5358/AL/13

Langettava

Lehti kertoi oikeudenkäynnistä, jossa syytettynä oli alaikäinen. Lehden etusivulla ja itse jutussa julkaistiin syytetystä useita kuvia, joiden perusteella hän oli tunnistettavissa. Tämä oli tekijän asemaan nähden kohtuutonta.

Kantelu 22.11.2013

Kantelu kohdistuu 14.10.2013 julkaistuun juttuun Oulun koulupuukottajan uhkaus: ”Tapan koko koulun!” Se sisälsi useita kuvia puukotuksesta epäillystä 16-vuotiaasta pojasta. Hänen kuvansa oli myös lehden kannessa, jonka otsikko kuului seuraavasti: Oulun koulupuukottaja: ”Tapan kaikki!”. Kantelijan mukaan lehti rikkoi käräjäoikeuden tuomarin määräystä olla kuvaamatta oikeussalin tapahtumia. Koska syytetty on alaikäinen ja kyse oli vasta rikosepäilystä, hänen kuvansa ja asioittensa julkituomisessa olisi kantelijan mielestä pitänyt olla varovainen ja kuvien julkaisemiselle olisi pitänyt saada lupa vanhemmilta.

Kantelijan mielestä lehden kannessa ja jutun otsikossa julkaistut sitaatit oli irrotettu asiayhteydestään ja tarkoituksella yhdistetty tapahtuneeseen puukotukseen.

Alibin vastaus 23.12.2013

Päätoimittaja Mika Lahtonen vertaa Oulun tapahtumia Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisiin. Näissä kaikissa koulun oppilas on varustautunut etukäteen henkeä ja terveyttä vaarantavilla välineillä ja hyökännyt ennakkosuunnitelman mukaisesti koulussa olevien henkilöiden kimppuun, tarkoituksenaan surmata mahdollisimman monta ihmistä. Lahtosen mielestä Oulun väkivaltaisen tapahtumasarjan uutisoinnilla on ollut laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Puukotukset saivat julkisuutta myös ulkomailla, ja esimerkiksi Uutistoimisto AP sekä Washington Post tekivät asiasta uutisia.

Lahtosen mukaan Oulun tapahtumasarja traumatisoi voimakkaasti uhreja ja heidän läheisiään sekä paikalla olleita ihmisiä. Alibi on välttänyt näiden henkilöiden haastatteluja ja kuvaamista ja keskittynyt koulupuukottajan taustojen selvittämiseen. Tekijän kuvan julkaisemista Lahtonen perustelee sillä, että kyse on kiistatta vakavasta rikosasiasta. ”Kuvien julkaisemisessa on noudatettu samanlaista linjaa kuin aiemmin tapahtuneissa kouluampumisissa, jolloin kaikki päämediat julkaisivat epäillyn kuvia”, päätoimittaja kirjoittaa. Hän perustelee lehden linjanvetoa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisulla, jonka mukaan Alibi sai julkaista pakkohoitoon määrätyn miehen nimen ennen oikeuden päätöstä.

Päätoimittaja kertoo puukotuksesta epäillyn myöntäneen teon ja olevan kiistatta oikea tekijä. Epäilty on vangittu todennäköisin syin neljästä murhan yrityksestä. Kantelussa mainitut sitaatit ovat Lahtosen mukaan puukottajan aiemmin esittämästä uhkauksesta koulua kohtaan.

Lahtonen korostaa, että epäilty on alaikäisyydestään huolimatta lähtökohtaisesti rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Päätoimittajan mukaan mielentilatutkimuksella ei ole merkitystä näin vakavassa rikoksessa.

Ratkaisu

Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27).  Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30). Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen (JO 31). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32).

Oulun koulupuukotuksesta epäillyn vangitsemisoikeudenkäynti oli lehden pääjuttu. Kannen suurimmassa kuvassa 16-vuotias epäilty esiintyi kasvoillaan oikeudenkäynnissä. Kuvan vieressä julkaistiin sitaatti hänen aikaisemmin esittämästään uhkauksesta sekä toimituksen vinkki ”Katso kuvat dramaattisesta vangitsemisesta”. Neljän aukeaman jutussa epäilty esiteltiin etunimellään ja hänestä julkaistiin viisi kuvaa oikeussalista. Siinä kerrottiin epäillyistä murhayrityksistä ja niiden jälkeisestä oikeusprosessista. Epäillyn kirjoitettiin myös olleen jo vuoden alussa poliisin kuulusteltavana netissä esittämänsä koulu-uhkauksen takia. Poliisilla ei silloin ollut syytä epäillä rikosta.

Neuvoston periaatelausumassa ”Nimi rikosuutisissa” kehotetaan punnitsemaan rikokseen syyllistyneen tai rikoksesta epäillyn nimen julkaisemista teon luoteen ja tekijän aseman perusteella. Samoja periaatteita voi soveltaa myös muiden sellaisten tietojen julkaisemiseen, jotka paljastavat epäillyn henkilöllisyyden. Tässä tapauksessa puukotuksista epäilty poika oli lehden julkaisemien kuvien takia tunnistettavissa. Kysymys oli koulussa useisiin oppilaisiin ja henkilökuntaan kohdistuneista väkivallanteoista, jotka järkyttivät koko yhteiskuntaa ja paikallisen yhteisön turvallisuutta. Lehdellä oli kiistattomat perusteet kertoa tapahtuneesta.

Tekijä oli uhannut väkivallalla jo aikaisemmin, mikä myös oli perusteltua tuoda esiin, vaikka syytekynnys ei uhkausten aikaan ylittynytkään. Oulun tapahtumien jälkeen viranomaiset ovat esimerkiksi jo pohtineet, pitäisikö koulujen saada tieto sellaisista oppilaistaan, jotka ovat uhanneet kyseistä oppilaitosta väkivallalla.

Journalistin ohjeiden mukaan esitutkintavaiheessa on syytä olla varovainen tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä. Tuomion jälkeenkin toimitusten on oltava pidättyväisiä tunnistetietojen julkaisemisessa, jos tuomittu on alaikäinen tai todettu syyntakeettomaksi. Edellä mainitussa, Journalistin ohjeita täydentävässä periaatelausumassa asia todetaan vielä tiukemmin: ”Lasten ja nuorten tai psyykkisesti häiriintyneiden rikoksentekijöiden nimiä ei tule paljastaa.” Oulun puukottajaksi epäilty 16-vuotias poika epäilty on rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan mutta silti alaikäinen. Lisäksi toimituksen tiedossa oli, että käräjäoikeus käsitteli suljetuin ovin epäillyn terveydentilaa ja piti sen jälkeen perusteltuna lähettää tämä mielentilatutkimukseen jo esitutkintavaiheessa.

Neuvosto perustaa päätöksensä Journalistin ohjeisiin eikä tulkitse lakia. Päätoimittajan mainitsema Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu perustui juttuun, jossa Alibi kertoi rikoksesta epäillystä ja sittemmin syyntakeettomana hoitoon tuomitusta poliisista. Neuvosto antoi samasta asiasta langettavan päätöksen vuonna 2004. Neuvosto totesi, ettei epäillyn nimeä olisi pitänyt julkaista hänen henkisen tilansa vuoksi. EIT:n ratkaisussa puolestaan painotettiin virassa olevan poliisin yhteiskunnallisesti merkittävää roolia ja katsottiin sen perustelevan nimen julkaisemista. Nyt kantelun kohteena olevassa jutussa epäilty on nuori, jolla ei ole merkittävää asemaa. Myöskään täysi-ikäisten tekemät, kuolonuhreja vaatineet kouluampumiset eivät suoraan rinnastu Oulun puukotuksiin.

Neuvoston mielestä epäillyn kuvien julkaiseminen oli hänen ikäänsä ja asemaansa nähden kohtuutonta. Toimituksen olisi myös pitänyt odottaa epäillyn mielentilatutkimuksen valmistumista. Kannessa hänen kuvansa yhdistettiin uhkaavaan sitaattiin sekä kehotukseen katsoa ”dramaattiset” kuvat oikeudenkäynnistä. Lehti loukkasi epäillyn yksityisyydensuojaa ja osoitti toiminnassaan piittaamattomuutta Journalistin ohjeista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Alibi on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski