7134/YLE/19

Vapauttava

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Kantelu 31.7.2019

Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuillaan 14.5.2019 julkaisemaan juttuun ”Ruotsinkieliset muuttavat ulkomaille parempien uramahdollisuuksien ja ilmapiirin perässä suomenkielisiä useammin”.

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, koska siinä väitettiin, että ”muuttajilla on usein negatiivinen kuva 

Suomesta ja esimerkiksi suomalaisten näkemyksistä maahanmuuttajista, ruotsinkielestä ja yleisesti koventuneesta yhteiskuntailmapiiristä”.

Kantelun mukaan tutkimuksessa, johon jutussa viitattiin, kerrotaan, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on ollut muuttoon vaikuttava tekijä vain kuudessa prosentissa Ruotsiin muuttaneilla ja viidessä prosentissa muihin maihin muuttaneiden kohdalla. Kantelun mukaan oli vääristelyä ja liioittelua käyttää ilmaisua ”usein”, koska todelliset lukemat ovat marginaalisia. Haastateltujen kokonaisjoukkoon suhteutettuna kyseessä ei kantelun mukaan ole missään nimessä ”usein” vaan erittäin harvoin.

Kantelija on lähettänyt Ylelle korjauspyynnön sen verkkosivuilta löytyvällä palautelomakkeella.

 

Päätoimittajan vastaus 30.8.2019

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan uutisessa kerrottiin, että suomenruotsalaiset ovat olleet perinteisesti innokkaampia maastamuuttajia kuin suomenkieliset. Syitä muuttoon voi olla monia. Jutun otsikossa mainittiin esimerkkeinä uramahdollisuudet ja ilmapiiri.

Päätoimittajan mukaan uutisessa ei väitetty, että ilmapiiri olisi usein pääsyynä muuttoon. Sen sijaan jutussa todettiin tutkimuksen mukaisesti, että muuttajilla on usein kielteinen kuva ilmapiiristä. 

Päätoimittaja viittaa vastauksessaan useisiin tutkimusraportin kohtiin, joista kielteinen Suomi-kuva käy ilmi. Myös tutkimusta koskeneessa tiedotteessa todettiin, että “muuttajien Suomi-kuva on usein negatiivinen ainakin mitä tulee suomalaisten näkemyksiin maahanmuuttajista, ruotsin kielestä ja yleisesti koventuneesta yhteiskuntailmapiiristä”.

Myös Ylen juttuaan varten tekemä tutkimuksen toteuttajatahon haastattelu vahvisti, että vaikka muuttajien negatiivinen Suomi-kuva ei ole suora syy muuttoon, muuttajilla on kuitenkin hyvin yleisesti negatiivinen Suomi-kuva.

Taulukko, johon kantelija viittaa, on tutkimuksenkin mukaan yksinkertainen luokittelu muuttoon johtaneista syistä. Jutussa kerrottiin monista muuttoon johtaneista syistä, kuten työpaikoista, uramahdollisuuksista, perhesyistä ja seikkailunhalusta.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä. Juttu perustui tuoreeseen tutkimukseen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa tulkittiin sen aiheena ollutta tutkimusraporttia oikein. Kantelussa viitataan ainoastaan yhteen tutkimusraportin taulukkoon, joka käsittelee maastamuuton syitä. Jutussa todettiin, että muuttaneilla on usein negatiivinen kuva Suomesta, mikä pitää jutun lähteenä olleen tutkimusraportin perusteella paikkansa. Siinä ei kuitenkaan väitetty, että kielteinen Suomi-kuva olisi usein maastamuuton syy. Jutussa ei siten ollut asiavirhettä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Tuomas Rantanen ja Taina Tukia.