Kantelu 30.9.2013
Kantelu kohdistuu Yle.fissä 23.9.2013 julkaistuun uutiseen ”Halla-aho: Suomalaisten etu on, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta”.
http://yle.fi/uutiset/halla-aho_suomalaislasten_etu_on_ettei_syyrialaislapsia_vastaanoteta/6843833
1. Kantelun mukaan otsikko rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 15, jonka mukaan ”Otsikoille – – on löydyttävä sisällöstä kate”. Jutun otsikossa olevan väitteen on esittänyt toimittaja, ei kantelija. Tämä käy selkeästi ilmi myös itse jutusta, jossa sitaatit ovat oikein. Haastattelussa kantelija sanoo toteavansa, että ”päätökset, joita teemme nyt maahanmuuton suhteen, vaikuttavat erittäin pitkälle suomalaisten elämään”.
Toimittajan esittämään provosoivaan väitteeseen [Tarkoittaako tämä sitä, että suomalaislasten etu olisi, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta”] kantelija vastaa seuraavasti: ”No jos sen haluaa noin muotoilla”. Tämä ei kantelun mukaan ole myöntävä vastaus. Kantelija katsoo, että hän ei ole ottanut sen enempää haastattelussa kuin jutun lähtökohtana olleessa kirjallisessa kysymyksessäkään kantaa lapsipakolaisten vastaanottamista vastaan.
Otsikko on kantelijan mukaan paitsi virheellinen eli toimittajan keksimää ja haastatellun suuhun pantua materiaalia myös tarkoitushakuisen mustamaalaava. Uutisjuttu sisältää runsaasti voimakkaan tunnepitoisia ilmaisuja, joilla toimittaja tuo esiin kielteistä asennettaan haastateltavaa kohtaan. Tällaisia kohtia ovat kantelun mukaan esimerkiksi seuraavat: ”Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaisena tunnetun Jussi Halla-ahon uusin maali ovat Syyrian sisällissodan uhrit”, ”Kansanedustaja Halla-aho on perheellinen mies, pienten lasten isä. Edes tämä ei saa heltymään miljoonan kodittoman syyrialaislapsen edessä” ja ”Jussi Halla-aho pitää ristiretkeään syyrialaispakolaisia vastaan perussuomalaisten linjan mukaisena”.
2. Jutussa on seuraava, kantelijan suuhun pantu lause: ”Pakolainen tai maahanmuuttaja, kumpiakaan ei tarvita”. Kantelun mukaan lause rikkoo Journalistin ohjekohtaa 11, jonka mukaan ”yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta”. Siteeratulle lauseelle ei ole kantelijan antamassa haastattelussa mitään katetta, vaan se on toimittajan sepittämä. Maahanmuuttajien ”tarpeellisuudesta” ei ollut haastattelussa puhetta.
3. Jutussa on myös seuraava lause: ”Ministeri Räsästä odottavat eduskunnassa jo valmiiksi kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan ja Jussi Halla-ahon kirjalliset kysymykset, joissa syyrialaispakolaisten vastaanotto tyrmätään”. Lause rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 8, jonka mukaan ”journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen”.
Kirjallinen kysymys hallitukselle on luettavissa eduskunnan verkkosivuilta ja se kuuluu kantelun mukaan seuraavasti: ”Katsooko hallitus, että pakolaiskiintiön kasvattaminen ja humanitaarisen maahanmuuton lisääminen ovat sopusoinnussa julkisen talouden tasapainottamistavoitteiden kanssa, ja että ne kuuluvat sellaisiin valtiovallan ydintehtäviin, joista ei voida tinkiä silloinkaan, kun kaikesta muusta tingitään?”.
Kuten kirjallisen kysymyksen perusteluosiosta käy ilmi, kysymyksessä ei kantelijan mukaan lähtökohtaisesti vastusteta kiintiöpakolaisten vastaanottamista yleensä tai syyrialaisten vastaanottamista erikseen vaan kyseenalaistetaan pakolaiskiintiön kasvattaminen nykyisestä.
Yleisradion vastaus 21.10.2013
Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Yle.fin jutussa on tartuttu ajankohtaiseen aiheeseen, syyrialaispakolaisten vastaanottoon. Kansanedustaja Jussi Halla-aho oli tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen 19.9. ja hallitus päättänyt 500 pakolaisen vastaanottamisesta päivää myöhemmin.
Juttu perustuu pääosin Jussi Halla-ahon 17-minuuttiseen haastatteluun, joka on tehty eduskunnassa 20.9. Haastattelu on litteroituna kokonaisuudessaan vastauksen liitteenä. Jutussa on Jääskeläisen mukaan käsitelty kansanedustaja Halla-ahon poliittista linjaa kriittisesti ja polemisoiden, mikä on yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten käsittelyssä täysin sallittua etenkin, kun haastateltava on kansanedustaja.
Jääskeläinen vastaa yksityiskohtaisesti kantelun väitteisiin siitä, miten hyvää journalistista tapaa olisi rikottu.
1. Kantelun mukaan otsikolle ei löydy katetta jutussa.
Litteroitu haastattelu kokonaisuutena osoittaa, että otsikolle löytyy kate. Lisäksi kantelija vastaa nimenomaisesti myöntävästi haastattelussa tarkentavaan kysymyksen siitä, voiko hänen kantansa tiivistää niin että suomalaislasten etu on, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta. (Yle.fin juttu: Kysymykseen, tarkoittaako tämä sitä, että suomalaislasten etu olisi, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta, Halla-aho vastaa. – No jos sen haluaa noin muotoilla. Litteroidun haastattelun kysymys: ”Eli että on suomalasten lasten etu, ettei syyrialaislapsia oteta?”. Kantelijan vastaus: ”No jos sen noin haluaa muotoilla”.
2. Lause ”Pakolainen tai maahanmuuttaja, kumpaakaan ei tarvita” on sepitteellinen.
Kyseinen lause ei Jääskeläisen mukaan ole suora tai epäsuora lainaus Halla-ahon haastattelusta, vaan osa toimittajan omaa tekstiä ja toimittajan tulkinta.
Halla-aho perustelee haastattelun useassa kohdassa, kuinka pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ei Suomeen eikä muihinkaan Länsi-Euroopan maihin pidä ottaa, koska he aiheuttavat vastaanottajamaille vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Haastattelussa Halla-aho puhuu pakolaisista, humanitaarisesta maahanmuutosta ja maahanmuutosta yleensä. Yksi Halla-ahon pääviesteistä haastattelussa on se, että maahanmuutto ylipäätäänkin aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia ongelmia.
3. Väite, että Halla-ahon kirjallinen kysymys tyrmää syyrialaispakolaisten vastaanoton, ei pidä paikkaansa.
Kansanedustaja Jussi Halla-ahon kirjallinen kysymys, joka on jätetty eduskuntaan 19. syyskuuta alkaa: ”Lehtitietojen mukaan sisäministeri Päivi Räsänen esittää Suomen pakolaiskiintiön kasvattamista ja satojen syyrialaispakolaisten vastaanottamista”. Halla-ahon kirjallisen kysymyksen johdosta tehdyssä haastattelussa puhutaan nimenomaan syyrialaispakolaisista. Kysymys ja haastattelu osoittavat, että väite pitää paikkaansa.
4. Juttu on tarkoitushakuisen mustamaalaava ja asenteeltaan kielteinen.
Sana ”ristiretki” on kielikuva, jolla Kielitoimiston mukaan tarkoitetaan laajaa kampanjaa jotakin epäkohtaa vastaan. Siihen, onko kanta myös perussuomalaispuolueen kanta, Halla-aho vastaa sen olevan sitä ainakin vaaliohjelman mukaan. (Haastattelu: Se vastaa perussuomalaisten vaaliohjelmaa ja puolueohjelmaa. Se on puolueen näkemys, jos lähdetään siitä, mitä on kirjoihin ja kansiin painettu”. Haastattelun litterointi: ”Se vastaa perussuomalaisten vaaliohjelmaa ja puolueohjelmaa, kyllä minä sanoisin, että se on perussuomalainen näkemys, ainakin jos lähdetään siitä, että perussuomalaisuus on sitä mitä on kirjoihin ja kansiin painettu”.)
Kantelija esittää jutun mustamaalaavasta käsittelystä kohdan: ”Jussi Halla-aho on perheellinen mies, pienten lasten isä. Edes tämä ei saa heltymään miljoonan kodittoman syyrialaislapsen edessä”. Halla-aho on Jääskeläisen mukaan esitellyt lapsiperhettään näyttävästi neljän sivun perhehaastattelussa Me Naisissa numerossa 44/12. Hän esiintyy jutussa nimenomaan 9-, 8- ja 4-vuotiaiden lasten isänä.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho moittii ylipäätään jutun kieltä ja kärjistyksiä. Journalistinen vapaus oikeuttaa päätoimittaja Jääskeläisen mukaan kriittiseen otteeseen, tiivistyksiin ja kärjekkäisiin sananvalintoihin. Samoin on sallittua esittää arvoasetelmia. Kantelun kohteena oleva kirjoitus on kriittistä ja polemisoivaa journalismia, jonka kohteena on yhteiskunnallisen vaikuttajan poliittinen kanta. Kirjoitus sisältää tulkintaa ja yleistyksiä, jotka ovat välttämättömiä journalismissa. Kirjoituksessa ei ole asiavirheitä, ei sepitteellistä aineistoa, ja kirjoituksen otsikolle löytyy jutusta kate.
Kantelija ei ole ottanut yhteyttä Yleisradioon mahdollisten faktavirheiden korjaamiseksi tai saadakseen oman kannanottonsa julki.
Ratkaisu
Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).
Kansanedustajasta (kantelija) tehty haastattelu keskittyi hallituksen tekemään periaatepäätökseen 500 syyrialaispakolaisen ottamisesta Suomeen. Kantelija teki kirjallisen kysymyksensä eduskunnassa torstaina 19.9., hallitus periaatepäätöksensä perjantaina 20.9. ja Yle julkaisi perjantaina tehdyn haastattelun verkkosivuillaan maanantaina 23.9.2013.
1. Vaikka jutun otsikossa käytetään kaksoispistettä kantelijan nimen jäljessä, kyse ei ole sanatarkasta sitaatista. Tämä näkyy myös siitä, että otsikossa ei käytetä lainausmerkkejä. Otsikko on toimituksen tekemä pelkistys haastattelun sisällöstä. Kantelija kiistää vastustaneensa lapsipakolaisten ottamista Suomeen. Häneltä on kuitenkin kysytty seuraavasti: ”Tarkoittaako tämä sitä, että suomalaislasten etu olisi, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta?”. Kantelija vastaa: ”No jos sen haluaa noin muotoilla”. Neuvoston mielestä Yleisradiolla on ollut perusteet tulkita vastaus myöntämiseksi.
2. ”Pakolainen tai maahanmuuttaja, kumpiakaan ei tarvita” -mainintaa ei voi neuvoston mielestä sekoittaa kantelijan sitaatiksi, koska se on selkeästi toimittajan tekstiä. Siinä toimittaja luonnehtii haastateltavaa ja tämän taustaa.
3. Kantelijan ja hänen kollegansa kirjallinen kysymys eduskunnassa alkaa viittauksella pakolaiskiintiön kasvattamiseen ja satojen syyrialaispakolaisten vastaanottamiseen. Vaikka kysymyksessä ei erityisesti vastustetakaan juuri syyrialaispakolaisia, niin siinä yhteydessä toimittajalla oli riittävät perusteet tulkinnalleen, jonka mukaan kansanedustajat kysymyksessään tyrmäsivät syyrialaispakolaisten vastaanoton.
Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu, että journalistin omat tulkinnat ja haastateltavan lausumat pitää erottaa selkeästi toisistaan. Tämä juttu antoi aineksia myös väärinkäsityksiin.
Julkisen sanan neuvosto kuitenkin korostaa, että yhteiskunnallisen vaikuttaja-asemansa vuoksi kansanedustajan on siedettävä kärkeviäkin ilmaisuja, rinnastuksia ja arvoasetelmia. Journalistin tehtävänä on kertoa yleisölle, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja mitä päättäjät ajattelevat ajankohtaisista asioista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Veera Ristikartano, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.