Kantelu 11.9.2017
Kantelu kohdistuu Österbottens Tidningin verkkosivuillaan 21.8.2017 julkaisemaan juttuun
”Albäck skrev skällsord till kvinnor”.
https://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/154741
Kantelijan mukaan jutussa kerrotaan virheellisesti, että hän olisi käyttänyt halventavaa kieltä naisista sosiaalisessa mediassa. Kantelijan mukaan hän oli ainoastaan lähettänyt yhden yksityisviestin norjalaiselle SDP-poliitikolle. Kantelijan mukaan hän ei ole yleisesti halventanut naisia.
Kantelijan mukaan jutussa viitataan yksityisviestiin, jonka hän on lähettänyt nimeltä mainitsemattomalle naiselle, joka sittemmin oli levittänyt saamansa yksityisviestin tuttavilleen. Kantelijan mukaan toimittaja ei ole selvittänyt asianmukaisesti, mistä on ollut kyse, eikä edes selvittänyt halventavan viestin saaneen naisen henkilöllisyyttä.
Kantelijan mukaan hänen näkemystään asiaan ei kysytty. Kantelijan mukaan häneen ei ollut saatu yhteyttä, koska hänen puhelimestaan oli jutun julkaisupäivänä loppunut akku noin kello 13 – 14, ja hän oli tullut kotiin myöhään samana iltana. Kantelijan mukaan hänen puhelimensa oli kuitenkin toiminut aamupäivän, mutta häneen ei ollut yritetty olla silloin yhteydessä.
Päätoimittajan vastaus 29.12.2017
Österbottens Tidningin päätoimittaja Kenneth Myntin mukaan kantelija Peter Albäck kirjoittaa kantelussaan, että toimittaja ei ollut nähnyt Facebookissa käytyä keskustelua kirjoittaessaan laajan ja näkyvän jutun aiheesta. Päätoimittajan mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Aiheesta käytiin keskustelu Suomen sosiaalidemokraattien ruotsinkielisten piirin puheenjohtajan Viktor Kockin Facebook-sivulla 19. – 20.8.2017. Jutun tehnyt toimittaja oli itse ottanut osaa keskusteluun ennen kuin sai tehtäväkseen kirjoittaa kantelun kohteena olevan jutun.
Peter Albäck väittää kantelussaan JSN:lle, että keskustelu oli todistettavasti asiallinen eikä hän kirjoittanut mitään halventavaa naisista eikä myöskään mitään muuta sopimatonta. Koska Kockilla on avoin Facebook-profiili, voi kuka hyvänsä edelleen mennä lukemaan keskustelun ja vetää omat johtopäätöksensä Albäckin väitteistä.
Päätoimittajan mukaan sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa Peter Albäck haukkui muita keskustelijoita haukkumasanoilla ”fascister”, ”fjollor”, ”halvmesyr” ja ”haggor”. Eräs nainen sai kuulla Albäckiltä olevansa tyypillinen päällepäsmäri ja epämiellyttävän miehinen.
Päätoimittajan mukaan Albäckin kommentit ja chat-viesti herättivät suurta paheksuntaa Facebook-keskustelussa, eritoten kun huomioi Peter Albäckin aseman Keskustan ruotsinkielisen piirin toiminnanjohtajana. Hän on kiistatta julkista valtaa käyttävä henkilö, johon kohdistuu tiettyjä moraalisia velvoitteita.
Päätoimittajan mukaan tämä oli myös tärkein syy siihen, että ÖT toi Facebook-keskustelun julkisuuteen. Sillä, miten johtava poliittinen toimihenkilö käyttäytyy yhteiskunnallisessa keskustelussa sosiaalisessa mediassa, mitä sanoja ja äänenpainoja hän käyttää, on suuri merkitys sille luottamukselle, jota poliitikot yleisöltä nauttivat.
Päätoimittajan mukaan ÖT:n toimittaja yritti saada kommenttia Albäckiltä sekä puhelimitse että sähköpostilla ja tekstiviestillä siinä kuitenkaan onnistumatta. Päätoimittajan mukaan Albäck vastasi jutun julkaisemista seuraavana päivänä 22.8.2017 seuraavasti toimittajan yhteydenottoyrityksiin: ”Yrität turhaan ottaa yhteyttä. Sen sijaan sinun pitäisi korjata valheesi, jotka kirjoitit eilen. ”
Päätoimittajan mukaan Peter Albäck viittaa kantelussaan sähköpostiviestikeskusteluun, jossa ÖT:n toimittaja on sanonut, että mitään tarvetta korjaukselle ei ole, koska hän vain siteeraa muita medioita. Albäck on tulkinnut viestin väärin siten, että toimittaja olisi tarkoittanut muita tiedotusvälineitä. Todellisuudessa ÖT:n toimittaja viittasi sosiaaliseen mediaan. Koska toimittaja on ainoastaan siteerannut Albäckin omia kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, ÖT:n jutusta ei ollut syytä korjata mitään.
Päätoimittajan mukaan ÖT:n toimittaja tarjosi Albäckille sähköpostitse mahdollisuutta omaan kannanottoon, mutta tämä kieltäytyi mahdollisuudesta.
Edellä esitetyillä perusteilla päätoimittaja katsoo, että ÖT:n jutulla on ollut journalistiset perusteet. Toimittaja on kertonut, miten Peter Albäck on ilmaissut itseään Facebookissa (JO 7), juttu on ollut totuudenmukainen (JO 8), tiedot on tarkistettu (JO 10), toimittaja ei ole nojautunut pelkästään toisen käden tietoihin ja Peter Albäckin oikaisupyynnöt ovat olleet perusteettomia (JO 12).
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Österbottens Tidning julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin, että poliitikko oli nimitellyt naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Jutussa kuvattiin poliitikon sosiaalisessa mediassa käymää keskustelua totuudenmukaisesti. Poliitikon kielenkäytöstä kertominen oli journalistisesti perusteltua.
Poliitikko joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Österbottens Tidning oli kuitenkin yrittänyt aidosti kuulla häntä sekä ennen jutun julkaisemista että julkaisemisen jälkeen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Österbottens Tidning ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.