Kantelu 6.9.2015
Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 2.9.2015 julkaistuun ja 17.9.2015 päivitettyyn juttuun ”OPETTAJA TALTUTTI RIEHUVAN OPPILAAN – TOIMIKO OIKEIN?” http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201509020154934_v0.shtml
Kantelun mukaan välikohtauksen uutisoinnissa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtia, joissa toimittajaa velvoitetaan pyrkimään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8) ja kielletään käyttämästä kuvaa tai ääntä harhaanjohtavasti (JO 11).
Välikohtaus Moision koulun pihalla oli tappelun jälkitilanne. Siitä kuvattiin kantelijan mukaan useita videoita kännykkäkameroilla, joista jokin tai jotkin päätyivät Iltalehdelle. Toimittaja haastatteli kantelijaa tapahtuneesta puhelimessa. Haastattelussa tämä kertoi, mitä ennen videoon tallennettua kuvaa oli tapahtunut.
Kantelija oli välituntivalvojana koulun pihalla ja huomasi tappelun, jossa kaksi poikaa hakkasi kolmatta. Kantelija lopetti tappelun, mutta toinen hakkaajista lähti vielä aikaisemmin hakkaamansa pojan perään. Kantelija yritti pysäyttää hänet ensin sanallisesti ja lopulta asteittain kasvavaa voimaa käyttäen. Hän onnistuikin estämään poikaa pääsemästä aikaisemman uhrinsa kimppuun aiheuttamatta hänelle itselleen vahinkoa. Kantelija sanoo kertoneensa nämä samat asiat seikkaperäisemmin puhelinhaastattelussa, joka nauhoitettiin Iltalehden käyttöä varten.
Kantelun mukaan uutisen alkuperäisessä julkaisussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 11. Juttu julkaistiin ilman siihen myöhemmin lisättyä tekstiä, jossa kerrotaan syy pojan pysäyttämiseen. Kantelijan haastattelusta oli leikattu pois se, että tämä pysäytti pojan juuri sen vuoksi, että hän oli menossa jatkamaan väkivaltaa. Alkuperäisestä jutusta sai sen käsityksen, että kantelija olisi lopettanut tappelun ja sitten kaatanut maahan paikalta poistumista yrittävän pojan.
Kantelun mukaan on aivan eri asia viedä maahan paikalta pakeneva poika kuin se, että pysäyttää uuteen väkivallantekoon lähtevän pojan. Edelliseen ei ole välttämätöntä perustetta, kun taas jälkimmäinen on ehdottoman välttämätöntä muiden oppilaiden turvallisuuden turvaamiseksi. Lisäksi kantelija on sitä mieltä, että uutisen harhaanjohtavuutta lisää sen otsikointi: ”Opettaja taltutti riehuvan oppilaan – toimiko oikein?”.
Kun kantelija katsoi jutun Iltalehden nettisivuilta, hän otti heti yhteyden toimittajaan, joka pahoitteli tapahtunutta virhettä ja korjasikin uutisen todenmukaiseksi seuraavana aamuna. Toimittaja korjasi uutisen lisäämällä siihen kantelijan lähettämästä sähköpostista lainauksen: ” – Poika oli lähdössä aikaisemmin nyrkkiensä kohteena olleen pojan perään. Tätä en voinut välituntivalvojana hyväksyä ja siksi yritin ensin sanallisesti ja sitten asteittain kasvavaa voimaa käyttäen pysäyttää hänet, kertoo opettaja.” Harhaanjohtava uutinen oli kuitenkin ehtinyt olla korjaukseen mennessä katseltavissa illan ja yön.
Kantelijan mukaan Iltalehti korjasi virheellisen tiedon hyvin, mutta hänen mielestään ammattijournalistin pitäisi olla tarkempi siitä, että hänen uutisointinsa olisi totuudenmukaista eikä johtaisi yleisöä harhaan. Kantelija sanoo itse yrittäneensä toimia tuossa vaikeassa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla estääkseen enemmät väkivallan teot. Jos harhaanjohtaminen oli tarkoituksellista, jonka toimittaja kylläkin kiistää, on uutisoinnin tapa ollut kantelijan mukaan äärimmäisen epäeettistä.
Iltalehden vastaus 18.9.2015
Päätoimittaja Petri Hakala vastaa, että uutisointi riehuvan oppilaan taltuttaneesta opettajasta on perustunut journalistisiin näkökohtiin. Iltalehti on toteuttanut perustehtäväänsä uutisoida yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista. Iltalehti on tehnyt julkaisupäätöksen itsenäisesti ja noudattanut erityistä varovaisuutta alaikäistä ja opettajaa koskevassa uutisoinnissa muun muassa jättämällä nimet mainitsematta ja tunnistamisen estävän blurrauksen avulla.
Uutisjutun synnyssä keskeisessä osassa on Hakalan mukaan ollut opettajan ja sittemmin kantelijan haastattelu. Opettaja on kertonut omin sanoin tapahtumien kulusta Iltalehden toimittajalle. Kantelijan mukaan uutisessa olisi kuitenkin rikottu journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 11, koska alkuperäisestä videohaastattelusta on leikattu pois kohta, jossa kerrotaan että oppilas olisi käymässä jo toistamiseen toisen oppilaan kimppuun, ja tämän vuoksi opettajan puuttuminen asiaan olisi ollut perustellumpaa.
Kuten kanteluun liitetystä kirjeenvaihdosta ilmenee, syy kohdan poisjäämiseen on ollut päätoimittaja Hakalan mukaan toimituksellisen materiaalin lyhentäminen leikkaamalla. Kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä, koska opettajan perustelut oikeutetulle toiminnalleen puuttua oppilaan väkivaltaisuuteen käyvät selvästi ilmi videosta joka tapauksessa. Opettaja on ollut kuitenkin asiasta yhteydessä toimittajaan julkaisupäivän iltana sähköpostitse ja pyytänyt tiedon lisäämistä. Toimittaja on lukenut sähköpostin heti työvuoroon tullessaan seuraavana aamuna ja tehnyt videon ohessa olevaan tekstijuttuun opettajan pyytämät lisäykset sekä selittänyt sähköpostissaan tiedon poisjääntiin johtaneet syyt. Hakalan mukaan opettaja ja toimittaja ovat sähköpostien perusteella toimineet hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä ja asia on vaikuttanut Iltalehden näkökulmasta sovitulta.
JSN pyytää kantelun lisäksi vastausta Journalistin ohjeiden kohdan 13 noudattamiseen, koska tv-uutisten yhteydessä ei kerrota poliisitutkinnasta eikä sen tuloksista eikä siihen ole linkitetty uutisia, joissa tutkinnasta kerrottaisiin. Iltalehti on Hakalan mukaan tehnyt kyseisen videoartikkelin sen hetkisten tietojen perusteella, jolloin poliisitutkintaa ei ole ollut käynnissä.
Poliisi käynnisti tutkinnan myöhemmin, mistä Iltalehti on tehnyt jatkojutun. Aihetta on seurattu loppuun asti toisellakin jatkojutulla, jossa kerrotaan kyseisen opettajan saaneen poliisilta ”puhtaat paperit”. Myös alkuperäinen videoartikkeli on linkitetty jatkojuttuihin mukaan. Tiedot tapauksen tutkinnasta ja poliisin päätöksestä on lisätty myös alkuperäisen videojutun yhteyteen 17.9.2015, kun tieto opettajan toiveesta kantelun myötä on tullut Iltalehdelle.
Linkit jatkojuttuihin:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090720310070_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015091120331263_uu.shtml
Iltalehti ymmärtää, että uutisoinnin julkisuudella voi olla vaikutusta opettajan työhön ja sosiaaliseen kanssakäymiseen koulumaailmassa, jossa oppilaat voivat ottaa opettajia silmätikuikseen erityisesti tällaisten tapausten jälkeen. Iltalehden uutisen lisäksi videot välikohtauksesta levisivät laajasti sosiaalisen median ja WhatsApp-palvelun kautta. Uutinen on tehty opettajaa kuulleen ja hänen näkemyksensä huomioiden. Tapahtumaa on seurattu asianmukaisesti loppuun saakka.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
Iltalehden uutinen ja video kertoivat välitunnilla sattuneesta tappelusta. Lehti julkaisi videolla opettajan haastattelun. Toimitus oli leikannut haastattelusta pois olennaisen kohdan, jossa opettaja perusteli voimankäyttöään. Toimitus lisäsi perustelut tekstiin heti seuraavana aamuna, kun opettaja oli ollut yhteydessä toimittajaan. Lehti teki jatkossa välikohtauksesta kaksi uutista, joissa kerrottiin poliisitutkinnasta ja siitä, että opettaja sai puhtaat paperit toiminnastaan. Jutut linkitettiin alkuperäiseen videouutiseen 12 päivää myöhässä, kun JSN pyysi Iltalehden vastausta kanteluun.
Julkisen sanan neuvoston mielestä opettajan haastattelusta jäi alun perin uupumaan olennainen kohta, jossa tämä kertoi perustelut voimankäytölleen välitunnilla sattuneen tappelun jälkeen. Kun uutisessa haetaan yleisöltä moraalista kannanottoa tunnistettavissa olevan opettajan toiminnasta, sen perustelujen esiintuominen olisi ollut välttämätöntä heti samassa yhteydessä.
Iltalehden vastauksen mukaan syynä oli ”toimituksellisen materiaalin lyhentäminen leikkaamalla”. JSN muistuttaa, että toimittajan ja toimituksen perustehtävä on päättää ja valita, mitä julkaistaan ja mitä ei julkaista. Toimitus täydensi vasta kantelijan yhteydenoton jälkeen jutun tekstiosuutta seuraavana aamuna julkaisemalla opettajan perustelut voimankäytölleen.
Iltalehti kysyi alkuperäisessä uutisessaan ”Toimiko opettaja oikein?”. Toimitus ei kuitenkaan linkittänyt alkuperäiseen uutiseen myöhemmin tekemiään uutista poliisitutkinnasta ja siitä, että poliisi oli antanut opettajalle puhtaat paperit. Lehti linkitti nämä vasta, kun toimitus sai neuvostolta vastauspyynnön kanteluun. Silloinkin linkitys jäi vajavaiseksi. Lehti seurasi uutistapahtumien kehitystä, mutta alkuperäisen uutisen auki klikanneet lukijat eivät kahteen viikkoon saaneet vastausta lehden kysymykseen ”Toimiko opettaja oikein?”.
Iltalehti editoi opettajan haastattelun siten, että siitä jäi olennaista tietoa pois, eikä lehti seurannut uutistapahtumia riittävän huolellisesti.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti rikkoi hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Marko Forss, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.