Kantelu 11.9.2017
Kantelu kohdistuu Yle Svenskan 21.8.2017 verkkosivuilla julkaisemaan juttuun ”Centerpolitiker kränkte kvinnor i debatt – partiledningen tar avstånd”.
Kantelijan mukaan jutussa kerrotaan virheellisesti, että hän olisi käyttänyt halventavaa kieltä naisista sosiaalisessa mediassa. Kantelijan mukaan hän oli ainoastaan lähettänyt yhden yksityisviestin Norjassa asuvalle SDP-poliitikolle. Kantelijan mukaan hän ei ole yleisesti halventanut naisia.
Kantelijan mukaan jutussa viitataan yksityisviestiin, jonka hän on lähettänyt nimeltä mainitsemattomalle naiselle, joka sittemmin oli levittänyt saamansa yksityisviestin tuttavilleen. Kantelijan mukaan toimittaja ei ole selvittänyt asianmukaisesti, mistä on ollut kyse, eikä edes selvittänyt halventavan viestin saaneen naisen henkilöllisyyttä.
Kantelijan mukaan häntä ei kuultu juttuun, vaikka olisi pitänyt. Kantelijan mukaan häneen ei ollut saatu yhteyttä, koska hänen puhelimestaan oli jutun julkaisupäivänä loppunut akku noin kello 13 – 14 ja hän oli tullut kotiin myöhään samana iltana. Kantelijan mukaan hänen puhelimensa oli kuitenkin toiminut aamupäivän, mutta häneen ei ollut yritetty olla silloin yhteydessä.
Kantelija kertoo pyytäneensä useita kertoja sekä puhelimitse että sähköpostilla Yle Svenskaa oikaisemaan juttuaan, mutta Yle ei ole oikaissut juttua.
Päätoimittajan vastaus 17.10.2017
Yle Svenskan vt. päätoimittaja Johanna Törn-Mangsin mukaan kantelija on toiminut pitkään poliitikkona Keskustan ruotsinkielisessä piirissä sekä valtiollisella että kunnallisella tasolla. Hän toimi viime kauden kunnanvaltuutettuna Kruunupyyssä. Kantelija on toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajana useita vuosia – ei vain poliitikkona vaan myös tehtävässään Keskustan ruotsinkielisen piirin toiminnanjohtajana. Siitä syystä oli yhteiskunnallisesti perusteltua tehdä juttu hänen viestittelystään sosiaalisessa mediassa.
Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja on käyttänyt lähteenään sosiaalidemokraattipoliitikon avoimella Facebook-sivulla 18.-19.8. käytyä keskustelua. Kantelija väitteli sivuilla pakolaispolitiikasta muun muassa kolmen naisen kanssa.
Päätoimittajan mukaan kantelija haukkui yhdessä kommentissaan erästä naista sanoilla ”din lilla fjolla”. Hän kirjoitti kahdelle keskusteluun osallistuneelle naiselle, että ”teitä kahta ei pidetä tavallisina naisina. Te olette luultavasti niitä, joista käytetään pronominia ”hen”. Teerijärvellä teitä kutsuttaisiin akoiksi.” Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että loukkaavat kommentit olisivat kohdistuneet ainoastaan yhteen henkilöön eivät myöskään pidä paikkaansa.
Päätoimittajan mukaan keskusteluun osallistunut nainen liitti keskusteluketjuun kuvankaappauksen yhdestä kantelijalta Messengerissä tulleesta viestistä. ”Hienoa, että näytät ihmisille, millainen vittu olet” kantelija kirjoitti viestissä. Päätoimittajan mukaan keskusteluketju oli avoin kaikille ja on yhä edelleen löydettävissä Facebookissa.
Päätoimittajan mukaan viestin saanut nainen lähetti kuvankaappauksen 19.8.2017 suomenruotsalaisten feministien Facebook-ryhmään. Viesti keräsi 105 kommenttia, joissa eri naiset ilmaisivat suuttumusta ja inhoa kantelijan viesteistä.
Jutun tehnyt toimittaja viittasi jutussaan näihin kahteen edellä mainittuun keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Ylen jutun näkökulma oli kuitenkin SDP:läisen poliitikon ja Keskustan puoluesihteerin haastatteleminen aiheesta. Jutussa haastatellun SDP:n poliitikon mukaan on merkillistä, että Keskustan työntekijät saavat toimia tällä tavalla. Keskustan puoluesihteeri totesi, ettei puolue hyväksy tällaista kirjoittelua.
Jutun tehnyt toimittaja yritti soittaa 21.8. kantelijalle. Yle Österbottenin toimitus yritti myös seuraavana päivänä tavoittaa kantelijaa, mutta hän ei vastannut. Kantelija ei myöskään koskaan soittanut takaisin siitä huolimatta, että häntä oli yritetty tavoitella. Yritykset tavoittaa kantelija mainittiin jutussa.
Kun Yle Österbotten sai 29.11.2017 tiedon kantelijan kanteluun liittämästä oikaisupyynnöstä, Yle Österbottenin toimittaja tarkasti sähköpostinsa ja löysi kantelijan 22.8.2017 lähettämän viestin avaamattomana. Kyseinen toimittaja toimi 22.8.2017 verkkotoimittajana ja hän vastasi toimituksen yhteisestä sähköpostilaatikosta. Päätoimittajan mukana toimittaja oli valitettavasti unohtanut tarkastaa oman henkilökohtaisen sähköpostinsa tuona päivänä, eikä ollut tästä syystä vastannut kantelijalta saamaansa viestiin.
Yle Österbotten ei kuitenkaan olisi julkaissut oikaisua, vaikka toimitus olisikin huomannut kantelijan vaatimuksen. Toimituksen mukaan alkuperäinen juttu antaa kuitenkin totuudenmukaisen kuvan tapahtumista, jotka johtivat siihen, että Keskustan puoluesihteeri tuomitsi poliitikon kirjoitukset.
Päätoimittajan mukaan kantelija ei ottanut uudelleen yhteyttä Yle Österbotteniin, vaikka hänen vaatimuksensa oikaisusta jäi vaille vastausta. Hän ei ottanut yhteyttä toimituksen päällikköön eikä kehenkään muuhunkaan Yle Svenskan esimiesasemassa olevaan. Väite siitä, että hän on kahden viikon aikana toistuvasti vaatinut oikaisua Yle Svenskalta puhelimitse ja sähköpostitse, ei pidä paikkaansa.
Päätoimittajan mukaan kantelijan väitteet Yle Österbottenin toimista ovat siis kaikilta osin paikkaansa pitämättömiä. Yle Österbotten on pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8), tarkistanut jutun tiedot niin hyvin kuin mahdollista (JO 10), on suhtautunut tietolähteisiin kriittisesti (JO 12) eikä jutussa ole olennaisia asiavirheitä, joita olisi pitänyt oikaista. Tästä syystä Yle Österbotten ei ole rikkonut kantelussa mainittuja Journalistin ohjeita.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Yle Svenska julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin, että poliitikko oli nimitellyt naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Jutussa kuvattiin poliitikon sosiaalisessa mediassa käymää keskustelua totuudenmukaisesti. Poliitikon kielenkäytöstä kertominen oli journalistisesti perusteltua.
Yle ei ollut vastannut poliitikon oikaisupyyntöön, koska jutun tehnyt toimittaja ei ollut huomannut sitä. Tämä ei ollut Journalistin ohjeiden vastaista, koska jutussa ei ollut korjausta vaativaa virhettä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että tiedotusvälineen tulisi varmistaa, että oikaisupyynnöt tulevat aina asianmukaisesti käsitellyiksi.
Poliitikko joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Yle Svenska oli kuitenkin yrittänyt aidosti kuulla häntä sekä ennen jutun julkaisemista että julkaisemisen jälkeen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle Svenska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.