4689/SL/11

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Kantelija joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, minkä vuoksi häntä olisi pitänyt saada vastata syytöksiin. Jos toimittaja ei tavoittanut kantelijaa kommentointia varten, olisi lukijoilla ollut oikeus tietää siitä. Nyt tämäkin laiminlyötiin.

Kantelu 15.9.2011

Kantelijan mukaan toimittaja on kirjoittanut jutussaan (Satakunnan Kansa 10.9.2011) yhden asukkaan mielipiteeseen perustuvan asian tosiasiana: ”Yksi asukkaista kertoo ongelmana olevan palvelutalon esimiehen käytös”. Kantelijana on palvelutalon esimies. Samoin jutussa kerrotaan hänen kieltäneen alkoholin käytön talossa kokonaan. Tämä ei kantelijan mukaan pidä paikkaansa. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Kantelijan mielestä hän oli jutusta erittäin selkeästi tunnistettavissa, minkä osoitti todeksi myös useat puhelinsoitot joita hän ko. lauantaipäivänä vastaanotti. Toimittaja ei ole ollut kantelijaan yhteydessä, jotta hän olisi saanut tuoda esille oman näkemykseni asiasta.

Satakunnan Kansan vastaus 14.10.2011

Päätoimittaja Petri Hakala vastaa, että lehden tehtävä on tuoda arkaluontoisiakin ongelmia julkiseen keskusteluun. Uutisessa käsitellään kunnallisessa palvelutalossa asuvien vammaisten kohtaamia ongelmia, mikä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Vammaisten oma kyky nostaa asiaa esille on vajavainen, ja siksi tiedotusvälineiden erityinen tehtävä on kertoa heikko-osaisten ongelmista.

Juttu ei päätoimittajan mukaan perustu ainoastaan yhden asukkaan lausumiin. Tämä käy ilmi vammaispalvelujen päällikön mainitsemista valituksista. Haastateltavia ei mainita nimeltä, koska tällaisissa tapauksissa asukkaat pelkäävät henkilökunnan mahdollista kostoa. Alkoholikiellosta kertoi asukkaan omainen.

Esimies ei ollut tavoitettavissa työpaikalta tai kotoa haastattelua varten, eikä hänen kumpaankaan kännykkänumeroonsa vastattu. Koska palvelutalon esimiestä ei tavoitettu kommentteja varten, uutiseen on päätoimittaja Hakalan mukaan haastateltu vammaispalvelujen päällikköä, joka myöntää palvelutalon ongelmat.

Hakalan mielestä uutinen on tasapainoinen kokonaisuus, jossa korostetaan, että ongelmia on ollut, mutta niihin puututaan. Uutisessa kerrotaan ongelmina talon huono suunnittelu, henkilökunnan ylimielinen kohtelu ja palvelutalon esimiehen käytös. Uutisessa ei siis moitita pelkästään palvelutalon esimiestä, vaan tuodaan esiin myös muita ongelmia.

Palvelutalon koko henkilökuntaa ei haluttu syyllistää. Joukossa on asukkaiden mukaan sekä huonoja että hyviä. Esimies on mainittu, sillä hänellä on palvelutalon toiminnasta laajempi vastuu kuin muulla henkilökunnalla. Esimiestä ei kuitenkaan Hakalan mukaan mainittu uutisessa nimeltä. Hän ei ole ottanut yhteyttä toimitukseen uutisen julkaisemisen jälkeen.

Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Satakunnan Kansan etusivun vinkki ”Pelko asuu porilaisessa vammaisten palvelutalossa” ja sisäsivun juttu ”Pori tarttui heti palvelutalon ongelmiin – selvitys tulossa” käsittelivät vammaisten asukkaiden ongelmia. Juttujen ja toimittajan kommentin ”Ei savua ilman tulta…” arvostelun kärki osui palvelutalon esimieheen. Hän oli jutusta tunnistettavissa, koska palvelutalo mainittiin nimeltä.

Julkisen sanan neuvoston mielestä jutun kritiikki oli niin raskasta, että kantelija joutui sen vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Tämän takia hänen olisi pitänyt saada vastata syytöksiin samassa yhteydessä tai niin pian kuin mahdollista, jos hän ei ollut tavoitettavissa heti. Kantelijan esimiehen kuuleminen ei poistanut tätä velvoitetta.

Päätoimittajan vastauksen mukaan kantelijaa ei tavoitettu kommenttia varten. Toimitus laiminlöi tämän seikan kertomisen lukijoille, eikä haastatellut kantelijaa jälkeenpäinkään.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen ja Riitta Ollila