Kantelu 19.5. ja sen täydennys 27.5.2015
Kantelu kohdistuu Digitodayssa 12.5.2015 julkaistuun artikkeliin ”Televisio-ohjelmien verkkotallennus on suomalainen murhenäytelmä”. Artikkelissa on käsitelty käynnissä olevaa rikosoikeudenkäyntiä TVkaistaa vastaan, vireillä olevaa tekijänoikeuslain uudistusta ja verkkotallennuspalveluista käytäviä neuvotteluja.
http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2015/05/12/television-verkkotallennus-on-suomalainen-murhenaytelma/20155966/66
Kantelu perustuu Journalistin ohjeiden kohtiin 2, 4, 6, 8, 11 ja 21 eli journalistiseen päätösvaltaan, toimittajan ja työnantajan asemaan, totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, toden ja sepitteen erottamiseen sekä samanaikaiseen kuulemiseen.
Kantelun mukaan artikkelissa esitetään sellaisia tietoja, jotka ovat liikesalaisuuden piirissä ja ovat Sanoma-konsernin tiedossa, koska se on osapuoli neuvotteluissa. Konserni pyrkii näin jutun avulla parantamaan asemaansa neuvotteluissa. Artikkeli on laadittu kantelun mukaan konsernin oman edun ajamiseksi – ei journalistisin perustein. Artikkelin lopussa kerrotaan, että Digitoday on osa Sanoma-konserni, joka käy oikeutta TVkaistaa vastaan. Tämä olisi pitänyt tuoda esille jo artikkelin leipätekstissä. Jutussa ei mainita sitä, että Nelonen Media osallistuu verkkotallennuspalveluista käytäviin neuvotteluihin, vaikka neuvotteluiden kulkua kritisoidaan.
Artikkelissa sanotaan, että ” – – televisio-ohjelmien tallentamisessa verkkoon vallitsee yhä sekä laiton että sopimukseton tila”. Kantelijan mukaan mikään tuomioistuin ei kuitenkaan ole ratkaissut, että televisio-ohjelmien tallentamisessa verkkoon vallitsisi laiton tila. Arvio laittomuudesta on toimittajan ja Sanoma-konsernin mielipide, mutta se esitetään faktana. Tämän vuoksi kaikki operaattorit joutuvat erittäin negatiiviseen valoon ja niiden liiketoiminta vahingoittuu. Myös neuvotteluiden pitkittymisen syy vieritetään operaattoreille, eikä Sanoma-konsernin osuutta tuoda lainkaan esille.
Operaattorit joutuvat artikkelissa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta kantelun mukaan ainakaan DNA:lle ei ole varattu tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä tai jälkikäteen. Artikkelin sisältö on kantelun mukaan täysin yksipuolisesti Sanoma-konsernin näkemyksen mukainen ja sen etua palveleva. Oikaisun pyytäminen tai oman kannanoton julkaisemisen vaatiminen ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, vaan se olisi vain lisännyt negatiivista julkisuutta.
Kantelunsa täydennyksessä DNA Oy saattaa neuvoston tietoon Digitodayssa 22.4.2015 julkaistun jutun ”TVKaista oikeudessa – kuinka käy Viihde-palveluiden?”. Tässä artikkelissa kaikkia operaattoreita – myös DNA:ta – on kuultu. Yhtiön edustaja on mm. sanonut, että sen verkkotallennuspalvelu ei ole laiton. Toimittajan tiedossa on siis ollut, että yhtiö ei pidä palveluaan laittomana. Tästä huolimatta kantelun kohteena olevassa jutussa todetaan, että ” – – televisio-ohjelmien tallentamisesta verkkoon vallitsee yhä sekä laiton että sopimukseton tila”. Kantelija katsookin, että tämän vuoksi Digitodaylla olisi ollut korostunut velvollisuus varata sille tilaisuus oman näkemyksensä esittämiseen. Näin se ei tehnyt eikä myöskään hyödyntänyt yhtiön aiempia kommentteja jutussaan.
Digitodayn vastaus 8.6.2015
Päätoimittaja Ulla Appelsin vastaa, että kantelun kohteena oleva artikkeli on uutiskommentti, joka on toimittajan subjektiivinen näkemys ajankohtaisesta aiheesta. Tätä alleviivataan ingressissä olevalla ”Kommentti”-maininnalla sekä kuvittamalla artikkeli kirjoittajan kuvalla. Artikkeliin on liitetty kainalo-juttuna Diditodayssa 22.4.2015 julkaistu artikkeli ”TVKaista oikeudessa – kuinka käy Viihde-palveluiden”, jonka aihepiiriin 12.5.2015 julkaistu kirjoitus on kommentti ja johon myös kantelija viittaa kantelunsa täydennyksessä.
Journalistin ohjeiden 2. kohdan mukaan ”Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille”.
Kantelijan mukaan kirjoittaja tuo jutussaan esille liikesalaisuuksia, jotka ovat Sanoma-konsernin tiedossa sen osallisuuden vuoksi. Kantelijan väite on päätoimittajan mukaan perätön.
Toimittaja teki artikkelia varten kaksi taustahaastattelua, mutta haastateltavilla ei ollut mitään tekemistä Sanoman tai sen konserniin kuuluvan Nelonen Median kanssa. Toimittaja ei tehnyt tiedonhankintaa Sanoman suuntaan, eikä saanut käsiinsä mitään materiaalia Sanomalta.
Kantelijan mukaan toimittaja on kirjoittanut jutun Sanoman intressissä. Kantelijan väite on Appelsinin mukaan myös tältä osin perätön.
Toimittaja suhtautuu artikkelissa kriittisesti kaikkiin prosessin osapuoliin – myös Sanomaan – mikä on luettavissa mm. jutun viimeisestä kappaleesta: ”Asetelma ei ole tietoyhteiskunnaksi profiloituvalle Suomelle eikä prosessin asianosaisille suuri ylpeilyn aihe.”
Digitoday ja toimittaja ovat noudattaneet artikkelin teossa normaaleja journalistisia toimintatapoja. Alaa vuosia seurannut toimittaja kirjoitti ajankohtaisen uutiskommentin omasta aloitteestaan, eikä sen sisältöä ohjailtu miltään taholta toimituksen sisä- tai ulkopuolelta. Digitoday ei ole luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille.
Journalistin ohjeiden 4. kohdan mukaan ”Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan”.
Kantelija ei edes väitä, että jutun kirjoittanut toimittaja olisi käyttänyt asemaansa väärin tai pyrkinyt hyötymään jutustaan henkilökohtaisesti. Päätoimittaja Appelsinin käsityksen mukaan väite ei perustu Journalistin ohjeisiin, sillä se ei em. tavoin kohdistu toimittajaan. Kantelija ei myöskään ole esittänyt mitään perusteluja väitteelleen aseman väärinkäytöstä tai henkilökohtaisen hyötymisen tavoittelusta. Digitoday toteaa, vedoten mm. muualla tässä vastineessa esittämiinsä perusteluihin, että toimittaja ei ole käyttänyt asemaansa väärin eikä pyrkinyt millään tavoin hyötymään artikkelista henkilökohtaisesti. Jutun kirjoitusprosessissa tai sisällössä ei ole mitään, mikä olisi vaarantanut toimittajan riippumattomuuden tai ammattietiikan.
Journalistin ohjeiden 6. kohdan mukaan ”Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi”.
Digitoday kertoo jutussaan selkeästi, että Sanoma on oikeudenhaltijan ominaisuudessa osa meneillään olevaa oikeusprosessia. Artikkelista käy selkeästi ilmi prosessien kietoutuminen toisiinsa ja sitä kautta Sanoman sidonnaisuus ja asianosaisasema. Digitoday on päätoimittajan vastauksen mukaan ilmoittanut Sanoman sidonnaisuuden kirjoituksen kohteena olevaan juttuun alalle vakiintuneella tavalla loppukaneettina: ”Digitoday on osa Sanoma-konsernia, joka on yksi oikeutta TVKaistaa vastaan käyvistä oikeudenhaltijoista.”
Kantelijan mielestä konsernisuhde olisi tullut ilmoittaa jo jutun leipätekstissä. Appelsin toteaa, että tällainen vaatimus ei perustu Journalistin ohjeisiin. Jutusta käy myös ilmi, että asianosaisina on nimenomaan televisioyhtiöitä – Digitoday uskoo valtaosan kuluttajista tietävän, että Sanoma-konsernilla on televisioliiketoimintaa.
Journalistin ohjeiden 8. kohdan mukaan ”Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen”.
Kantelija esittää toimittajan kirjoittaneen laittomasta ja sopimuksettomasta tilasta. Kantelijan mielestä tämä näkemys on Sanoman-konsernin mielipide. Kantelija viittaa tältä osin Digitoday-verkkolehdessä 22.4.2015 julkaistuun artikkeliin ”TVKaista oikeudessa – kuinka käy Viihde-palveluiden?” ja DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtajan jutussa antamaan lausuntoon: ”Meillä on sellainen käsitys, että palvelumme [DNA TV] ei ole laiton. Laki on tosin usean vuoden takaa ja selvästi vanhentunut.”
Lausunnossaan johtaja siis sanoo, että alalla ei ole käytännössä voimassa olevaa lakia – toisin sanottuna siellä vallitsee laiton tila. Kirjoittaja ei missään vaiheessa väitä palveluja laittomiksi, vaan puhuu alalla vallitsevasta lain puutteesta. DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtajan lausunnon perusteella DNA on samaa mieltä: lainsäädäntö on selvästi vanhentunut.
Journalistin ohjeiden 11. kohdan mukaan ”Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti”.
Appelsin toteaa, että nettitelevisio on monimutkainen vyyhti. Kun TVKaistan oikeuskäsittely alkoi, sillä oli edellytykset nousta merkittäväksi ennakkotapaukseksi (esim.http://www.mbnet.fi/artikkeli/ajankohtaiset/ajassa/ensin_tvkaista_seuraavaksi_operaattorit ). Tämä tehdään Digitodayn artikkelissa tiettäväksi, minkä jälkeen kerrotaan muuttuneesta nykytilanteesta: sopimusta ei edelleenkään ole, mutta nyt osapuolet ovat siirtyneet neuvottelupöydän ääreen. Artikkelissa tehdään kuitenkin yksiselitteisesti selväksi, että TVKaista-prosessissa syytettynä on vain TVKaista ja että ao. oikeusprosessi on yhä kesken.
Kantelijan mielestä artikkelissa annettaan ymmärtää, että viivästymisen syy on teleoperaattoreissa. Tämä ei päätoimittajan mukaan pidä paikkaansa. Artikkelin kolmanneksi viimeisessä kappaleessa viivästymiseen syyksi mainitaan ketään osoittelematta osapuolten neuvottelut sekä tekijänoikeuslain viivästynyt käsittely eduskunnassa. Artikkelissa ei ole sekoitettu tosiasioita mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta siten, että kuluttajat eivät saisi totuudenmukaista kuvaa tapahtumista ja vallitsevasta oikeustilasta.
Journalistin ohjeiden 21. kohdan mukaan ”Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä”.
Digitoday tulkitsee kantelijan tehneen kantelunsa tarkistamatta ensin, että Digitoday oli kirjoittanut aiheesta vain muutama viikko aiemmin (22.4.2015), missä yhteydessä myös kantelijaa kuultiin edellä esitetyin tavoin. Kantelun täydennyksen perusteella Digitoday tulkitsee, että kantelija olisi tämän havaittuaan halunnut saada oman näkemyksensä esille myös 12.5.2015 julkaistun artikkelin yhteydessä.
Päätoimittaja toteaa, että jutun muoto on uutiskommentti, eli uutisen yhteydessä esitettävä tai muuten ajankohtaiseen asiaan liittyvä toimittajan subjektiivinen näkemys. DNA:ta kuultiin 22.4.2015 julkaistun artikkelin yhteydessä, eikä mainitun ajankohdan ja 12.5.2015 välillä tapahtunut mitään uutta, mikä olisi vaatinut DNA:n uutta kuulemista. Kantelun kohteena olevan uutiskommentin yhteyteen on linkittämällä kainaloitu varsinainen varhaisempi uutinen.
Ratkaisu
JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Digitoday julkaisi toimittajansa kommenttikirjoituksen, jossa käsiteltiin oikeudenkäyntiä televisio-ohjelmien verkkotallentamisesta ja mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja. Lehden kustantaja oli asianomistajana oikeudenkäynnissä ja kävi samalla neuvotteluja operaattoreiden kanssa tallentamisen tulevista ehdoista. Konserniyhteydestä kerrottiin jutun lopussa. Kantelija ei pyytänyt virheen korjaamista eikä vaatinut oman kannanottonsa julkaisemista.
Julkisen sanan neuvosto luonnehtii Digitodayn artikkelia tavanomaiseksi kommenttikirjoitukseksi, jossa toimittaja nimellään ja kuvallaan esittää henkilökohtaisia näkemyksiään ajankohtaisista teemoista. Oikeudenkäynti ja neuvottelut verkkotallennuksesta olivat journalistinen perusta jutun tekoon, joten neuvosto katsoo, että päätösvaltaa ei luovutettu toimituksen ulkopuolelle.
Toimittajan asema kommenttikirjoituksen tekijänä kerrottiin heti jutun alussa ja konsernin rooli lukijoille selkeästi jutun lopussa. Tämä on alalla vallitseva yleinen käytäntö ja vastaa myös Journalistin ohjeita. Neuvoston mielestä toimittajalla ei voinut olla henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuutta.
Samanaikainen kuuleminen ei välttämättä edes kuulu Digitodayn julkaiseman kommenttikirjoituksen luonteeseen. Lehti oli kuitenkin julkaissut kirjoituksen lopussa linkin toiseen juttuun, jossa kantelija sai oman näkemyksensä julki. Yhtiö olisi myös voinut vaatia oman kannanottonsa julkaisemista, jos se katsoi joutuneensa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Näin se ei kuitenkaan tehnyt.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Digitoday ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisu tehty:21.10.2015
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Niklas Vainio, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo ja Heikki Vento.