Kantelut 20.6. ja 24.6.2013
Kantelu kohdistuu 26.5.2013 julkaistuun juttuun ”Jeesus poistettiin kevätjuhlasta”. Kantelijoita, peruskoulun rehtoria ja luokanopettajaa, haastateltiin artikkelissa. Rehtorin mukaan hän kertoi toimittajalle, että perheiden erilaiset eettiset arvot ja niiden huomioon ottaminen koulun juhlissa eivät ole hänen johtamassaan koulussa kuuma peruna. Tämän jälkeen toimituksesta oli kuitenkin oltu yhteydessä luokanopettajaan, jolta oli ”tivattu syitä siihen, miksi kevätjuhlaan suunnitellusta laulusta oli aiottu muuttaa kaksi sanaa”. Kun rehtori ihmetteli toimittajalle tällaista yhteydenottoa, tämä vielä luonnehti tulevaa kirjoitusta ”iloiseksi kevätjuhlajutuksi”.
Haastateltu luokanopettaja kirjoittaa ymmärtäneensä, että tuleva juttu käsittelee kevätjuhlaa varten harjoittelemista ja koulujen kevätjuhlia ylipäätään. Opettaja kertoi toimittajalle juhlan teemaksi valitusta, koulun arjesta kertovasta musikaalista, mutta tätä ei itse jutussa mainittu lainkaan. Sen sijaan jutussa kerrottiin Jäähyväislaulusta, jota opettajan mukaan suunniteltiin laulettavaksi eri sanoilla ja josta toimittaja oli esittänyt kysymyksiä haastattelun loppupuolella.
Molemmat kantelijat katsovat, että heihin yhteyttä ottaneet toimittajat eivät kertoneet etukäteen Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla, millaisesta näkökulmasta juttu kirjoitetaan ja mitä jutun keskiöön nostetaan. Opettajan mielestä lehden olisi myös pitänyt lähettää juttu luettavaksi ennen julkaisemista, koska kysymyksessä oli eettinen aihe. Rehtori puolestaan toteaa olevansa tottunut tiedotusvälineiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja uskoneensa toimittajien vastauksiin tulevan jutun luonteesta. Siksi hän ei pyytänyt juttua luettavaksi etukäteen.
Jutun keskeiseksi sisällöksi nostettu laulun säkeistö, jonka sisältöä suunniteltiin muutettavaksi kahden sanan verran, jätettiin kantelijoiden mukaan lopulta kokonaan laulamatta. Näin kaikki lapset saattoivat osallistua koulun lähtöseremoniaan. Myös Suvivirsi laulettiin, mikä opettajan mielestä osoittaa hengellisen sanoman olleen vahvasti mukana kevätjuhlassa. Kantelijoiden mukaan uutinen antoi merkillisen kuvan koulun toiminnasta ja loukkasi syvästi paitsi heitä haastateltuina, myös koko kouluyhteisöä.
Jutun julkaisemisen jälkeen opettaja kertoo joutuneensa Keskisuomalaisen Lyhyet-palstalla nimettömänä lähetettyjen solvausten kohteeksi ja saaneensa muutakin vihapostia. Opettajan mukaan hän on aina halunnut suoriutua vastuullisesta työstään kunniallisesti. Hän toivookin, että lehtijuttu ei jättäisi pysyvää tahraa hänen opettajuuteensa.
Rehtori kirjoittaa lehden johtaneen häntä harhaan ja julkaisseen koulusta virheellistä ja loukkaavaa tietoa, ilman mahdollisuutta virheiden oikaisemiseen. Hän ei pidä virheenkorjauksena 1.6.2013 julkaistua päätoimittajan kolumnia, jossa tämä kantelijan mukaan ohimennen mainitsi, ettei uutta sanoitusta lopulta esitetty lainkaan.
Rehtori korostaa, että hänen koulunsa hoitaa uskonto- ja kulttuurikasvatuksen esimerkillisesti, mutta jutussa koulu leimattiin vastoin totuutta jonkinlaiseksi uskonnon vastaisen kapinan linnakkeeksi. Hän kokee, että juttu oli päätetty tehdä hinnalla millä hyvänsä. Rehtori kertoo joutuneensa jutun julkaisemisen jälkeen halventavien kommenttien kohteeksi.
Rehtori otti jutun julkaisemisen jälkeen yhteyttä Keskisuomalaisen päätoimittajaan, joka kutsui hänet keskustelemaan. Rehtori kertoo käyneensä päätoimittajan kanssa läpi jutun asiavirheitä sekä kokemuksiaan postitse ja sähköpostitse lähetetyn ja julkisessa keskustelussa esitetyn vihapuheen kohteena. Hän kysyi päätoimittajalta myös, miten jutun virheet voidaan korjata. Päätoimittaja vastasi tarjoamalla rehtorille uutta, tämän kuvalla ja nimellä varustettua haastattelua. Rehtori ei kertomansa mukaan jaksanut tarttua päätoimittajan tarjoukseen, koska halusi suojella perhettään ”kristittyjen raivolta” ja pyrki saamaan koulun työyhteisön ”tervejärkisenä pyörityksestä kesälomalle”. Hän kirjoittaa päätoimittajan todenneen samassa yhteydessä, että toimittajien olisi pitänyt tarjota juttua etukäteen luettavaksi.
Rehtori otti yhteyttä päätoimittajaan vielä tapaamisen jälkeenkin, koska lehti ei ollut julkaissut Lyhyet-palstalla yhtään koulua tukevaa viestiä. Koululle oli kuitenkin tullut tietoa, että sellaisiakin oli lehteen lähetetty. Tämän jälkeen lehti julkaisi lehdessä muutaman koulun toimintaa tukevan viestin. Rehtori kertoo pyytäneensä päätoimittajalta, ettei kouluun ja opettajaan kohdistuvia vihaviestejä enää julkaistaisi ja että lehti hallinnoisi paremmin nettikeskustelupalstaansa. Rehtorin mukaan lehti ei kuitenkaan puuttunut keskustelupalstoilla kukkivaan panetteluun.
Keskisuomalaisen vastaus 30.8.2013
Päätoimittaja Pekka Mervolan mukaan toimittaja oli haastateltaville soittaessaan kertonut, että lehti tekee juttua erilaisten eettisten arvojen huomioon ottamisesta kevätjuhlien järjestelyissä ja ohjelmassa. Haastattelujen jälkeen lehden uutispäällikkö pyysi koululta lupaa kevätjuhlaharjoitusten kuvaamiseen. Mervolan mielestä haastateltavat ovat näin ollen olleet täysin tietoisia siitä, että heitä haastateltiin Keskisuomalaisessa julkaistavaan juttuun. Jutun aiheeksi valittiin päätoimittajan mukaan kristillisen sisällön näkyminen koulun kevätjuhlassa, koska se on ollut viime vuosina paljon esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kainalojutuksi nostettiin toinen yhteiskunnallinen aihe, tekijänoikeuksien kunnioittaminen. Siinä kysyttiin Jäähyväislaulun sanoittaneelta runoilijalta, mitä mieltä hän oli laulunsa esittämisestä muutetuin sanoin.
Mervola kirjoittaa, että toimitukseen ei tullut missään vaiheessa tietoa haastateltujen halusta tarkistaa lausumansa ennen julkaisua. Mikäli toimituksella olisi ollut tällainen tieto, siihen olisi Mervolan mukaan ilman muuta suostuttu. Päätoimittaja kuitenkin huomauttaa, että haastateltavan oikeudet koskevat omien lausumien tarkistamista, eivät journalistisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle.
Päätoimittajan mukaan toimitus ei myöskään saanut tietää, että jutun tekemisen jälkeen koulussa oli hylätty ajatus laulun esittämisestä muutetuin sanoin. Jos tällainen tieto olisi saatu, se olisi myös kerrottu jutussa, Mervola sanoo. Jutun julkaisemisen jälkeen hän kertoo tarjonneensa rehtorille mahdollisuutta uuteen juttuun, jossa koulun edustajat voisivat tuoda näkemyksiään esille. Vielä samana päivänä uutispäällikkö otti yhteyttä rehtoriin, mutta toimitukselle yllätyksenä tämä kieltäytyi haastattelun tekemisestä. Rehtori ei myöskään esittänyt oikaisupyyntöä tai tarjonnut mielipidesivuille omaa kannanottoaan.
Mervola palasi asiaan kolumnissaan 1.6.2013. Siinä hän kertoi koulun opettajien pohtineen Jeesus-sanan korvaamista toisella ilmauksella, mutta päätyneen lopulta sellaiseen ratkaisuun, että laulusta lauletaan kevätjuhlassa vain alku ilman Jeesus-sanan sisältänyttä säkeistöä. Mervola katsoo, että lukijat näin saivat viimeisimmän tiedon koulun muuttuneesta kannasta.
Ratkaisu
Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Lehti kirjoitti, että koulu aikoi hyvästellä oppilaat perinteisesti laululla Jäähyväiset, mutta siitä kuultaisiin uusi versio. Tästä kerrottiin etusivun vinkissä ”Jeesus poistettiin koulun kevätjuhlalaulun sanoista”. Laulun kohta ”On yksi, joka pysyy, kaiken ymmärtää: Jeesus vierellemme jää” oli jutun mukaan suunniteltu laulettavaksi sanoin ”Muista, että kanssa hyvän ystävän voit jakaa ilon sekä ikävän”. Uusi, neutraaliksi koettu sanoitus oli saatu toisesta koulusta. Kevätjuhlassa aiottiin laulaa myös Suvivirsi. Jutun mukaan oppilaiden vanhemmat eivät olleet vaatineet muutoksia juhlien uskonnolliseen sisältöön. Jyväskylän kaupungin opetusjohtaja piti uutisessa koulun ratkaisua harvinaisena, ja opetushallituksen opetusneuvos katsoi uskontoallergian lisääntyneen kouluissa. Päätoimittaja kirjoitti viikkoa myöhemmin kolumnissaan ”Asioilla on toinen puoli” ymmärtävänsä, että opettajat pohtivat laulun Jeesus-sanaa, vaikka muutettua säkeistöä ei lopulta kevätjuhlassa laulettu.
Juttu liittyi yleisesti kiinnostavaan keskusteluun uskonnon ja aatteellisten sisältöjen merkityksestä koulutyössä. Koulun kevätjuhla ohjelmineen on julkista toimintaa. Esimerkiksi nostetun koulun henkilökunta sai jutussa kertoa ratkaisustaan. Rehtori ja opettaja pyrkivät jutun perusteella tekemään kevätjuhlasta positiivisen kokemuksen kaikille oppilaille ja vanhemmille. Koulun ratkaisun kommentoijat sen sijaan suhtautuivat siihen jutussa varauksellisesti. Toimittaja oli maininnut opettajalle ja rehtorille, että juttu käsittelee muutetuin sanoin laulettavaa laulua. Vaikka haastattelutilanteissa puhuttiin muistakin aiheita, toimituksella oli oman journalistisen harkintavaltansa perusteella oikeus valita jutun painotukset ja näkökulma.
Neuvosto on aikaisemmassa päätöksessään tähdentänyt, että toimittajan on reilua kertoa oma-aloitteisesti haastattelun tarkastusmahdollisuudesta, vaikka haastateltava ei sitä pyytäisikään. Tässä tapauksessa rehtori oli omien sanojensa mukaan tottunut yhteistyöhön tiedotusvälineiden kanssa, joten hänen olisi pitänyt osata pyytää lausumiaan tarkastettavaksi. Tarkastusoikeus ei koske koko juttua eikä jutun näkökulmaa.
Kantelijat pitävät lehden yleisöpalstalla käytyä keskustelua asiattomana. Neuvostolle ei ole osoitettu, että koulu olisi pyytänyt yksilöityjen, ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa loukkaavien kommenttien poistamista, kuten Journalistin ohjeiden liitteessä edellytetään. Sen sijaan rehtori kiinnitti kertomansa perusteella päätoimittajan huomion keskustelun yleiseen sävyyn ja yksipuolisuuteen sekä toivoi, ettei asiattomia viestejä jatkossa julkaistaisi.
Lehdelle ei syntynyt oikaisuvelvollisuutta, koska koulu aikoi haastattelun tekemisen aikaan esittää laulusta muunnetun version. Laulusta ei myöskään lopulta laulettu säkeistöä, jossa Jeesus mainitaan. Yleisön kannalta olisi kuitenkin ollut kohtuullista, että lehti olisi kertonut asiasta heti saatuaan siitä tiedon eikä vasta päätoimittajan kolumnissa viikkoa myöhemmin.
Lehti tarjosi rehtorille mahdollisuutta uuteen juttuun. Päätoimittajan mukaan lehti olisi myös voinut julkaista rehtorin oman kannanoton. Tämä ei kuitenkaan halunnut jatkaa asian käsittelyä julkisuudessa. Neuvoston mielestä rehtorin kommentti olisi ollut luonteva tapa saada koulun näkemykset yleisön tietoon.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Riikka Kaihovaara, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Veikko Valtonen ja Heikki Vento.