6427/SL/16

Vapauttava

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Kantelu 20.12.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehden juttuun, jossa kerrotaan kantelijaan kohdistuvasta rikostutkinnasta. Juttu on julkaistu sekä printti- että verkkolehdessä. 

Kantelijan mukaan jutun on kirjoittanut Iltalehden toimittaja yhdessä yhtiön johtajan kanssa. Kantelijan mukaan juttu on törkeästi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä.

Kantelija pitää itseään yksityishenkilönä, joka ei ole julkisuudessa missään ominaisuudessa. Hänen mukaansa juttu on aiheuttanut hänelle ja hänen perheelleen mittaamatonta vahinkoa ja tuskaa.

Kantelijan mukaan alkuperäisessä verkossa olleessa jutussa oli kuvassa myös hänen vaimonsa ja kolme lastaan. Hän kertoo, että hänen vaatimuksestaan kuvaa rajattiin niin, että perhe ei enää näy kuvassa hyvin, mutta perheen tuntevat tunnistavat heidät kuitenkin.

Kantelijan mukaan on totta, että yhtiö on tehnyt hänestä tutkintapyynnön poliisille. 

Kantelija toteaa, että toimittaja on antanut yhtiön johtajan sanella jutun ja on vastaanottanut johtajalta yhtiön salaisia materiaaleja. Kantelija sanoo, että johtaja on lähettänyt kantelijan esimerkiksi yhtiön osakkaille lähettämiä sähköposteja toimittajalle.

Kantelijan mukaan toimittajan olisi pitänyt pidättäytyä tekemästä juttua, koska poliisitutkinta on vasta aluillaan eikä mitään syytöksiä ole todennettu. Kantelijan mukaan jopa poliisi totesi toimittajalle, että ”juttu voi saada uusia käänteitä”.

Kantelijan mukaan lehti on julkaissut hänen vastineensa vain osittain ja ”siivottuna”. Kantelija ilmeisesti tarkoittaa vastineella jutun yhteydessä julkaistua kainalojuttua, jossa häntä on kuultu.

Iltalehden vastaus 17.2.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan laajasti julkisuudessa ollut lentoyhtiö oli joutunut kerta toisensa jälkeen lykkäämään lentojen alkamista.

Iltalehti sai vihjeen siitä, että yhtiön ongelmat johtuisivat todennäköisesti sen toimitusjohtajan päätöksistä yhtiön talousasioissa. Lehti ryhtyi selvittämään vihjeen todenperäisyyttä, missä yhteydessä paljastui, että yhtiön sisältä oli tehty tutkintapyyntö toimitusjohtajaan liittyvistä törkeistä talousrikosepäilyistä. 

Päätoimittaja kertoo, että tutkinnasta vastaavasta Länsi-Uudenmaan poliisista vahvistettiin, että sillä oli kuvatun kaltainen vyyhti tutkinnassa. Kun eri lähteet vahvistivat epäilyjä, Iltalehti teki aiheesta uutisen.

Päätoimittajan mukaan ei pidä paikkaansa, että yhtiön johtaja olisi kirjoittanut jutun toimittajan kanssa tai että johtaja olisi saanut sanella jutun. Väitteet merkitsisivät sitä, että toimittaja olisi antanut journalistisen päätös- tai vaikutusvallan lehden ulkopuolelle. Näin ei ole tapahtunut. Se, mitä materiaalia lehti on mahdollisesti jostain saanut, liittyy tiukasti lähdesuojan piiriin, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittaja listaa vastauksessaan 46 eri tiedotusvälineissä reilun vuoden aikana julkaistua juttu, joissa kantelija on esiintynyt. Niistä 10:ssä on kantelijan kuva. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, jonka mukaan hän ei olisi julkisuuden henkilö, asettuu outoon valoon. Päätoimittajan mukaan kantelija on julkisuuden henkilö mitä suurimmassa määrin ja hän on pyrkinyt itse aktiivisesti julkisuuteen yhtiönsä asioissa.

Päätoimittaja kiistää, että Iltalehden alkuperäisessä uutisessa kantelijan perhe olisi ollut tunnistettavissa. Kyseisessä kuvassa oli tunnistettavissa vain kantelija itse. Siitä huolimatta lehti rajasi kuvaa kantelijan pyynnöstä.

Kantelijalle annettiin jutussa myös mahdollisuus kommentoida itseensä kohdistuvia rikosepäilyjä, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti toteutti vain journalistisen velvollisuutensa, kun se kertoi lentoyhtiön talousongelmista ja yhtiön ex-toimitusjohtajaan kohdistuvista talousrikosepäilyistä. Kysymys on niin merkittävästä ja laajavaikutteisesta kokonaisuudesta, että vaikka rikostutkinta on yhä kesken, yleisön kuului saada tietää siitä. Näin ollen Iltalehti on noudattanut hyviä journalistisia tapoja, päätoimittaja toteaa.

Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Periaatelausuma yksityiselämästä (1980): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/yksityiselama/

Iltalehti julkaisi verkko- ja printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että lentoyhtiön entistä toimitusjohtajaa epäiltiin talousrikoksista. Jutuissa kerrottiin toimitusjohtajan nimi, ja hän sai myös vastata itseään koskeviin väitteisiin samassa yhteydessä.

Kantelija ei osoita, että juttujen tiedot olisivat olleet virheellisiä. Neuvostolla ei ole mitään näyttöä myöskään siitä, että jutun teossa olisi ollut kantelijan epäilemää epäasiallista yhteistyötä lehden ja yhtiön johtajan välillä.

Lentoyhtiön vaikeuksiin liittyvä tutkinta oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä oli oikeus saada tietää. Epäiltynä oli elinkeinoelämän vallankäyttäjä, jonka yksityiselämän suoja on tavallista kansalaista matalampi. Lisäksi hän on itse hakeutunut aktiivisesti julkisuuteen. Julkisen sanan neuvoston mukaan entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvien rikosepäilyjen uutisoiminen ja nimen kertominen oli perusteltua, vaikka tutkinta oli vasta alussa. 

Verkkojutussa julkaistiin ensin kuva, jossa näkyi taustalla entisen toimitusjohtajan lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, joiden yksityiselämän suoja on korkeampi. Henkilöiden kasvot eivät näkyneet, eivätkä he olleet tunnistettavissa laajemmassa piirissä kuin mikä jutun perusteella muutenkin osaisi yhdistää heidät rikoksista epäiltyyn ex-toimitusjohtajaan.

Lisäksi Iltalehti rajasi sekä verkkolehdessä ja myöhemmin julkaistussa printtilehdessä kuvaa siten, että siitä ei enää missään tapauksessa pystynyt tunnistamaan muita kuin ex-toimitusjohtajan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.