4847/SL/12

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös lainaamista, otsikkoa ja kuolemantapauksen hienotunteista uutisointia koskevassa asiassa. Lehti perusti juttunsa merkittäviltä osin tv-haastatteluun, mutta ei maininnut lähdettä riittävän näkyvästi. Lehdellä oli oikeus valita juttuun oma näkökulmansa siitäkin huolimatta, että se loukkasi haastateltuja ja heidän lähipiiriään.  

Kantelu 26.3.2012

Kantelu perustuu Iltalehdessä 23.3.2012 julkaistuun juttuun, jossa kerrottiin samana iltana lähetettävästä Ylen Inhimillinen tekijä -ohjelman jaksosta. Ohjelmassa kaksi veljestä kertoi lapsuudenperheestään. Lehden lööpissä, etusivulla ja itse jutussa näitä kokemuksia kuvailtiin ”perhehelvetiksi”. Kantelija ei ole asianosainen, vaan hän on hankkinut kantelun käsittelylle televisiossa haastateltujen veljesten ja heidän vanhempiensa suostumukset.

Kantelijan mielestä veljesten sanomiset televisiossa oli lehdessä käännetty ylösalaisin. Hän kirjoittaa kohdanneensa harvoin näin selkeää tapaa muuttaa valkoinen mustaksi: ”Tämä juttu osoitti sataprosenttisesti, miten vääristynyttä ja ihmisten henkisestä suojelusta piittaamatonta kirjoittelu on.” Kantelija itse on saanut paljon apua veljesten perheeltä, jossa vanhemmat ovat tehneet paljon vapaaehtoistyötä. Hän kuvailee perhettä suvaitsevaiseksi, laajakatseiseksi ja muita huomioivaksi. Hänen mukaansa myös tv-ohjelmassa haastatellut veljekset kertoivat selkeästi arvostavansa vanhempiensa periaatteita, kasvatustyötä ja esimerkkiä.

Ohjelmassa mainittiin yksi epämiellyttävä kerta, jolloin pojat lähetettiin lapsina pulkkamäkeen, ettei heidän olisi tarvinnut kohdata kotonaan laitapuolen kulkijoita. Toinen veljeksistä kertoi ohjelmassa hymysuin saaneensa remmiä, kun hän meni heikoille jäille. Kantelijan mielestä tämä oli osoitus vastuullisesta vanhemmuudesta, jonka lapsi itsekin nyt osoitti hyväksyvänsä. Kantelija myös muistuttaa, että ruumiillinen kuritus kiellettiin laissa vasta veljesten lapsuusvuosien jälkeen. Sisarensa itsemurhasta puhuessaan veljekset osoittivat kantelijan mielestä suurta rakkautta, ja suhteestaan alkoholiin he kertoivat avoimesti ja rohkaisevasti.

Kantelija paheksuu lehden tapaa kuvailla veljesten kokemuksia rankaksi lapsuudeksi ja remmillä hakkaamiseksi. Hän pitää juttua harhaanjohtavana ja lööppiä ja otsikkoja katteettomina. Lisäksi lehden olisi hänen mielestään pitänyt kuulla kritiikin kohteeksi joutuneita henkilöitä.

Helvetti syntyi kantelijan mukaan vasta Iltalehden jutusta. Siihen joutuivat veljekset, heidän vanhempansa ja lähipiirinsä sekä myös ne henkilöt, joita perhe on auttanut.

Toinen veljeksistä, eli jutun pääkuvissa esiintyvä keittiömestari, lähetti Iltalehteen myös vastineeksi nimeämänsä kirjeen, jossa hän katsoi lehden tehneen kirjoituksessaan ”kauniista ruman, mustasta valkoisen”. Juttu oli aiheuttanut traagisia seurauksia ja saanut veljesten vanhemmat pois tolaltaan.  Keittiömestari uskoi, että kynnys avautua ja näin auttaa lähimmäisiä ja erilaisten kipeiden asioiden kanssa painivia ihmisiä vaarantuu lehden tunteettoman lähestymistavan johdosta. Hän kertoi, että toimittaja oli tarjonnut mahdollisuutta korjata jälkikäteen jutun tietoja, mutta keittiömestari ei ollut tunnekuohun keskellä pitänyt sitä tarpeellisena.  ”Mutta asiaa pohdittuani, ympäristön ja läheisten reagoinnin johdosta, katson anteeksipyynnön aiheelliseksi”, keittiömestari kirjoitti lehdelle.

Iltalehden vastaus 20.4.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä tulkitsee, että kantelu kohdistuu erityisesti tapaan, jolla Iltalehti kertoi veljesten vanhempien vapaaehtoistyöstä. Hän kiistää, että Iltalehden tai Ylenkään juttu olisivat käsitelleet juuri tätä aihetta. Lehti ei myöskään kuvaillut veljesten perheen vapaata kasvatusta tai nimennyt sitä syyksi perheen ongelmiin, vaan kertoi veljesten kokemuksia. Ohjelmasta ei Kivelän mielestä kuitenkaan välittynyt ongelmatonta käsitystä perheen kasvatusperiaatteista.

Suurin osa, eli noin neljännes Inhimillisestä tekijästä kertoi haastateltavien siskon itsemurhasta. Ohjelmassa käytiin Kivelän mukaan läpi itsemurhan tekotapa ja sen kytkeytyminen perhe-elämään. Sen lisäksi ohjelmassa käsiteltiin toisen veljeksen terapiaa, alkoholismia ja ruumiillista kuritusta eli remmillä lyömistä. Päätoimittaja katsoo, että voidaan puhua varsin rankoista kokemuksista ja koettelemuksista perheen sisällä. Hän kuitenkin myöntää, että toinen veli otti myös arvostavasti esille saamansa vapaan kasvatuksen ja ilmeisesti suhtautui ymmärtäväisesti myös remmillä lyömiseen.

Kivelän mielestä ”perhehelvetistä” kertova otsikointi vastasi kovia kokemuksia kuvaavan tv-ohjelman ja siitä tehdyn jutun sisältöä. Sen sijaan hän pitää televisiossa esitettyjä kysymyksiä vapaaehtoistyöstä ”ehkä yksipuolisina”. Tästä syystä veljesten kokemukset eivät Kivelän mukaan välittyneet ”arvostavina”, vaikka kantelussa niin väitettiinkin. Toinen veli kertoi ohjelmassa, että hänen psykoterapiassaan oli tullut esille ”huomiota vaille jääminen”.

Julkisen sanan neuvosto laajensi kantelun koskemaan myös Iltalehden tapaa mainita lainaamaansa lähdettä. Päätoimittaja Kivelä vastaa neuvostolle, että Iltalehden juttu tukeutui pääosin Inhimilliseen tekijään, joten tv-ohjelma olisi pitänyt mainita jo lehden kannessa ja lööpissä. Näiltä osin Kivelä myöntää lehden toimineen vastoin JSN:n ohjeistusta.

Ratkaisu

Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Periaatelausuma lainaamisesta: Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa. Televisiossa ja radiossa tämä tarkoittaa viittaamista lähteeseen jo esimerkiksi uutisankkureiden juonnoissa tai otsikkokoosteissa. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina. Viestinten nettisivuilla lainaamisesta on kerrottava jo otsikossa. Neuvosto suosittelee lisäksi, että lainattavan viestimen nimi mainitaan otsikossa tunnistettavasti.

Lehden lööpissä kerrottiin, että ”julkkiskokin perhehelvetti paljastui”. Etusivun mukaan perhehelvettiin oli kuulunut remmillä hakkaamista, itsemurha ja alkoholismia. Jutun otsikossa mainittiin perhehelvetti ja ingressissä tähtikokin rankka lapsuus, kamppailu alkoholinkäytön kanssa ja siskon itsemurha. Juttuun oli poimittu julkisuudesta tutun keittiömestarin ja hänen kirkkoherrana työskentelevän veljensä kokemuksia ja sitaatteja, jotka esitettiin Inhimillisessä tekijässä. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran sisäsivun jutun ingressissä.

Inhimillisen tekijän jakso, johon Iltalehden juttu perustui, kesti noin 50 minuuttia. Veljekset kertoivat ohjelmassa avoimesti kokemuksiaan sekä lapsuudesta että aikuisvuosiltaan. Ohjelman tunnelma oli valoisa, vaikka mukana oli myös vaikeita vaiheita veljesten elämästä.

Neuvoston mielestä on ymmärrettävää, että veljekset ja heidän lähipiirinsä pahoittivat mielensä lehden tavasta poimia juttuunsa vain veljesten esittämiä kipeitä muistoja. Lehti julkaisi oman tulkintansa Inhimillisen tekijän jaksosta ja väitti veljesten lapsuuden olleen poikkeuksellisen raskasta aikaa. Iltalehti luonnehti lapsuutta lööpissä ja jutun otsikossa “perhehelvetiksi”, jolle on vaikea löytää katetta Ylen ohjelmasta. Iltalehti kuitenkin käytti juttua rakentaessaan itsenäistä journalistista harkintaa eikä artikkelin väitetty sisältäneen olennaisia virheitä. Lehti tarjosi toiselle veljekselle mahdollisuutta korjata jälkikäteen jutun näkökulmaa, mutta hän ei katsonut sitä tuolloin tarpeelliseksi.

Päätoimittaja myönsi, että Ylen ohjelman tiedoilla oli jutussa hallitseva rooli. Lähdettä ei silti mainittu sen paremmin lööpissä, etusivulla kuin varsinaisen jutun otsikossakaan. Laiminlyönti rikkoi Journalistin ohjetta ja periaatelausumaa lainaamisesta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen,  Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.