Kantelu 12.12.2019
Kantelu kohdistuu Inarilaisen paperilehdessään 28.11.2019 julkaisemaan lukijan tekstiviestiin, jossa viitattiin Pirkka-Pekka Peteliuksen saamelaisille esittämästä anteeksipyynnöstä käytyyn keskusteluun.
Viesti kuului kokonaisuudessaan: ”Peteliuksen anteeksipyyntö ei kelvannut X:lle [kantelijan sukunimi poistettu]. Puuttui hyvitys. Ei maininnut summaa – ainakaan vielä”.
Kantelussa kysytään, voiko lehti julkaista nimettömänä toista henkilöä parjaavan kommentin. Kantelija arvioi, että lukijakommentissa kritisoitiin hänen aiemmin Facebookissa esittämiään ajatuksia. Kantelun mukaan olisi vähintäänkin ollut kohtuullista ja hyvien journalististen tapojen mukaista laittaa myös tekstiviestin lähettäjän nimi näkyviin.
Päätoimittajan vastaus 23.1.2020
Inarilaisen päätoimittaja Jaakko Peltomaa arvioi vastauksessaan, ettei lukija, joka ei seuraa Facebookissa kantelijan seinää, voi millään yhdistää lehden julkaisemaa tekstiviestiä häneen. Siinäkään tapauksessa, että kantelijan Facebook-päivitykset olisivat julkisia, kanteluun ei päätoimittajan mukaan olisi ollut aihetta. Koska viestissä mainittiin vain kantelijan sukunimi, ei tämä voi päätoimittajan mukaan antaa kantelijalle aihetta väittää juuri häntä loukatun.
Päätoimittaja ei kertomansa mukaan itse ole Facebookissa keskustelemassa. Siten hän ei tiedä, mitä kantelija siellä kirjoittaa eikä näin ollen katso voivansa myöskään ottaa kantaa siihen, oliko kantelijalla perustellut syyt olettaa, että lehden julkaisema tekstiviesti kohdistui häneen.
Päätoimittajan mielestä kantelussa mainittu tekstiviesti oli lyhyt, ytimekäs ja myönteisen kannustava, eikä hän ymmärrä, miksi siitä olisi yleensäkään kenenkään syytä loukkaantua. Lehti toteaa vastauksessaan, että Inarilaisen tekstiviestipalsta on aika harmiton ”kansalaisten keskinäinen tinkauspaikka”, jossa joskus tulee palautetta ihmisille ihan etu- ja sukunimelläkin, eikä siitäkään ole päätoimittajan mukaan syytä loukkaantua ilman hyviä perusteluita.
Ratkaisu
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Lausuma mielipidekirjoituksista 2005: https://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-mielipidekirjoituksista-2005/
Inarilainen julkaisi paperilehdessään nimettömän tekstiviestin, jossa lukija kommentoi sukunimeltä mainitun henkilön sanomisia. Viesti liittyi keskusteluun, joka koski Pirkka-Pekka Peteliuksen saamelaisille esittämää anteeksipyyntöä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden julkaisemat lukijoiden tekstiviestit ovat muiden yleisönosastokirjoitusten tavoin toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita.
Sananvapauden nimissä ja vakiintuneen journalistisen tavan mukaisesti myös nimettömät ja nimimerkillä julkaistavat yleisönosastokirjoitukset on sallittava. Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että jos henkilöön kohdistuva kärjekäs arvostelu sallitaan nimettömänä tai nimimerkin suojasta, on siihen oltava erityiset perustelut.
Tässä tapauksessa kantelija ei ollut viestistä selvästi tai ainakaan laajemmin kuin lähipiirinsä tunnistettavissa. Arvostelu ei myöskään ollut niin kärjekästä, että kantelija olisi joutunut sen vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Siten nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista. Kantelija ei vaatinut saada tulla kuulluksi tai tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Inarilainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Ismo Siikaluoma.