5794/SL/15

Langettava

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan. 

Kantelu 30.3.2015

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien hs.fi sivulla 29.3.2015 julkaistuun juttuun kontaktipalveluhuijauksesta. Jutun kuvituksena on älypuhelimen näyttö, jota selataan peukalolla. Peukalon alla on puolet kantelijan Facebook-profiilikuvasta, jota hän on käyttänyt myös Tinder-sovelluksessa.

Kantelija kertoo saaneensa asiasta lukuisia yhteydenottoja tuttaviltaan ja ystäviltään. Hän katsoo tulleensa asiattomasti liiteyksi Helsingin Sanomien juttuun ja se aiheutti hänelle mielipahaa.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 30, jonka mukaan kaikki, mikä on julkista ei ole aina julkaistavissa

Helsingin Sanomien vastaus 10.6.2015

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomien uutinen Tinder-palveluun kohdistuneesta huijauksesta on ollut ajankohtainen ja yleisöä kiinnostava. Päätoimittajan mukaan on tavanomaista, että juttuja kuvitetaan yleisillä aihekuvilla, joilla ei ole suoraa tai täysimääräistä yhteyttä tekstiin. 

Kyseisen jutun kuvitus tehtiin päätoimittajan mukaan seuraavasti: toimittaja avasi Tinderin omilla tunnuksillaan, otti puhelimen käteensä ja käytti sovellusta peukalollaan, minkä kuvaaja kuvasi. 

Kuvaksi valittiin päätoimittajan mukaan otos, jossa oli vähiten tunnistettavuutta. Julkaistun kuvan päällä on kännykkää pitävä peukalo, kuvan henkilö ei katso kameraan ja kasvot näkyvät kuvasta vain osittain. Toimituksessa oli siten nimenomaan pyritty ratkaisuun, jossa kuva ei yksilöidy kehenkään. Mitään viittausta kuvan henkilöön ei ole. Jutusta tai asiayhteydestä ole tehtävissä johtopäätöstä, että kuvituksessa osittain näkyvä henkilö liittyisi juttuun millään tavoin.

Päätoimittaja kertoo, että kun kantelija otti kuvasta yhteyttä toimitukseen, toimitus arvioi, että ainakin teoriassa voisi olla mahdollista, että joku kantelijan profiilikuvan nähnyt saattaisi yhdistää kuvan kantelijaan. Koska kyse oli yleisluontoiseksi tarkoitetusta kuvituskuvasta eikä keskeisestä osasta kyseisen jutun sisältöä, toimitus poisti kuvan verkosta kantelijalle aiheutuneen mielipahan vuoksi. 

Päätoimittajan mukaan toimitus päätyi poistamaan kuvan edellä mainitusta syystä, eikä sen takia, että kuvan julkaisu olisi ollut ristiriidassa journalistin ohjeiden kanssa tai että Helsingin Sanomat olisi loukannut kantelijan yksityisyyttä. 

Päätoimittajan mukaan kuvassa ei ole mitään sellaista, mikä paljastaisi tietoja kantelijan yksityiselämästä tai loukkaisi sitä. Lisäksi Helsingin Sanomat katsoo, ettei henkilö ollut tunnistettavissa kuvasta etenkään laajemmalle yleisölle. Jutun aihe ei Helsingin Sanomien mukaan myöskään ollut vastaavalla tavalla arkaluonteinen kuin esimerkiksi JSN:n päätöksessä 5582/SL/14, jossa alaikäisen henkilön kuva oli liitetty alastonkuviakäsittelevään juttuun. 

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on käyttänyt kuvassa julkista profiilikuvaa tavalla, joka on tarkoitettu yleisluontoiseksi eikä yksilöitäväksi kehenkään. Vaikka kantelija ja osa hänen tuttavistaan on saattanut tunnistaa hänen kuvansa, se ei tarkoita että tunnistaminen olisi laajamuotoista, tai että se loukkaisi näissä olosuhteissa yksityisyyden suojaa. 

Päätoimittajan mukaan kuva on irrallinen kuvituskuva, eikä se liity itse jutun sisältöön millään tavalla. Lukijalle asiaa selventää se, että kuvaan ei viitata jutussa lainkaan, eikä kuva sisällä aiheeseen liittyvää kuvatekstiä.

Helsingin Sanomat ei anna jutussa ymmärtää, että kuvassa esiintyvä henkilö olisi joutunut huijauksen kohteeksi. Helsingin Sanomat ei näin ollen ole julkaissut henkilön yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja epäasiallisesti.

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

hs.fi-verkkosivulla julkaistussa jutussa kerrottiin hakkereista, jotka rakensivat netissä toimivaan Tinder-kontaktipalveluun naispuolisia valeprofiileja. Valeprofiilit yhdistivät miespuolisia palvelun käyttäjiä kontaktiin toistensa kanssa. 

Jutun yhteydessä julkaistiin kuvituskuva. Siinä näkyi kahden naispuolisen Tinder-käyttäjän profiilikuva. Kantelijan kasvoista näkyi puolet ja hän katsoi suoraan kameraan. Toinen kuvassa käytetyistä henkilöstä oli tehty tunnistamattomaksi. Kuvassa ei ollut kuvatekstiä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tässä päätöksessä otetaan kantaa journalistisen etiikan näkökulmasta uudenlaiseen tunnistettavuusongelmaan: mihin vedetään raja yksityisen ja julkisen aineiston välille Facebookissa, Tinderissä ja muissa niidenkaltaisissa sosiaalisen median yhteisöpalveluissa.  Esimerkiksi Tinder hyödyntää käyttäjiensä Facebook-profiileja, mistä syystä mahdollisesti yksityisiksi tarkoitetut tiedot voivat helposti levitä laajallekin. Toimitusten on tämän takia oltava aina erityisen tarkkoja hyödyntäessään yhteisöpalveluaineistoa jutuissaan ja kuvissaan.

Helsingin Sanomat käytti kuvituskuvana kantelijan Tinderissä julkaisemaa Facebook-profiilikuvaa. Vaikka toimitus oli yrittänyt tehdä kuvan tunnistamattomaksi, kantelija oli siitä tunnistettavissa lähi- ja tuttavapiirissään. Lisäksi ne, jotka olivat nähneet hänen Facebook- ja Tinder-profiilikuvansa, saattoivat helposti tunnistaa hänet. Neuvosto pitää mahdollisena, että kantelijan tunnistaneiden henkilöiden määrä voi olla huomattava, koska hänellä oli yli 500 Facebook-ystävää ja osa heistä on voinut jakaa kuvaa eteenpäin verkossa. Kantelun kohteena olevaa juttua ja kuvaa on jaettu myös Helsingin Sanomien Facebook-sivulta, jolla kuva oli vielä nähtävissä 15.9.2015.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat käytti harkitsemattomasti kantelijan kuvaa ja yhdisti hänet tarpeettomasti ikävään asiayhteyteen, johon hän ei liittynyt millään tavalla. Neuvosto pitää raskauttavana myös sitä, että Helsingin Sanomat jätti kantelijan kuvan Facebook-sivulleen, vaikka se oli poistanut kuvan kantelijan pyynnöstä nettisivultaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.