5408/SL/14

Langettava

Lehti paljasti uutisessaan varkaudesta kiinni jääneiden etnisen taustan, vaikka sillä ei ollut merkitystä rikoksen selvittämiselle. Äänestyspäätös 12–1. Lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 10.1.2014

Kantelu kohdistuu JP Kunnallissanomissa 9.1.2014 julkaistuun juttuun “Vanhukselta varastaneet kiinni rysän päältä”. Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden kohtaan 26, jonka mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava.

Jutussa on kantelun mukaan tarpeettomasti kerrottu paikalla kiinnijääneiden henkilöiden romanitausta. Etnisen taustan julkistamisella ei ollut merkitystä, koska poliisi sai nämä rikolliset kiinni lähes välittömästi. Kyse saattaa olla kantelijan mielestä myös rasismista koska lehdessä on aiemminkin syyllistytty samantyyppiseen toimintaan. Itse rikoksen kantelija tuomitsee jyrkästi.

JP Kunnallissanomien vastaus 30.1.2014

Päätoimittaja Terhi Rintala vastaa, että romanitausta tuotiin julki jo poliisitiedotteessa, jonka Pohjanmaan poliisilaitos julkaisi 5.1.2014. Uutinen tiedotteen perusteella julkaistiin myös mm. Ilkan verkkosivuilla. Tieto tekijöiden taustasta lähti leviämään jo maakuntalehden ja alueen ilmaisjakelulehtien kautta. Romanitaustan julkituominen ei ollut alun perin lähtöisin JP Kunnallissanomien toimittajasta.

Romanitaustan julkituominen rikoksen yhteydessä perustui päätoimittajan vastauksen mukaan poliisitiedotteeseen. Poliisi oli katsonut sen esille tuomisen tarpeelliseksi. Uutisen sanamuodon valinta oli päätoimittajan vastauksen mukaan tietoinen, eikä missään nimessä rasistinen päätös.

Romani on Rintalan vastauksen mukaan se nimitys, jolla romanit itse haluavat tulla kutsutuiksi. Alkuperäisessä tiedotteessa käytetty kiertoilmaus suorista tummista housuista oli lehden mielestä loukkaavampi. Romani on neutraali sana, joka on vähemmistön ja heidän kielensä virallinen nimi. Siihen ei Rintalan mukaan pitäisi sisältyä tunnekuormaa. Aidosti monikulttuurisessa ja suvaitsevaisessa yhteisössä romani-sanaan sisältyvien mielleyhtymien pitäisi olla samantasoisia kuin toisen vähemmistön eli esimerkiksi suomenruotsalaisen. Päätoimittaja kysyy, miten uutista olisi luettu, jos romanin tilalla olisi ollut suomenruotsalainen?

Toinen, tätä sivuava asia on se, miten poliisitiedotteisiin tulee suhtautua. Päätoimittaja Rintalan vastauksen mukaan lähtökohtaisesti täytyy ajatella niin, että poliisi tietää toimittajaa paremmin, mikä rikoksen kannalta on olennaista ja mikä ei. Jos olisi tarpeen karsia poliisitiedotteissa olevia asioita pois, siitäkin olisi hyvä antaa ohjeet. Se haiskahtaa Rintalan mukaan kuitenkin hiukan sensuurilta. Kokonaan eri asia on se, oliko tällä kertaa poliisitiedotteessa tarpeen olla kulttuurisia tietoja. Sen ratkaiseminen ei kuitenkaan ole JP Kunnallissanomien asia, vaan poliisin tekemä ratkaisu.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JP Kunnallissanomien uutinen alkaa seuraavasti: “Kaksi vieraspaikkakuntalaista romaanimiestä varasti sunnuntaina Peräseinäjoella puolenpäivän jälkeen Koulutien varrella sijaitsevasta kerrostaloasunnosta asuvalta mieheltä rahaa.” Jutussa kerrataan yksityiskohtaisesti tapahtumat. Jutun viimeisessä kappaleessa haastateltu huoltomies antaa lukijoille neuvon: ” – – Pahitteeksi ei ole kertaus: ovet lukkoon, eikä tuntemattomia sisälle, olivat he sitten tummia tai vaaleita”. Uutinen perustuu poliisin tiedotteeseen ja huoltomiehen haastatteluun. Jutun mukaan poliisi otti varkaudesta epäillyt miehet kiinni verekseltään läheisestä kaupasta.

Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lehti ja viime kädessä päätoimittaja vastaavat julkaisemastaan uutisesta ja sen sisällöstä sekä sanamuodoista. Journalistin ohjeiden mukaan journalistista päätösvaltaa ei saa missään olosuhteissa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Tässäkään tapauksessa lehti ei voi eikä saa sälyttää julkaisijan vastuuta uutisesta poliisille, vaikka juttu suurelta osin perustui poliisin tiedotteeseen.

Etnisen taustan kertominen poliisiuutisissa ei neuvoston aiemmin tekemien päätösten perusteella riko Journalistin ohjeita, jos tieto esimerkiksi auttaa poliisia rikoksen tutkinnassa, epäiltyjen kiinniotossa tai yleisövihjeiden saamisessa tai jos sillä on olennaista merkitystä uutisen taustoittamisen kannalta. Tässä tapauksessa poliisi oli jo ottanut kiinni varkaudesta epäillyt ja uutisenkin mukaan tapaus näytti melko pitkälle selvitetyltä. Neuvoston mielestä etnisen taustan tuominen esiin oli asiaankuulumatonta. Uutisessa oli myös halventavia sävyjä, jotka tulivat ilmi esimerkiksi huoltomiehen kuvaillessa epäiltyjä miellyttäviksi nuoriksi miehiksi, vaikka toinen käsi olikin piironginlaatikossa. Uutisessa ei myöskään kerrottu, että epäillyt loppujen lopuksi ilmoittautuivat itse poliisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että JP Kunnallissanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Langettavan puolesta äänestivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Vapauttavaa äänesti Lauri Karppi.

Lauri Karpin eriävä mielipide:
Journalistin ohje 26: “Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.”

En löytänyt jutusta sellaista kohtaa, jossa etnistä taustaa olisi tuotu esiin halventavasti tai asiaankuulumattomasti. On lukijan palvelua kertoa tarkasti ja asiallisesti tapahtuneesta. Se pitää saada tehdä myös ilman vakiintuneita kiertoilmauksia.