Kantelu 30.11.2011
Ilta-Sanomissa julkaistiin 19.10.2011 STT:n laatima uutinen, jonka otsikko kuului ”AL: valokuva käräytti suomalaisen rakettifirman”. Jutun ingressissä väitettiin, että yhtiö oli sekaantunut laittomaan räjähdekauppaan. Otsikointi viittaa kantelijan mielestä siihen, että Suomen Ilotulitus Oy olisi jopa todettu osalliseksi laittomaan ilotulitemyyntiin. Kantelija on Suomen Ilotulitus Oy:n toimitusjohtaja, joka myös mainittiin uutisessa nimeltä.
Ilta-Sanomien juttu perustui Aamulehdessä aikaisemmin julkaistuun uutiseen, jossa kerrottiin Aamulehden järjestämästä ammatti-ilotulitteiden valeostoyrityksestä. Kaupassa tarjottiin Suomen Ilotulitukseen sittemmin sulautuneen Tähtiraketti Oy:n tuotteita ilman vaadittavia lupia. Suomen Ilotulitus ei ollut osallinen pimeässä kaupanteossa, mutta Aamulehden julkaisemassa kuvassa näkyi kaupan olleita ilotulitteita, joiden pakkauslaatikoihin oli painettu Tähtiraketti Oy:n ja kantelijan nimet ja yhteystiedot.
Aamulehden peiteostoyrityksessä ei missään vaiheessa asioitu Suomen Ilotulitus Oy:n tai sen henkilökunnan, vaan sellaisen yhtiön kanssa, jolla Suomen Ilotulitus oli myynyt ilotulitteita viimeksi vuonna 2010. Ilotulituksesta, jonka asiakas toteutti Suomen Ilotulitus Oy:ltä ostamillaan tuotteilla, oli tehty asianmukaiset ilmoitukset vaadituissa aikatauluissa. Kantelijan mukaan Suomen Ilotulitus ei missään vaiheessa ollut osallisena väitettyyn laittoman ilotulitemyynnin yritykseen. Ilta-Sanomien jutussa kuitenkin mainittiin vain yksi yritys, Suomen Ilotulitus Oy, vaikka se ei voi olla vastuussa asiakkaansa toimista. Kantelijan mielestä jutusta välittyy virheellinen käsitys yrityksen osallisuudesta tapahtumiin, joihin se ei millään muotoa osallistunut. Suomen Ilotulitus mainittiin asiayhteydessä, joka liittyy täysin toisen yhtiön toimintaan. Räväkälle otsikolle ei löytynyt jutun sisällöstä katetta.
Kantelija katsoo, että uutisen antama virheellinen kokonaiskuva vaikuttaa myös tarkoitushakuiselta muun muassa uutisotsikoiden asettelun vuoksi. Ilta-Sanomat ei tarkistanut Aamulehden uutisen tietoja. Lisäksi Aamulehden jutun tietoja lainattiin vain osittain, jolloin virheellinen tieto vääristyi entisestään. Tietolähteisiin ei kantelijan mukaan suhtauduttu kriittisesti, vaan Aamulehden ja STT:n uutiset toistettiin sensaatiohakuiseen tyyliin yksinkertaistaen.
Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat ei myöskään korjannut julkaisemaansa olennaista virhettä, vaikka Suomen Ilotulitus lähetti toimitukseen tiedotteen uutisen julkaisun jälkeen. Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneelle yritykselle ja sen toimitusjohtajalle ei myöskään varattu tilaisuutta esittää näkemyksiään samassa yhteydessä.
Ilta-Sanomien vastaus 23.1.2012
Päätoimittaja Tapio Sadeoja kirjoittaa, että lehden julkaisema STT:n uutinen pohjautui Aamulehden uutiseen, joka oli otsikoitu ”Tukes vaatii selvityksiä Suomen Ilotulitus Oy:ltä”. Kyseinen yritys on Sadeojan mukaan Suomen ilotulitemarkkinoiden paitsi todennäköisesti tunnetuin toimija myös suurin ilotulitteiden maahantuoja ja tukkukauppias. Ilta-Sanomien julkaisemassa STT:n jutussa käsiteltiin yhtiön mahdollista osallisuutta laittomaan räjähdekauppaan. Lisäksi siinä informoitiin lukijoita kaupatun räjähde-erän vaarallisuudesta ja ammatti-ilotulitteiden käytölle asetetuista rajoituksista.
Uutisen otsikko kertoi päätoimittajan mielestä samasta asiasta kuin juttukin, eli Aamulehden saamasta ilotuliteräjähdelaatikon valokuvasta ja laatikkoon painetuista tiedoista. Otsikko ei tarkoittanut, että mitään rakettifirmaa olisi todettu syylliseksi laittomaan kauppaan. Sadeoja viittaa neuvoston linjaukseen, jonka mukaan toimituksella on oikeus valita näkökulmansa ja julkaista kärjekkäitäkin otsikoita, kunhan teksti on laadittu neutraalisti eikä siinä ole virheitä. Ilta-Sanomien uutisessa oli kysymys merkittävästä ilotulitealaa koskevasta asiasta, josta lehdellä oli päätoimittajan mielestä velvollisuus tiedottaa lukijoilleen.
Sadeojan mukaan Ilta-Sanomat raportoi asiasta puhtaasti valokuvan perusteella, eikä kantelijakaan kiistä kuvan autenttisuutta. Tällä perusteella jutussa ei ollut sellaista olennaista tai muuta virhettä, joka lehden olisi pitänyt korjata. Kantelussa ei myöskään yksilöidä virhettä, joka olisi Suomen Ilotulitus Oy:n tiedotteen perusteella pitänyt korjata.
Ratkaisu
Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). ” [– –] Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä juttu, siihen pitää lähdemaininnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen. [– –] Myös lähdejutussa haastateltujen henkilöiden kannalta on reilua, että alkuperäiset lausumat ja kommentit ovat lukijoiden tarkistettavissa. [– –]” (Periaatelausuma lainaamisesta)
Ilta-Sanomien julkaisemassa STT:n uutisessa kerrottiin, että Suomessa kaupataan pimeästi ammatti-ilotulitteita. Alkuperäinen tieto oli peräisin Aamulehden uutisesta. Ilta-Sanomien jutussa mainittiin yksi ainoa yritys, Suomen Ilotulitus Oy. Sen kerrottiin ”kärähtäneen” ja ”sekaantuneen laittomaan räjähdekauppaan”.
Räjähteiden mahdollisella laittomalla myynnillä on yhteiskunnallista merkitystä, joten Ilta-Sanomien oli perusteltua kertoa tähän liittyvistä epäilyistä. Jutun leipätekstissä kerrottiin totuudenmukaisesti, että pimeästi tarjotut ammatti-ilotulitteet oli pakattu Suomen Ilotulitus Oy:öön sittemmin sulautuneen Tähtiraketti Oy:n laatikoihin.
Poliisi oli valeostosta alun perin kertoneen Aamulehden mukaan alkanut selvittää asiaa nimikkeellä räjähderikos. Aamulehden jutussa ei sanottu, että tutkinta kohdistuisi Suomen Ilotulitus Oy:öön. Ilta-Sanomien otsikko ja ingressi kuitenkin kertoivat, että Suomen Ilotulitus Oy oli sekaantunut laittomaan räjähdekauppaan.
Ilta-Sanomat ei referoinut Aamulehden uutisen osaa, jossa kantelija kielsi tietävänsä pimeistä kaupoista. Ilta-Sanomissa ei myöskään julkaistu linkkiä Aamulehden juttuun, vaikka neuvoston periaatelausuma lainaamisesta sitä edellyttää. Jos linkki olisi julkaistu, Ilta-Sanomien lukijat olisivat voineet saada asiasta totuudenmukaisemman kuvan.
Rikollisuuteen viittaavan vakavan väitteen esittäminen saattoi kantelijan ja hänen edustamansa yrityksen erittäin kielteiseen julkisuuteen. Tästä syystä kantelijalle syntyi oikeus kertoa oma näkemyksensä samassa yhteydessä. Lehti ei kuitenkaan kuullut kantelijaa. Kantelija puolestaan olisi voinut lähettää toimitukselle yksilöidyn korjauspyynnön tai oman kannanottonsa. Tämän asemesta hän lähetti Ilta-Sanomille Suomen Ilotulitus Oy:n laatiman tiedotteen, jota sen ingressissä luonnehdittiin myös vastineeksi. Tiedotteessa pyydettiin virheellisten tietojen oikaisemista Aamulehdessä sekä muissa tiedotusvälineissä, jotka olivat julkaisseet uutisia Aamulehden jutun perusteella. Tiedotteessa todettiin, että Suomen Ilotulitus Oy:n rooli tapahtuneessa on ”rajoittunut ilotulitteiden täysin asianmukaiseen myyntiin ja toimitukseen”.
Tiedote ei ollut neuvoston mielestä sellaisenaan julkaisukelpoinen omana kannanottona, johon kantelijalle oli syntynyt oikeus erittäin kielteisen julkisuuden takia. Siksi toimituksen olisi pitänyt neuvotella kantelijan kanssa tiedotteen saattamisesta julkaisukelpoiseksi. Tämän velvoitteen Ilta-Sanomat löi laimin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.