Kantelu 30.3.2012
Kantelijan mielestä 30.3.2012 julkaistu juttu ”Kaupunkiyhtiöiden erityistarkastus vaatii salapoliisityötä” oli katkera tilitys, johon hänelle ei annettu mahdollisuutta vastata. Jutussa kerrottiin toimittajan raivostuneen kantelijalle vuoden 2009 jälkeen. Raivostumisen syy olivat kantelijan vastaukset Fly Lappeenranta -lentoyhtiön tukirahoja koskeviin kysymyksiin. Toimittajan mielestä vastaukset olivat ”potaskaa”. Kantelija, joka toimi tuohon aikaan lentoyhtiön toimitusjohtajana, ei tunnistanut artikkelista itseään.
Toimittaja ei ollut missään vaiheessa vuosien varrella tuonut esiin asennoitumistaan kantelijaan ”muutoin, kuin sivallellessaan ajoittain kieltämättä yksipuolisesti [– –] vaikeuksissa olevaa yhtiötämme”. Kantelija kertoo ymmärtävänsä, kun juttujen taustalta löytyvät faktat faktoina ja rehellinen journalistinen ote. Sen sijaan hän ei hyväksy kaunaista herjaamista.
Etelä-Saimaan vastaus 24.4.2012
Päätoimittaja Pekka Lakka kertoo, että lehti on uutisoinut tiiviisti Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden tukemasta lentoliikenteestä. Hänen mukaansa kaupunki saati yhtiöt eivät ole kertoneet avoimesti, miten paljon rahaa Lappeenrannan lentoliikenteeseen sijoitetaan. Lehti on paljastanut lentoliikenteen todelliset tukisummat, jotka olivat moninkertaisia verrattuna aikaisemmin julkisuudessa esitettyihin lukuihin. Kaupunki sijoitti siihen miljoonia.
Toimittajan kirjoitus oli päätoimittajan mielestä faktinen kertaus siitä, mitä kaupunkiyhtiöiden tytäryhtiössä on sen perustamisesta lähtien tapahtunut. Viittaus toimitusjohtajan kertomien lukujen ja todellisten tukieurojen määrän väliseen ristiriitaan oli relevantti tieto. Lakka katsoo, että kantelija siis valehteli toimittajalle.
Julkisessa yhtiössä on päätoimittajan mielestä salailtu, harjoitettu huonoa hallintoa ja tehty epämääräisiä päätöksiä. Journalismin tehtävä on tarttua tällaisiin epäkohtiin ja tarvittaessa arvostella tehtyjä päätöksiä.
Kantelijaa ei mainita jutussa nimeltä, mutta hän esiintyy kahdesti tittelillään. Häntä ei herjata, eikä hänen kunniaansa loukata. Toimittaja vain kertoo taustakolumnissa asioiden taustoja. Sellaisissa jutuissa ei ylipäätään julkaista sitaatteja, eli kantelijan viittaus hänen omien vastaustensa puuttumiseen ei Lakan mukaan ollut relevantti. Päätoimittaja ei myöskään pidä kantelijaan kohdistunutta julkisuutta niin kielteisenä, että tällä olisi ollut oikeus esittää näkemyksensä samassa yhteydessä.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Kantelun kohteena oleva juttu oli toimittajan kommentti uutiseen, jossa kerrottiin Fly Lappeenranta -yhtiötä koskevan erityistilintarkastuksen valmistumisesta. Kommentissa toimittaja kertoi yhteistyöstään yhtiön kanssa. Toimitusjohtaja oli kieltäytynyt yhteistyöstä, kun toimittaja oli aikaisemmin kertonut ”minimaalisista matkustajamääristä ja maksimaalisista menoista”. Sekä yhtiön toimitusjohtajan että toimittajan kerrottiin raivostuneen. Sittemmin yrityksen lentotoiminta on päättynyt, ja jutun mukaan yhtiön toimitusjohtaja on irtisanottu ja yhtiön rahoitusta ja toimintaa on selvitetty erityistilintarkastuksessa. Kolumnissa kerrottiin yhtiön vaiheista vuodesta 2007 lähtien.
Fly Lappeenranta on ollut kaupungin asukkaiden kannalta merkittävä hanke, johon on myös käytetty paljon julkista rahaa. Yhtiön toiminta on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta. Paikallisen lehden on ollut perusteltua kertoa lukijoilleen, miten kaupunki on huolehtinut liiketoimintasopimuksistaan ja veronmaksajien edusta. Kantelija toimitti neuvostolle jälkikäteen näkemystensä tueksi Etelä-Saimaan artikkelin, jossa kerrottiin erityistilintarkastuksen lopputuloksesta. Sen mukaan lentoliikennesopimuksesta ei tullut vahinkoa kaupungille. Tämäkin artikkeli oli neuvoston mielestä osa normaalia uutisointiprosessia, eikä millään lailla osoittanut, että lehti olisi aikaisemmin johtanut lukijoita harhaan.
Kantelijan oli asemansa vuoksi kestettävä ankaraakin arvostelua. Etelä-Saimaan kolumnissa toimittaja kertoi omista reaktioistaan ja turhautumisestaan. Kantelijan ei voi katsoa joutuneen artikkelissa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samassa yhteydessä tai että hänelle olisi syntynyt oikeus omaan kannanottoon.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Saimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.