Kantelu 1.7.2012
Lehti julkaisi 16.5.2012 jutun ”Sisäpiirin palveluksessa”, joka käsitteli Helsingissä keväällä 2012 järjestettyjen jääkiekon MM-kilpailujen taloudenpitopa ja Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummolan roolia kisojen taustalla. Samana päivänä lehden verkkosivulla julkaistiin printtilehden artikkelista kertova vinkkijuttu, jonka otsikko kuului seuraavasti: ”19 miljoonan fiasko, sisäpiirisuhmurointia, ahneutta – ”Kalervo Kummolalle nauretaan!”. Jutuissa käsiteltiin jääkiekon Helsingissä järjestettyjen MM-kisojen taloudenpitoa.
Kantelija edustaa yritystä, jonka väitettiin Urheilulehdessä vastaavan Areenan henkilökuntapalkkauksista. Kantelijan mukaan yrityksellä ei ole ollut koskaan mitään tekemistä sellaisen kanssa. Jutuissa myös kyseltiin, mikä on Kalervo Kummolan yhteys kantelijayritykseen, joka ”vaikuttaa vahvasti kisojen taustalla”. Kantelija kirjoittaa, ettei yritys ollut MM-kisojen alihankkija eikä vaikuttanut mitenkään kisojen taustalla. Sen sijaan yritys oli yksi kisojen yhteistyökumppaneista. Kumppanuus oli hankittu Infront Finland Oy:ltä. Kummolalla ei kantelijan mukaan ollut mitään tekemistä yhteistyökumppanuuden kanssa.
Urheilulehti ei pyytänyt kantelijalta etukäteen kommenttia juttuun eikä tarkistanut tietoja. Lehti ei myöskään pyynnöstä huolimatta oikaissut virheellisiä tietoja tai julkaissut kantelijan vastinetta. Kantelijan mukaan lehden virheelliset väittämät ovat vahingoittaneet hänen edustamansa yritystä.
Urheilulehden vastaus 4.9.2012
Päätoimittaja Jukka Rönkä vastaa, että lehti on ottanut kriittisesti kantaa Kalervo Kummolan ja hänen lähipiirinsä asemaan sekä taloudelliseen vallankäyttöön Jääkiekkoliiton ja suomalaisen huippujääkiekkoilun piirissä. Päätoimittaja katsoo, ettei kirjoitus kohdistunut kantelijayritykseen. Sen sijaan siinä on käsitelty Kummolan kaksoisroolia Suomen Jääkiekkoliiton ja kantelijayrityksen hallituksen puheenjohtajana. Yrityksellä oli Röngän mukaan vahva rooli MM-kisoissa, mutta lehti ei väittänyt Kummolan vaikuttaneen siihen, sen paremmin kuin yhteistyökumppanuuteenkaan. Sen sijaan toimitus kiinnitti huomiota Kummolan ulospäin ongelmalliselta näyttävään kaksoisrooliin. Päätoimittaja katsoo, että lehdessä on esitetty perustellusti kysymyksiä tähän rooliin liittyen.
Rönkä kirjoittaa, että kantelijayritys kuului kisojen näkyvimpiin brändeihin Hartwall-areenalla ja kisatorilla. Molemmat olivat päätoimittajan mukaan täynnä yrityksen vaatteisiin puettuja kantelijan työntekijöitä, jotka jakoivat yrityksen tuotteita ja myös jakoivat tai myivät kisatuotteita. Hän kirjoittaa, että kantelijayritys oli rekrytoinut suurimman osan Hartwall-areenalla ja kisatorilla MM-kisojen aikaan työskennelleestä henkilökunnasta. Rönkä ei pidä merkittävänä sitä, miten palkkausvastuut oli muodollisesti järjestetty tai minkä tahon kanssa sopimusyritys oli sopimussuhteessa.
Röngän mukaan kantelija pyysi virheiden oikaisemista kirjeellä, joka oli otsikoitu vastineeksi, mutta jutussa ei ollut olennaisia virheitä, jotka olisivat vaatineet oikaisua. Päätoimittaja katsoo, että kantelija ei pyytänyt vastineoikeutta eikä tarjonnut vastinetta julkaistavaksi.
Ratkaisu
Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa (JO 25).
Lehti esitti lukuisia kriittisiä näkemyksiä jääkiekon MM-kisoihin liittyen. Arvostelun kärki kohdistui Kalervo Kummolaan, joka yhdistettiin jutuissa kantelijayritykseen. Toimittaja heitti ilmaan kysymyksiä, joissa ihmeteltiin, mikä oli kantelijayrityksen osuus MM-kisojen budjetista, paljonko Kummola omistaa yrityksestä ja mikä on hänen kokouspalkkionsa. Lehdessä myös mietittiin, kuinka paljon Jääkiekkoliitolla on rinnallaan kantelijayrityksen kaltaisia toimijoita, ja ”miten nämä instanssit hoitavat liikeneuvottelunsa siten, että se kestää edes jonkinlaisen tarkastelun”.
Kantelijayrityksestä esitettiin osin epätarkkoja väitteitä. Päätoimittaja itsekin myöntää, ettei Hartwall-areenan palkkausvastuista kerrottu täsmällisesti. Neuvoston mielestä kyse ei kuitenkaan ollut olennaisista virheistä, joiden korjaaminen olisi ollut lehden velvollisuus.
Kantelija lähetti lehdelle kirjeen, joka oli otsikoitu vastineeksi. Se sisälsi oikaisupyynnön, perusteet pyynnölle ja moitteita lehdelle. Neuvosto pitää selvänä, että kun kantelija lähetti päätoimittajalle vastineeksi merkityn tekstin, hän teki vastinepyynnön. Päätoimittajan on syytä ottaa tällaiset pyynnöt vakavasti. Neuvosto ihmettelee päätoimittajan neuvostolle antamaa vastausta, jossa hän suhtautuu väheksyvästi kantelijan tarjoamaan tekstiin. Neuvoston mielestä Urheilulehden olisi lisäksi syytä tehdä selväksi eri juttutyyppien väliset erot niin, että lukija erottaa uutiset mielipiteistä.
Tässä tapauksessa kantelija ei joutunut Urheilulehdessä niin kielteiseen julkisuuteen, että hänelle olisi syntynyt oikeus vastineeseen eli omaan kannanottoon. Siitä syystä päätoimittajalla ei ollut velvollisuutta julkaista tarjottua tekstiä tai alkaa neuvotella sen sisällöstä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Urheilulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.