Kantelu 30.1.2015
Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 28.1., 29.1. ja 30.1.2015 julkaistuihin juttuihin. Iltalehti uutisoi 28.1.2015, että entistä NHL- ja maajoukkuemaalivahtia ja tunnettua valmentajaa ja urheiluvaikuttajaa epäillään Suomessa tuttavapiiriinsä kuuluneen naisen pahoinpitelystä. Teon väitetään tapahtuneen Venäjällä vuosia sitten. Kantelijan kuva oli etusivulla ja uutinen sisäsivulla. Kantelija kieltäytyi asianajajansa ohjeiden mukaisesti kommentoimasta syyteharkinnassa olevaa asiaa ja kehotti olemaan yhteydessä oikeudelliseen asiamieheensä. Tämä totesi, että kantelija kiistää, jos häntä joskus jostain syytetään.
Iltalehti julkaisi tämän toteamuksen 29.1.2015. Samalla Iltalehti julkaisi kantelijasta lööpin ja kuvan etusivulla, sekä uutiset sisäsivuilla. Toimitus oli tehnyt juttuun haastatteluja, ja erään haastateltavan mielipide oli, ettei rikollisia voi palkata valmentajiksi. Kantelussa katsotaan, että toimituksen ilmiselvä tarkoitus oli haitata kantelijan uraa maajoukkue-, seura- ym. valmentajana sekä TV-kommentaattorina. Viimeisessä jutussa lehti spekuloi sillä, onko sopivaa, että kantelijalle myönnetään urheilu-urastaan merkittävä urheilupalkinto.
Kantelun mukaan Iltalehti on rikkonut seitsemää eri Journalistin ohjeiden kohtaa. Kantelija katsoo, että kohtaa 3 on rikottu, koska jutun asianomistaja ohjaa lehden toimitusta mielin määrin ajaessaan juttuaan julkisuudessa. Tällöin syyttäjän nostaessa syytteen asia on jo julkisuudessa oikeastaan käsitelty, ja kantelija siellä syylliseksi todettu. Kohtaa 8, koska kantelun mukaan toimituksella ei ole mitään pyrkimystä totuudenmukaiseen tiedottamiseen. Asianomistaja sanelee ja ajaa juttuaan julkisuudessa ja julkisuudella. Kohtaa 11, koska lukijat eivät kantelijan mielestä pysty erottamaan asianomistajan väitteitä tosiasioista. Koska lehti ei ole harjoittanut minkäänlaista lähdekritiikkiä, vaan toistaa asianomistajan väitteitä, on se kantelijan mielestä rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 12. Kantelija katsoo myös, että lehti on rikkonut kohtaa 31, koska häntä ei ole tuomittu, ei edes syytetty, mutta hänen nimeään ja kuvaansa on räävitty päiväkaupalla lööpeissä. Lisäksi kantelijan mielestä toimitus ei ole noudattanut kohdan 32 edellyttämää varovaisuutta. Viimeisenä kantelija mainitsee kohdan 35, koska mitään oikeudenkäyntiä ei ole edes vireillä, vain syyteharkinta, ja lehti on silti jo julistanut kantelijalle tuomion. Lisäksi juttujen mukaan hänelle ei pidä antaa edes töitä saati kunnianosoituksia.
Iltalehden vastaus 23.2.2015
Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan uutisointi on perustunut yksinomaan journalistisiin näkökohtiin. Toimitus on tehnyt julkaisupäätöksen itsenäisesti ilman, että asianomistaja tai kukaan muukaan olisi vaikuttanut julkaisupäätöksiin. Lehti on päätoimittajan mukaan toteuttanut perustehtäväänsä uutisoida yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista.
Hakala katsoo, että väite siitä, että lehti olisi jollain lailla pyrkinyt vaikuttamaan syyttäjän syyteharkintaan, on täysin perusteeton. Syyttäjä tekee päätöksensä virkavastuulla ja itsenäisesti esitutkinnassa kertyneen aineiston perusteella. Hakalan mielestä on selvää, että lehden artikkeleilla ei ole merkitystä syyttäjän arvioidessa syytekynnyksen ylittymistä.
Lehti on tehnyt julkaisupäätöksen sillä olevien tietojen perusteella. Päätoimittajan mukaan rikosjutun asianomistajan lisäksi lehdellä on ollut lukuisia muita lähteitä, joiden kertoman perusteella sillä on ollut vahvat perusteet pitää uutisoimiaan seikkoja totena. Hakala toteaa, että kantelussa ei edes väitetä, että Iltalehti olisi joltain osin uutisoinut paikkansapitämättömiä tietoja. Kantelussa ei ole myöskään yksilöity paikkansapitämättömiä tietoja.
Päätoimittajan mukaan huomioiden epäillyn teon vakavuus ja kantelijan asema julkisuuden henkilönä ja jääkiekkovaikuttajana, on asiassa ollut perusteltua uutisoida pahoinpitelystä jo syyteharkintavaiheessa. Hakala toteaa myös, että asian eteneminen syyteharkintaan saakka on osaltaan osoitus siitä, että poliisinkin mielestä on ollut syytä epäillä kantelijan syyllistyneen pahoinpitelyrikokseen. Hän myös korostaa, että lehti ei ole uutisoinnissaan ottanut ennakolta kantaa rikosjutun lopputulokseen, eikä ole rikkonut kantelijan syyttömyysolettamaa.
Kantelijalle on uutisoinnin alusta alkaen annettu mahdollisuus omaan kannanottoon rikosepäilyn johdosta. Lehti on arvioinut pahoinpitelyepäilyn vaikutusta kantelijan työnsaantimahdollisuuksiin sekä esittänyt eri jääkiekkotahoille kysymyksiä siitä, mikä on näiden näkemys pahoinpitelyepäillyn tai mahdollisen tuomion vaikutuksesta kantelijan palkkaamiseen tai kunnianosoituksiin. Päätoimittaja korostaa että Iltalehti ei ole ottanut lehtenä kantaa siihen, pitääkö kantelijalle antaa töitä tai kunnianosoituksia. Näin ollen päätoimittajan mielestä lehti on noudattanut uutisoinnissaan hyvää lehtimiestapaa.
Ratkaisu
JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.
JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdolli-suuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
Iltalehti uutisoi kantelijan rikosepäilystä kolmena peräkkäisenä päivänä. Kantelija mainittiin nimeltä. Lisäksi hänen kuvansa julkaistiin lehden lööpeissä ja jutuissa.
Nimensuojasta päätettäessä on huomioon otettava epäillyn asema, teon laatu, ajankohta ja uutisen totuudenmukaisuus. Kantelija on entinen huippu-urheilija. Nykyään hän on valtakunnallisesti merkittävässä asemassa jääkiekkovalmentajana ja TV-kommentaattorina. Julkisuuden henkilönä hänen nimensä julkaisukynnys oli madaltunut. Kantelijaa ja hänen oikeudellista asiamiestään kuultiin jutun yhteydessä. Kumpikaan ei ole kieltänyt julkaistujen tietojen paikkansapitävyyttä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei rikosnimikkeiden kertominen leimannut kantelijaa syylliseksi tekoon, josta häntä vasta epäiltiin. Epäillyn nimen ja kuvan julkaiseminen ei ollut kohtuutonta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.