5137B/SL/13

Vapauttava

Lehti kertoi, että seurakunta harkitsi poliisille tehtävää tutkintapyyntöä entisen kirkkoherran kymmenien tuhansien eurojen palkkaennakoista. Uutisessa ei kuultu erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta kantelijaa, koska toimitus ei löytänyt ulkomailla oleskelleen kantelijan yhteystietoja. Myöhemmin lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton ja kuuli tätä seurantauutisessa.

Kantelu 23.2.2013

Kantelija kokee Warkauden Lehden rikkoneen häntä koskeneessa uutisoinnissaan 21.2.2013 “Palkkaennakoissa epäselvyyksiä” lähdesuojaa ja samanaikaista kuulemista koskevia Journalistin ohjeiden kohtia.

Warkauden lehti julkaisi 21.2.2013 Heinäveden Lehden uutisen (20.2.2013) perusteella jutun seurakunnan tekemästä tutkintapyynnöstä. Uutiseen ei kysytty kantelijan mielipidettä. Uutisessa on lainattu nimetöntä lähdettä, joka kertoo “kymmenistä tuhansista euroista”. Väite ei kantelijan mukaan pidä paikkaansa, vaan perustuu huhupuheeseen. Warkauden Lehden toimittaja ei ole voinut nähdä luottamuksellisia pöytäkirjoja, vaan on perustanut väitteensä vaitiolovelvollisen henkilön kertomukseen.

Kantelija katsoo, että toimitus ei ole varmistanut lähdettään tai sitä, puhuuko lähde tosiasioihin perustuvia tietoja vai ei. Kantelija kertoo saaneensa lehdeltä mahdollisuuden kommentoida asiaa vasta myöhemmin, kun hän sitä journalistin ohjeiden perusteella vaati. Vahinko oli kantelijan mielestä kuitenkin jo tapahtunut, ja etenkin maininta “kymmenistä tuhansista euroista” tuo mieleen suuren rikoksen ja näin tahraa kantelijan mainetta.

Koska poliisi ei ollut tehnyt esitutkintapäätöstä, kantelija katsoo, että juttu vahingoitti hänen mainettaan vakavalla tavalla. Warkauden Lehti on kantelun mukaan julkaissut jutussaan huhuja, jotka vakavasti vahingoittivat kantelijan mainetta. Lisäksi lehden toimituksen on täytynyt tietää, että mahdolliset tiedot asiaan liittyen tulevat henkilöltä, joka rikkoo vaitiolovelvollisuuttaan kertoessaan asiaan liittyvää tietoa.

Warkauden Lehden vastaus 14.3.2013

Päätoimittaja Sari Ristamäki vastaa Warkauden Lehden uutisoineen 21.2.2013, että Heinäveden seurakunnan kirkkoneuvosto on käsitellyt entisen kirkkoherran saamia palkkaennakoita useaan otteeseen ja harkitsee tutkintapyynnön tekemistä poliisille. Asiasta kertoi ensimmäisenä Heinäveden Lehti 20.2.2013. Warkauden Lehden tietojen mukaan tutkintapyynnössä on kysymys kymmenistä tuhansista euroista. Tiedot toimittaja sai Ristamäen vastauksen mukaan luotettavista lähteistä, jotka olivat riippumattomia toisistaan.

Seurakunta on julkisyhteisö, jonka ylin viranhaltija on kirkkoherra. Kirkkoherra on päätoimittajan mukaan seurakunnassaan hengellinen johtaja, merkittävä vallankäyttäjä ja myös julkisuuden henkilö paikallisesti ja alueellisesti. Kirkkolain mukaan kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa.

Päätoimittaja Ristamäen mielestä on valtakunnallisestikin harvinaista, että seurakunnan kirkkoneuvosto tekee puheenjohtajastaan tutkintapyynnön, joka perustuu epäilykseen merkittävästä julkisten verovarojen väärinkäytöstä. Kantelijan nimen julkistaminen uutisoinnissa oli Ristamäen mukaan perusteltua myös siksi, että kirkkoherrat ovat vaihtuneet Heinäveden seurakunnassa useaan otteeseen menneiden vuosien aikana.

Toimittaja ei saanut kantelijan puhelinnumeroa valtakunnallisista numeropalveluista eikä Urjalan seurakunnan nettisivuilta. Kantelija valittiin Urjalan seurakunnan kirkkoherraksi joulukuussa 2012. Lisäksi toimittajalla oli tieto, että kantelija on työkomennuksella ulkomailla ja on vaikeasti tavoitettavissa. Samanaikainen kuuleminen ei päätoimittaja Ristamäen mukaan näistä syistä ollut mahdollista.

Kantelija lähetti sähköpostilla Warkauden Lehteen vastineen 22.2.2013, ja lehti julkaisi sen lyhentämättömänä seuraavana päivänä. Samassa lehdessä oli uutinen, että Heinäveden seurakunta on jättänyt tutkintapyynnön poliisille. Koska toimittajalla oli nyt käytössään sähköpostiyhteys kantelijaan, hänen haastattelemisensa oli päätoimittajan vastauksen mukaan mahdollista sähköpostitse. Uutisessa oli myös kantelijan kommentit asiasta.

Warkauden Lehti julkaisi 5.3.2013 uutisen, jonka mukaan Savonlinnan poliisi aloittaa esitutkinnan entisen kirkkoherran palkkaennakoista. Rikosnimikkeinä ovat virka-aseman väärinkäyttö ja petoksen yritys

Ratkaisu

Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23).

Warkauden Lehti julkaisi 21.2.2013 uutisen, jossa kerrottiin seurakunnan harkitsevan tutkintapyyntöä kantelijasta kymmenien tuhansien eurojen palkkaennakoihin liittyvässä asiassa. Kantelijaa ei kuultu samassa yhteydessä. Lehti julkaisi 23.2.2013 kantelijan vastineen ja uutisen, jossa vahvistettiin seurakunnan tehneen tutkintapyynnön. Uutisessa kantelija myös kommentoi asiaa. Lehti on julkaissut lisäksi muun muassa 6. ja 12.7.2013 uutiset, joissa kerrotaan tutkittavien palkkaennakoiden 30 000 euron negatiivisesta vaikutuksesta seurakunnan tilinpäätökseen ja esitutkinnan muuttumisesta syyteharkinnaksi.

Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelija joutui Warkauden Lehden uutisen vuoksi Journalistin ohjeissa tarkoitettuun erittäin kielteiseen julkisuuteen. Uutisen mukaan seurakunta harkitsi tutkintapyynnön tekemistä poliisille kymmenien tuhansien eurojen epäselvyyksien vuoksi. Tämän vuoksi samanaikainen kuuleminen olisikin ollut ensisijainen vaihtoehto. Asiassa on kuitenkin lieventäviä seikkoja, jotka liittyvät kantelijan asemaan, kirkkoneuvoston päätökseen ja tutkintapyynnön sisältöön.

Kirkkoherra on seurakunnan johtava viranhaltija niin hengellisissä kuin maallisissakin asioissa. Kirkkoherra johtaa kirkkoneuvostoa, joka rinnastuu kunnanhallitukseen. Kirkkoherra valitaan suoralla kansanvaalilla. Asemansa puolesta hänen kuuluu sietää julkisuuden nurjatkin puolet. Kirkkoneuvosto on seurakunnan korkein toimeenpaneva elin, ja se toimii hallinnon julkisuusperiaatteiden mukaan. On kiistatonta, että neuvosto oli päättänyt tutkintapyynnöstä, joten päätös myös oli julkinen. Prosessissa oli kyse kirkollisveroina koottujen julkisten varojen käytöstä, josta maksajilla eli seurakuntalaisilla on oikeus saada tietoa mahdollisimman laajasti.

Edellä sanotun perusteella kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö kantelija olisi voinut vastata siihen seurantajutussa tai omalla kannanotolla eli vastineella. Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton kaksi päivää alkuperäisen uutisen jälkeen. Samassa lehden numerossa oli uutinen, jossa vahvistettiin tutkintapyynnön jättäminen. Tässä yhteydessä kantelija kommentoi tutkintapyyntöä. Neuvosto kiinnittää huomiota siihen, ettei lehti tavoitellut alun perin kantelijaa riittävän pontevasti eikä kertonut alkuperäisessä uutisessaan, miksi häntä ei kuultu samanaikaisesti.

Kantelijan mainitsemaan “kymmenientuhansien eurojen” summaan sisältyvää mahdollista virhettä kantelija ei neuvoston käsityksen mukaan ole pyytänyt korjaamaan. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus korjaamiseen vastineessaan, jonka lehti julkaisi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Warkauden Lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Veera Ristikartano, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.