota hankaloittivat muun muassa kalenteriin osuneet pyhäpäivät. STT suhtautui lähteisiinsä kriittisesti ja tarkisti tietojaan saatuaan perustellun korjauspyynnön.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että STT ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.