Kantelu 29.12.2011
Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan 29.12.2011 uutisen ”Uusnatsien terrorivyyhdin tutkinta takkuaa Saksassa”. Kantelijan mielestä lehti antoi harhaanjohtavan kuvan oikeudenkäynnin tilasta ja otti kantaa epäillyn henkilön syyllisyyteen, vaikka tuomiota ei ollut vielä annettu. Syytettyä muun muassa nimitettiin jutussa uusnatsiksi ja hänen kerrottiin kuuluvan murharyhmään sekä polttaneen asunnon. Syytetty ei kuitenkaan ollut itse myöntänyt tekojaan oikeudessa.
Helsingin Sanomien vastaus 9.1.2012
Päätoimittaja Mikael Pentikäisen mielestä jutussa tehtiin selväksi, että syytetyn status oli ”epäilty”. Artikkelin lähtökohta oli, että epäillyn puolustus vaatii hänen vapauttamistaan tutkintavankeudesta riittämättömän näytön vuoksi.
Kantelijan mainitsemiin kohtiin jutussa Pentikäinen vastaa seuraavasti:
1) Kölnissä tutkintavankeudessa istuva 36-vuotias Zschäpe on yksi kolmesta uusnatsista, joiden terrorijärjestö oli murhien taustalla.
Päätoimittajan mukaan ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kyseinen henkilö olisi uusnatsi ja etteikö hän olisi ollut mukana järjestäytyneessä toiminnassa sarjamurhista epäiltyjen, väkivaltaisesti kuolleiden kumppaniensa kanssa. Saksalaisviestimissä on esitetty kuvamateriaalia, jossa epäilty on uusnatsien marsseilla yhdessä kumppaniensa kanssa. On myös kiistatonta, että syytetty asui vuosia kumppaneittensa kanssa. Heidän asunnostaan löytyi runsaasti raskauttavaa aineistoa.
Uutisessa ei todeta, että kolmikko olisi suorittanut murhat. Todistusaineiston perusteella heidän voi kuitenkin päätoimittajan mukaan todeta olevan murhien taustalla.
2) Zschäpe räjäytti Zwickaussa asunnon, jossa asui kumppaniensa kanssa.
Pentikäinen myöntää, että olisi ollut korrektia lisätä lauseeseen ”poliisin mukaan” tai ”Saksan liittotuomioistuimen yleisen syyttäjän mukaan”. Päätoimittajan mukaan liittotuomioistuimen yleinen syyttäjä kuitenkin pitää Zschäpen syyllisyyttä niin selvänä, että hän kutsuu julkisuuteen lähettämässään materiaalissa Zschäpeä ”Zwickaun palonsytyttäjäksi”.
Zschäpen puolustus on kyseenalaistanut päämiehensä osallistumisen terrorijärjestön perustamiseen, mutta ei asuntopalon sytyttämistä.
3) Kuinka oli mahdollista, että muutaman hengen murharyhmä saattoi vuosien ajan kulkea ympäri Saksaa murhaamassa ja ryöstämässä pankkeja?
Ennen kyseistä lausetta artikkelissa kerrottiin, että ”Tapaus kuohuttaa Saksaa yhä syvästi”. Pentikäisen mukaan lause kuvaa tuntoja, joita Saksassa on asiaan liittyen koettu, eikä siinä oteta kantaa epäillyn syyllisyyteen.
Ratkaisu
Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).
Uutisessa kerrottiin eri puolilla Saksaa tapahtuneiden, lähinnä ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuneiden murhien oikeuskäsittelystä. Tekoihin on poliisitutkimuksissa yhdistetty kolme henkilöä, jotka ovat asuneet yhdessä. Beate Zschäpe on kolmikosta ainoa, joka vastaa teoista oikeudessa, sillä hänen kumppaninsa ovat kuolleet. Zschäpe ilmoittautui poliisille sen jälkeen, kun hänen ja hänen asuinkumppaniensa käytössä ollut asunto oli palanut räjähdyksen seurauksena. Jutussa kirjoitettiin, ettei Zschäpeä epäillä murhista vaan osallisuudesta terrorijärjestön perustamiseen. Artikkelin lähteeksi mainittiin Spiegel Online -uutissivusto.
Kysymyksessä on laajaa kansainvälistäkin huomiota herättänyt sarjamurhien vyyhti, jonka käsittely oikeudessa on edelleen kesken. Saksan viranomaiset ja tiedotusvälineet ovat tuoneet julkisuuteen runsaasti viitteitä siitä, että Beate Zschäpe olisi ollut mukana murhista epäillyn uusnatsiryhmän toiminnassa. Helsingin Sanomien artikkelin perusteella todistusaineistoa on tulkittu eri tavoilla, sillä uutisen mukaan Zschäpen puolustusasianajajat eivät löytäneet näyttöä syytteelle ja vaativat hänen vapauttamistaan vankilasta.
Artikkelissa esitettiin väitteitä sekä Zschäpen syyllisyyden että syyttömyyden puolesta. Hänen puolustusasianajajansa sai esittää päämiehestään myönteisiä lausuntoja. Juttu kertoi myös saksalaisten hämmennyksestä, kun he ovat seuranneet rikosvyyhdin purkamista. Zschäpeä ei uutisessa yhdistetty suoraan murhiin, vaan murhien taustajärjestöksi epäillyn ryhmän toimintaan. Nämä väitteensä lehti perusti luotettaviin lähteisiin. Toimituksen olisi ollut suotavaa tuoda lähteet tarkemmin myös lukijoiden tietoon. Lehti ei kuitenkaan ottanut asiattomasti kantaa Zschäpen syyllisyyteen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Johanna Korhonen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen.