5677/SL/14

Vapauttava

Lehden blogissa kerrottiin nuorten urheilijoiden värväyksestä ulkomaille. Blogissa mainittu urheiluagentti joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lehti myönsi hänelle vastineoikeuden, mutta hän ei käyttänyt sitä.

Kantelu 1.12.2014

Kantelu kohdistuu Kaleva.fi:ssä 27.9.2014 julkaistuun blogiin Sankareita ja konnia. Lehti kertoi jutussa nimeltä mainiten suomalaisen urheiluagentin värväävän nuoria jääkiekkoilijoita harkitsemattomasti Yhdysvaltoihin ja saavan siitä taloudellista hyötyä. Jutussa kerrottiin myös kyseisellä tavalla Yhdysvaltoihin lähteneestä oululaisjuniorista, jonka ura on lehden mukaan mennyt vuoden aikana alaspäin. Kantelija ihmettelee, miksi kirjoittaja ei ollut haastatellut kyseistä agenttia saati nimeltä mainittua pelaaja, joka oli viime kesänä valittu korkeatasoiseen kanadalaiseen junioreiden amatööriliigaan, Ontario Hockey Leagueen.

Kantelija on blogissa mainitun agentin yhtiökumppani ja hänellä on sekä agentin että mainitun pelaajan suostumus kanteluun.

Kantelijan mukaan blogissa oli lukuisia asiavirheitä, jotka vahingoittavat sekä hänen että kollegan työtä. Kantautuessaan Yhdysvaltoihin ne saattaisivat aiheuttaa suomalaisille pelaajille pelikiellon ja suuret sakot heidän joukkueilleen.

Jutussa mainittu agentti on pyytänyt kantelijan mukaan kirjoittajaa ja hänen esimiestään korjaamaan virheet. Kun he ovat kieltäytyneet korjauksista, on kantelija yhdessä kollegansa kanssa ollut yhteydessä lehden toimituspäällikköön, joka kehotti heitä toimittamaan oman kannanottonsa lehden silloiselle päätoimittajalle.

Kantelija oli yhteydessä lehden päätoimittajaan sähköpostitse 29.9.2014. Viestissään hän kertasi tapahtuneen, sillä suurin osa yhteydenpidosta oli käyty puhelimitse. Viestissä oli mukana oma kannanotto, jonka kantelija oli laatinut yhdessä agenttikollegansa kanssa. Päätoimittajan mukaan vastineoikeus oli vain henkilöllä, joka mainittiin blogissa. Lisäksi päätoimittaja ilmoitti kantelijalle, että ei hyväksyisi kannanottoa, joka olisi vain virheiden korjausta, sillä hänen mukaansa ei ollut syytä epäillä, että jutussa olisi ollut virheitä.

Kalevan vastaus 25.11.2014

Päätoimittaja Kyösti Karvonen toteaa, ettei sanomalehti Kaleva ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Päätoimittajan mukaan toimittaja perustaa Kaleva.fi:ssä julkaistun blogikirjoituksensa omiin, useisiin tietolähteisiinsä, joita Kalevan toimituksen johdolla ei ole syytä epäillä.

Päätoimittaja kertoo, että toimiessaan toimituspäällikkönä hän kehotti asiasta yhteyttä ottanutta kantelijaa toimittamaan silloiselle vastaavalle päätoimittajalle Markku Mantilalle oikaisupyynnön, jossa olisi yksilöity blogikirjoituksessa olleet väitetyt virheet. Päätoimittajan mukaan tällaista kirjallista tai sähköistä oikaisupyyntöä ei tästä pyynnöstä huolimatta koskaan toimitettu Mantilalle. Asiasta ei myöskään esitetty Kalevalle kannanottoa (Journalistin ohjeet, kohta 23), joten myöskään sen julkaisemista ei voitu edes harkita.

Toimittajan blogikirjoitus käsittelee ensi sijassa kiinnostavaa ja yhteiskunnallisesti merkittävää teemaa eli nuoren urheilijan asemaa ja oikeuksia. Koska blogikirjoitus on kolumninomainen, kommentoiva ja kärjistävä juttutyyppi, sen luonteeseen kuuluu, ettei siinä käytetä haastattelulausuntoja.

Päätoimittajan mukaan vastineoikeus asiassa on urheiluagentilla eikä kantelijalla. Laissa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä todetaan, että yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi.
Vastinetta ei voi näin muodoin tehdä tai vaatia sen julkaisemista ”valtakirjalla”, toisen henkilön lukuun.

Päätoimittajan mukaan agentti olisi vastineella osallistunut keskusteluun ja olisi voinut tuoda esiin uusia näkökulmia tai jatkaa keskustelua tärkeästä yhteiskunnallisesta asiasta.  Päätoimittaja toteaa, että agentti ei ole ollut asiassa kertaakaan yhteydessä edelliseen päätoimittajaan Markku Mantilaan eikä myöskään häneen, ensiksi toimituspäällikkönä ja sitten vastaavana päätoimittajana.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Kalevan julkaisemassa blogikirjoituksessa arvosteltiin urheiluagentin toimintaa ja väitettiin hänen saavan taloudellista hyötyä siitä, että hän järjesti nuoria jääkiekkoilijoita pelaamaan Yhdysvaltojen ja Kanadan amatöörisarjoihin. Urheiluagentti vaati puhelimitse blogitietojen oikaisua. Kun toimitus ei suostunut pyyntöön, kantelija toimitti agentin puolesta päätoimittajalle kirjallisen oikaisupyynnön. Lehti ei korjannut virheitä eikä julkaissut kantelijan nimissä tullutta kannanottoa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että oikeus omaan kannanottoon kuuluu sille henkilölle, joka on joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Vaikka vastineen olisi laatinut joku toinen, se on esitettävä kielteiseen julkisuuteen joutuneen henkilön nimissä. Kaleva olisi toiminut vastuullisesti, jos se olisi opastanut heti alusta pitäen yhteydenottajia laatimaan Journalistin ohjeiden mukaisen oman kannanoton. Lisäksi toimituksen olisi ollut kohtuullista yrittää ottaa yhteyttä kirjoituksen kohteeseen jo juttua kirjoitettaessa.

Urheiluagentti joutui Kaleva.fi:n blogissa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Päätoimittaja myönsi agentille vastineoikeuden. Urheiluagentti ei kuitenkaan toimittanut lehdelle omaa kannanottoaan, eikä lehti hyväksynyt kantelijan lähettämää vastinetta. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Kaleva ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.