Kantelut 23.3. ja 27.3.2011
Kantelut kohdistuvat kristillisen nuortenlehti Nuotan nettisivustolla 21.3.2011 julkaistuun uutiseen, joka kertoo ”Älä alistu!”-kampanjasta, sekä ”Annin tarina”-kampanjavideoon http://www.nuotta.com/raamattu/nuorten-ala-alistu-kampanja-haastaa-vallitsevan-arvomaailman. Videolla nuori nainen kertoi muuttuneensa bi-seksuaalista heteroksi Jumalan avulla. Kampanjan tavoitteena oli sivuston mukaan ”kannustaa ja rohkaista seksuaalisuutensa ja elämänhallintansa kanssa kamppailevia nuoria olemaan alistumatta yhteiskunnalliseen painostukseen arvokysymyksissä”. Kantelijoiden mielestä Nuotan kampanja vaaransi seksuaalisten vähemmistöjen ihmisarvon.
Toisen kantelijan mukaan kampanja oli syrjivä ja hän korosti, että esimerkiksi arkkipiispa ja tasa-arvoasioista vastannut ministeri esittivät sitä kohtaan kritiikkiä. Seta ry:ssä kampanjan asenteelliseksi koettu argumentointi ja asiattomaksi nähty kielenkäyttö herättivät huomiota ja epäuskoa. Kantelija pitää erityisen huolestuttavana, että kampanja oli kohdistettu nuorille.
Toinen kantelija pitää Journalistin ohjeiden vastaisena myös kampanjan nettisivua, jolla kielletään kampanjan rinnastaneen homoseksuaalit ja murhaajat. Kantelijan tulkinnan mukaan kampanjassa nimenomaan esitetään juuri tällainen rinnastus. Hänen mielestään tarinan yksityiskohtainen teologinen pohdinta sai epäilemään kerrottujen kokemusten aitoutta ja viittasi tosiasioiden ja sepitteellisen aineiston sekoittumiseen. Kantelija katsoo, että kampanjassa käytettiin hyväksi Youtube-median kansainvälistä, anonyymiä ja etäännyttävää luonnetta suomalaisia homoja vastaan. Kampanja halveksui kantelijan mukaan homoseksuaalista identiteettiä ja esitti sen olevan väärin ja tuomittavaa suorastaan Jumalan nimissä.
Nuotan vastaus 19.4.2011
Päätoimittaja Mika Falk kertoo Nuotan kunnioittavan toiminnassaan jokaisen ihmisarvoa. Videolla ”Anni” toi esiin oman kertomuksensa seksuaalisuudestaan ja siitä, mikä muutti hänen elämänsä. Falkin mielestä ihmisen omakohtaiseen kertomukseen ei pidä suhtautua asiaankuulumattomasti tai halventavasti. ”Annin” henkilöllisyyttä ei paljastettu videolla. Päätoimittajan mukaan tämä oli oikea ratkaisu, sillä julkisuudessa käyty keskustelu videon sisällöstä oli niin aggressiivista, että nuori nainen olisi sellaisessa ilmapiirissä revitty kappaleiksi.
Falk katsoo, että Nuotta toi esiin vähemmistön vähemmistöön kuuluvan tarinan. Hänen mukaansa kampanja ei lietsonut vihaa mitään ihmisryhmää kohtaan. Se ei rinnastanut homoja ja murhaajia, vaan osoitti Annin sanoin kontrastin pahimman rikoksen tehneen ja pienempään syntiin syyllistyneen ihmisen välillä: molempien on mahdollista tehdä parannus. Luterilaiseen ihmiskuvaan kuuluu, että kaikki ihmiset ovat syntiinlangenneita jo syntymästään saakka. ”Anni” itse koki homoseksuaalisen elämäntapansa vääränä ja tahtoi luopua siitä.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta [–] (JO 11). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).
Nuotta.com-sivuston kampanjasivulla kerrottiin nuorille suunnatusta kampanjasta ja julkaistiin jutun yhteydessä video, jolla nuori nainen kertoi uskostaan ja seksuaalisesta identiteetistään. Kampanja toteutettiin yhteistyössä muiden muassa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Nuorisotyön ja Luther-säätiön kanssa. Jutussa taustajärjestöt totesivat olevansa huolissaan yhteiskunnan arvojen etääntymisestä kristillisestä arvopohjasta ja kannustivat nuoria etsimään elämän suuriin kysymyksiin ratkaisuja Raamatusta. Videolla ”Anni” kuvaili menneisyyttään biseksuaalina ja haluaan muuttua heteroksi. Hän esimerkiksi totesi, että ”jos joku murhaaja pystyy tekeen parannusta, niin miksei joku homokin. Mä olen ite elävä esimerkki siitä, että siitä puolesta voi päästä eroon.”
Julkisen sanan neuvoston ei olisi tarvinnut ottaa tätä kantelua käsittelyyn, koska sen kärki kohdistuu kampanjan sisältöön eikä tähän yksittäiseen juttuun. Neuvosto halusi kuitenkin ottaa aiheeseen kantaa sen herättämän poikkeuksellisen huomion ja vilkkaan mediakeskustelun takia.
”Anni” kertoo videolla henkilökohtaisista kokemuksistaan. Neuvostolla ei ole perusteita olettaa, että hänen tarinansa olisi sepitettä. Sekä ”Anni” että sivuston ylläpitäjä toivat julki omaa käsitystään Raamatusta, mihin heillä on oikeus. Yleisön tulee sananvapauden nimissä sietää myös sellaisia näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa oman elämänkatsomuksen kanssa.
Journalistin ohjeet eivät sovi uskonnollisten sisältöjen arviointiin. Neuvoston mielestä on kuitenkin suotavaa, että uskomusten perusteita valotetaan julkisesti ja niistä käydään avointa ja kriittistä keskustelua. Jotkut bi- ja homoseksuaalit saattoivat epäilemättä pitää ”Annin tarinaa” ahdistavana, mutta heidän kannaltaan oli varmaankin helpottavaa, että myös teologian alan auktoriteetit arvostelivat laajalti kampanjaa ja sen lähtökohtia. ”Älä alistu!”-kampanja ei kohdistunut yksittäisiin henkilöihin eikä sen sanomaa voi pitää uhkaavana. Kampanja ei tukeutunut vakavasti otettavaan tieteelliseen näyttöön seksuaalisen identiteetin muodostumisesta, vaan perustui uskonnollisiin näkemyksiin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Nuotta ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen, Riitta Pollari ja Pasi Tuohimaa.