Kantelu 22.3.2012
Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkokeskusteluun 17.-21.3.2012. Kantelija lainaa Journalistin ohjeiden liitettä Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla: ”Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.”
Tätä kohtaa rikotaan kantelijan mielestä päivittäin iltalehden keskustelupalstoilla. Nimettöminä esiintyvät ”vieraat” kirjoittavat loukkaavia, rasistisia, sekä rikollisia lausuntoja. Sana ”hurri” esiintyy monissa keskusteluissa, eikä moderointia näytä olevan lainkaan. Iltalehden keskustelupalstaa ei tarvitse seurata paljon huomatakseen erittäin röyhkeää rasismia sekä vihaa.
Kantelija katsoo myös että kommentteja on niin paljon, ettei kukaan yksittäinen ihminen niitä voi täten edes yrittää ilmiantaa yksitellen. Kyse on yleisestä ilmapiiristä eikä suinkaan muutamasta loukkaavasta kommentista.
Iltalehden vastaus 27.4.2012
Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että hallituksen päätös Dragsvikin varuskunnasta ja päätökseen liittynyt puolustusministeri Stefan Wallinin toiminta herättivät iltalehti.fi:n kansalaiskeskustelufoorumilla vilkkaan keskustelun. Kahden viikon aikana aiheeseen liittyviä viestejä tuli yli 20 000. Iltalehti.fi:n keskustelupalsta on ns. jälkimoderoitu keskustelupalsta eli viestejä ei lueta ennakkoon.
Keskustelun valvojat seuraavat Kivelän mukaan aktiivisesti keskustelua. Oleellisena osana seurantaa on järjestelmä, joka toimittaa valvojille keskustelijoiden ja keskusteluja lukevan yleisön ilmoittamat asiattomat viestit. Poistettavien asiattomien viestien määrän keskiarvo on noin 3,5 % kaikista viesteistä. Suurin osa asiattomista viesteistä poistetaan keskustelun valvojien oman seurannan tuloksena. Dragsvikin tapauksessa poistettujen viestien määrä ko. keskustelualueelta oli keskiarvoa suurempi. Tästä johtuen myös valvontaa tehostettiin.
Keskustelun valvonta joutui päätoimittajan mukaan myös estämään useista ip-osoitteista pääsyn kokonaan keskusteluun. Vilkas keskustelu herätti tunteita ja sisälsi runsaasti asiattomia viestejä. Asiattomia viestejä on poistettu ko. aihealueelta kaikkinensa yli tuhat kappaletta. Näissä viesteissä on Kivelän vastauksen mukaan esiintynyt mm. väkivaltaan yllyttämistä tai kiihotusta kansanryhmää vastaan.
Keskustelun valvonta on Kivelän mukaan toiminut kuten JSN:n ohjeistus edellyttää. Keskustelun valvojat ovat viipymättä poistaneet kaikki tietoonsa tulleet asiattomat viestit. Tässä kantelussa esiintyneet asiattomat viestit on poistettu välittömästi. Kantelija toteaa, ettei hän ole yrittänyt ilmiantaa viestejä ja ettei hän muutenkaan ole ollut asiastaan Iltalehteen yhteydessä. Iltalehdellä ei ole siis ollut mitään tietoa kantelijan esiin nostamista asiattomista viesteistä.
Kantelijan esittämä väite siitä, että yksittäisen ihmisen on mahdoton ilmiantaa viestejä yksitellen, ei pidä paikkaansa. Yksittäisen viestin ilmiantaminen on Kivelän vastauksen mukaan nopea toimenpide. Lisäksi jo yhden viestin ilmiantamisen yhteydessä voi viitata siihen viestiketjuun, jossa ilmiannettu viesti on ollut. Keskustelunvalvojat myös katsovat aina ilmiannettuun viestiin liittyvää viestiketjua. Dragsvikin kaltaisessa keskustelussa valvonnan ongelmana ovat Kivelän mukaan samasta aiheesta uudestaan avatut viestiketjut.
Kantelun mukaan jo viestit, joissa esiintyy sana ”hurri”, olisivat kansanryhmää kohtaan vihaa lietsovia. Vaikka sanalla on haukkumasanan alkuperä ja vaikka sitä käytetään haukkumasanana, käytetään sanaa Kivelän mukaan myös kuvaamaan suomenruotsalaisia ilman loukkaavaa tarkoitusta. Tästä esimerkkinä on Yleisradion Yle Radio X3M:n ylläpitämä hurriksi.fi-sivusto. Sivusto tarjoaa mahdollisuuden äidinkielen vaihtoon huumorin sävyttämänä.
Iltalehti.fi:n keskustelupalstalla myös suomenruotsalaiset itse käyttivät itsestään ilmaisua ”hurri” Dragsvik-keskustelussa. Keskustelun valvonnan linjana on Kivelän mukaan ollut poistaa kaikki ne viestit, joissa hurri sanaa on käytetty loukkaavassa tarkoituksessa kansanryhmää kohtaan. Viestejä, joissa hurri sana on yhdistetty ministeri Walliniin, ei ole katsottu loukkaavan koko kansanryhmää. Kantelussa tästä on esimerkki ””..ei Wallinin ymmärrys yllä muuhun kuin jojona olemiseen, Kataisen pöljänä, ei opi mitään, nimellä eduskuntaan päässyt Finhurri”. Viesti arvostelee rankasti Wallinia – ylittämättä kunnianloukkauksen rajaa. Valvonta on katsonut, että huomioiden ministeri Wallinin hallitusta ja eduskuntaa harhaanjohtaneen toiminnan, on sananvapauden nimissä kansalaiskeskustelussa pitänyt olla oikeus esittää kovaa kritiikkiä kansanomaisinkin ilmaisuin.
Valvonta on Kivelän mukaan poistanut kaikki sen tietoon tulleet asiattomat viestit kantelun kohteena olevasta verkkokeskustelusta. Useat viestiketjut ovat olleet tehostetun valvonnan alla ja suurin osa asiattomista viesteistä on tästä johtuen poistettu ilman erikseen tulleita ilmoituksia. Kun huomioidaan Dragsvik-keskustelun aikaansaama poikkeuksellinen viestien määrä ja keskustelun jatkuminen voimakkaana useita päiviä, on selvää, että asiattomia viestejä on ollut keskustelussa näkyvillä normaalia kauemmin, kun keskustelun valvojilla ei ole ollut niistä tietoa.
Ratkaisu
Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).
Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt (JO:n liite 1). Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt (JO:n liite 2).
Iltalehden verkkokeskustelupalstalla käytetään ns. jälkimoderointia. Kaikki viestit julkaistaan, mutta toimitus seuraa keskustelua ja poistaa oma-aloitteisesti sekä pyynnöstä asiattomat puheenvuorot. Dragsvikin varuskunnan säilyttämispäätöksen jälkeen keskustelussa julkaistiin runsaasti asiattomia repliikkejä, joista pahin oli tämä: ”– Kaikki suomenruotsalaiset ovat vammaisia paskoja jotka pitäis ampua päähän. Miten ihmeessä tällaisista elukoista voi tulla ministereitä, eivät kelpaisi edes siivoamaan vessaani”.
Keskustelua kuvaavat myös seuraavat Iltalehden Keskustelufoorumilla julkaistut repliikit: ”Tämä svedupelle välly on tyypillinen hurri täys paska-hattu ja tumputtaja.selvästi vainoharhainen pöljä!! svedut ovat kautta aikain olleet hallitusten perseen nuolijoita, ja härskiydessään aivan äklöttäviä svedu-jääveleitä, en finsk-svedu igen.. — Saatanan hurri vittuun koko eduskunnasta. Epäpätevä paska koko jätkä!!! — Vittu et vituttaa tämä hurrimeininki! Myös kuntauudistus suosii hurreja. Miksi suomalaisten pitää säästää mutta mikään ei riitä hurreille? Miksi vittuun se ahvenanmaakin siellä keulii. Maa pitäs puhdistaa sosiaalipummimamuista ja hurreista!” — Tosin hurrit ovat sellaisia nuhaneniä luonnostaan ja honottavat heja sverigeä homobaareissaan.”
Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelijan esiin nostamat repliikit loukkaavat ihmisarvoa yllyttämällä väkivaltaan ja lietsomalla vihaa ruotsinkielisiä kohtaan. Sanaa ”hurri” neuvosto ei voi eikä halua ehdottomasti kieltää, koska sen tuomittavuus riippuu asiayhteydestä.
Journalistin ohjeiden liitteen mukaan toimituksen tulee seurata verkkosivujaan ja pyrkiä estämään ihmisarvoa loukkaavan sisällön julkaiseminen. Iltalehden keskustelupalsta on niin sanottu jälkimoderoitu sivusto, jossa julkaistaan kaikki sinne lähetetyt kommentit. Toimitus poistaa tietoonsa tulleet, asiattomat viestit jälkikäteen. Kantelijan löytämät viestit osoittivat kuitenkin, että toimitus ei pystynyt hallitsemaan keskustelua, kun se ryöpsähti valloilleen. Jälkimoderoiduilla palstoilla julkisuuteen pääsee toistuvasti viestejä, joiden ei Journalistin ohjeiden liitteen mukaan kuulu siellä olla.
Iltalehden selvityksen mukaan toimitus poisti asiattomat viestit saatuaan niistä tiedon. Lehti menetteli neuvoston mielestä muodollisesti oikein ja täytti Journalistin ohjeiden liitteessä vaaditun vähimmäistason.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, ja Jaakko Ujainen.