Kantelu 1.4.2016
Kantelu kohdistuu Kymen Sanomien 4.2.2016 julkaisemaan juttuun ”Huonosta kaivosta pitkä vesipiina”. Juttu julkaistiin verkossa lyhennettynä otsikolla ”Ränsistynyt kaivo aiheutti vuosien piinan”.
Kantelijan mielestä juttu perustuu valheellisiin tietoihin, joita toimittaja on esittänyt faktoina. Lehti ei kysynyt kantelijan mielipidettä ennen jutun julkaisemista, vaan on julkaissut jutun ilman hänen näkökulmaansa. Kantelijan mukaan jutussa esitetyt asiat vaikuttavat pienessä kylässä ihmisten suhtautumiseen myyjää kohtaan aiheuttaen mielipahaa ja mahdollisesti vaikuttaen myyjän elinkeinotoimintaan. Kantelija on ollut yhteydessä lehden päätoimittajaan heti jutun julkaisemisen jälkeen, mutta lehti ei ole korjannut kantelijan mielestä virheellisiä tietoja.
Kymen Sanomien vastaus 17.5.2016
Päätoimittaja Päivi Taussin mukaan juttu on tehty talon ostaneiden henkilöiden näkökulmasta. Lehti halusi valitun näkökulman avulla kertoa, että talon ostamista harkitsevien kannattaa olla tarkkana kiinteistökauppoja tehtäessä.
Päätoimittaja myöntää, että kantelijaa ei ole kuultu jutussa. Toimitus oli yrittänyt tavoitella kantelijaa useana päivänä siinä kuitenkaan onnistumatta. Koska kantelijaa ei onnistuttu tavoittamaan, oli juttuun poimittu kantelijan näkemystä puoltavia seikkoja kiinteistökauppaa koskevasta käräjäoikeuden päätöksestä. Jutussa kerrottiin, kuinka oikeus oli asettunut myyjän kannalle ja katsonut ostajien laiminlyöneen tarkastusvelvollisuutensa.
Kantelijan mukaan juttu perustuu valheellisiin tietoihin, mutta väitettä ei ole mitenkään yksilöity. Jutun ilmestymisen jälkeen lehden silloinen vastaava päätoimittaja Pekka Lakka keskusteli kantelijan kanssa. Kantelija pahoitteli sitä, ettei ollut tullut kuulluksi jutussa. Asiavirheitä kantelija ei Lakalle esittänyt eikä myöskään vaatinut oikaisua.
Päätoimittajan mukaan lehden tavoitteena oli saada kantelijan näkemys julki lehdessä, mutta häntä ei tavoitettu ennen jutun julkaisemista. Kantelija ei myöskään tarjonnut omaa kannanottoa jutun julkaisemisen jälkeen. Lisäksi päätoimittaja toteaa, että kyläläiset voivat mahdollisesti jutusta päätellä, kuka myyjä on ollut. Ulkopuoliset eivät kuitenkaan pysty myyjää jutusta tunnistamaan
Ratkaisu
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Kymen Sanomat kertoi talon ostaneen pariskunnan kokemuksista ja oikeusriidasta, joka aiheutui huonosta kaivovedestä. Juttu perustui pariskunnan haastatteluun ja oikeuden pöytäkirjoihin.
Kantelija on talon myyjä. Hänen mukaansa jutussa oli asiavirheitä. Hän ei kuitenkaan eritellyt niitä toimitukselle eikä kantelussaan, joten neuvosto ei voi ottaa kantaa virheen korjaamiseen.
Kantelija eli talon myyjä joutui jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Myyjää ei kuultu jutussa, koska toimittaja ei tavoittanut häntä. Lehti pyrki kuitenkin kertomaan myyjän näkemykset referoimalla oikeuden päätöstä ja niitä perusteita, joiden vuoksi hän oli voittanut kaivoa käsittelevän oikeusriidan.
Julkisuus ei neuvoston mukaan ollut niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin julkaistulla omalla kannanotolla. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kymen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo ja Arja Lerssi-Lahdenvesi.