Kantelu 4.3.2011
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 12.1.2011 julkaistuun juttuun ”Leikkaukset vaaransivat hengen” ja seuraavana päivänä julkaistuihin seurantajuttuihin ”Yksi kirurgi teki Jämsässä kaikki ongelmiin johtaneet leikkaukset” ja ”Yksityissairaala vastaa moitteisiin moitteilla”. Uutisen otsikko hengenvaarasta ei kantelun mukaan vastaa todellisuutta. Toimittajalla oli tieto, että vain yhdellä potilaalla oli ollut ns. läheltä piti -tilanne, ja hänen henkensä voisi todeta olleen vaarassa. Siinä vaiheessa ei tiedetty oliko leikkaus syy komplikaatioon. Uutisessa väitettiin, että kaksi kolmannesta Jokilaakson leikkauksista olisi sairaanhoitopiirin ostoja. Oikea luku on 56 prosenttia eli hieman yli puolet.
Uutisoinnissa tuodaan kantelun mukaan selvästi asenteellisina esiin Jokilaakson sairaalan ”yksityistäminen” ja sen yhteys komplikaatioihin. Toimintaa ei ole yksityistetty, vaan kunta on ulkoistanut julkisten terveyspalveluiden tuottamisen yksityiselle yhtiölle. Yhtiö tuottaa 95-prosenttisesti julkisia terveyspalveluita.
HS;n uutisessa 13.1.2011 käytetään tietolähteenä keskussairaalan anestesialääkäriä, joka työskenteli aiemmin Jämsän aluesairaalassa kaupungin palveluksessa. Ulkoistuksen jälkeen hän kollegansa kanssa esitti kantelun mukaan Jokilaakson Terveys Oy:lle kohtuuttomat palkka- ja muut vaatimukset. Yhtiö kieltäytyi niistä, jolloin molemmat lääkärit irtisanoutuivat kaupungin palveluksesta. Kantelija kysyy, toteutuuko kriittinen suhtautuminen tietolähteeseen, jos tällä on henkilökohtainen intressi vahingoittaa yhtiötä ja sen johtavia henkilöitä? Lähteellä ei ole osuutta sappileikkauksia koskevaan asiaan eikä tiedottamisroolia keskussairaalassa. Toimittajalle oli kerrottu yhtiön ja anestesialääkärin erimielisyydestä ennen 13.1.2011 julkaistua juttua.
Uutisen (12.1.2011) otsikossa väitetään, että osa leikkauksista oli lopetettu. Tekstistä kuitenkin selviää, että kyse on keskeytyksestä. Otsikko (13.1.2011) ”Yksityissairaala vastaa moitteisiin moitteilla” on kantelijan mielestä käsittämätön, koska yhtiö ei kokenut saaneensa moitteita. Kantelija pyrki omalla tiedotteellaan korjaamaan edellispäivän HS-uutisen asiavirheitä ja asenteellisuutta sekä sairaanhoitopiirin tiedotteen perusteella tehtyjä kohu-uutisia.
Ensimmäisen jutun yhteydessä julkaistu valokuva ei kantelijan mukaan liity millään tavoin uutiseen. Kuva on Jokilaakson terveysaseman ensiapuosastosta ja siinä on kaksi työntekijää. Heille ei kerrottu, mihin tarkoitukseen kuvaa käytetään. Kuvan käyttäminen leikkaustoimintaa koskevassa uutisessa on kantelijan mielestä käsittämätöntä sekä ensiapuyksikköä ja kuvassa esiintyviä henkilöitä loukkaava.
Kantelun mukaan lehti ei ole korjannut virheitään. Otsikko kertoo potilaiden hengen vaarantuneen, vaikka kyse on yhdestä potilaasta. Leikkaustoiminnan sanotaan keskeytyneen, vaikka ainoastaan sappileikkaukset on keskeytetty. Niiden osuus on noin viisi prosenttia koko sairaalan leikkaustoiminnasta.
Helsingin Sanomien juttu 13.1.2011 otsikoitiin ”Yksi kirurgi teki Jämsässä kaikki ongelmiin johtaneet leikkaukset”. Uutisesta on tunnistettavissa henkilö, jonka toiminnasta toimittaja esittää negatiivisia väitteitä. Kantelun mukaan kyseisen henkilön omaa näkemystä ei kuitenkaan pyydetty samaan yhteyteen.
Helsingin Sanomien vastaus 27.4.2011
Päätoimittaja Mikael Pentikäinen vastaa, että kantelu koskee Helsingin Sanomien 12.1.2011 julkaisemaa uutista, mutta lisäksi siinä viitataan useissa kohdissa aiheesta tehtyyn jatkouutiseen, joka julkaistiin 13.1.2011. Helsingin Sanomat uutisoi aihetta lisäksi vielä 14. ja 28.1.2011. Kaikissa jutuissa käsiteltiin erittäin tärkeää yhteiskunnallista teemaa: kuntien terveyspalveluiden ulkoistamista. Erityisesti esillä oli Jämsän tapaus, jossa on tehty poikkeuksellisen laaja ja runsaasti julkista keskustelua synnyttänyt ulkoistamisjärjestely.
Kuntien terveyspalveluiden järjestäminen on kiistatta merkittävä yhteiskunnallinen aihepiiri. Uutisessa 12.1. todetaan mm., että ”Jokilaakson sairaalan tapahtumat ovat nostaneet esille kysymyksen yksityissairaaloiden ja julkisen sairaalan välisestä työnjaosta”. Uutisessa haastateltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja toteaa siihen, että ”asialla on iso yhteiskunnallinen merkitys”, jonka ratkaisemisessa hän sanoo epäonnistuneensa aiemmassa virassaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Uutisoinnissa on Pentikäisen mukaan kiistatonta, että osa leikkauksista on keskeytetty, vaaraa on aiheutunut ja lisäksi Jämsässä on tehty epätavallisen laaja ulkoistaminen. Tämä kaikki selviää jo alkuperäisestä uutisesta ja kuva tarkentuu entisestään jatkouutisoinnissa. Asiantuntijatarkastus päätyi myöhemmin moittimaan Jämsän menettelyä ankarasti. ”Leikattavaksi on otettu liian vaativia potilaita”, selvitysmies, ylilääkäri Vesa Perhoniemi totesi (HS 28.1.). Tutkinta jatkuu edelleen Valviran ja aluehallintovirastojen toimesta.
Asiakokonaisuus on kaikkiaan hyvin monisyinen ja sen tyhjentävä ja kaikinpuolinen käsittely yhden sanomalehtiuutisen puitteissa ja mitoissa on hyvin haasteellista. Yhdessä jatkouutisten kanssa lukijalle on Pentikäisen mukaan kuitenkin tarjottu mahdollisuus muodostaa monipuolinen kokonaiskuva Jämsän tapahtumista. Jutuissa on käytetty useita lähteitä, mikä niistä hyvin ilmenee otsikoita myöten. Keskeisenä lähteenä prosessin aikana olivat mm. Valvira sekä paikallinen sairaanhoitopiiri.
Kantelussa moititaan lehteä siitä, että se on ”selvästi asenteellisena” tuonut esille Jokilaakson sairaalan ”yksityistämisen”. Uutisessa ei käytetä lainkaan termiä (sairaalan) yksityistäminen, vaan puhutaan terveyspalvelujen ulkoistamisesta ja yksityisestä sairaalasta, jota nimitystä yhtiö itsekin käyttää mm. kantelun liitteenä olevassa tiedotteessa. Uutisessa on lisäksi selvästi tuotu esille, että kyseessä on yksityisten ja julkisten tahojen omistama aluesairaala.
Kantelussa asetetaan kyseenalaiseksi Jämsän aluesairaalan entisen anestesialääkärin käyttö tietolähteenä. Anestesialääkärin erimielisyys entisen työnantajansa kanssa oli toimituksen tiedossa, kuten kantelussa todetaan. Häntä käytettiin (nimeltä mainiten) lähteenä sen vuoksi, että hän oli ennen irtisanoutumistaan, yhdessä kollegansa kanssa, tuonut esille, että pitää sairaalan potilasturvallisuutta riittämättömänä.
Kantelussa moititaan myös uutisen yhteydessä (12.1.) julkaistua valokuvaa. Kuvitus on normaali uutiskuva. Lupa kuvaukseen saatiin uutiseen haastatellulta sairaalan leikkaus- ja hoito-osaston lääketieteelliseltä johtajalta, vatsaelinkirurgi Sami Vähäsantaselta. Kuvattavilta on tilanteessa kysytty heidän nimensä, eikä ole voinut olla epäselvyyttä siitä, että kuva on menossa lehteen.
Kantelussa todetaan, että 13.1. julkaistusta uutisesta (Yksi kirurgi teki Jämsässä kaikki ongelmiin johtaneet leikkaukset) on tunnistettavissa henkilö, jonka toiminnasta esitetään negatiivisia väitteitä, mutta asianomainen ei saa esittää omaa näkemystään asiasta. Leikkaukset tehnyttä Vähäsantasta haastateltiin jo ensimmäiseen uutiseen (12.1.). Hän ei silloin kertonut toimittajalle, että hän on tehnyt kaikki komplikaatioihin johtaneet leikkaukset, eikä asia ollut toimituksen tiedossa. Uutisessa Vähäsantanen kuitenkin kertoo, että hän ”ei pelkää sairaalansa leikkaustoiminnan arviointia”.
Asia selvisi toimitukselle seuraavana päivänä jatkouutista tehtäessä. Toimituksessa päätettiin tuolloin, että Vähäsantasta ei lehdessä nimetä tässä vaiheessa leikkausten tekijäksi, koska katsottiin, että hän ei ole tunnistettavissa valtakunnallisen lehden lukijakunnalle. Nimen mahdollisessa julkistamisessa päädyttiin odottamaan asiantuntijaselvityksen valmistumista. Koska Vähäsantanen kuitenkin antoi muissa välineissä nimellään ja kuvallaan haastatteluita, joissa hän kertoi tehneensä leikkaukset, hänen nimensä leikkausten suorittajana päätettiin kertoa myös Helsingin Sanomissa 14.1. Samassa yhteydessä Vähäsantanen sai myös esittää omat näkemyksensä uutisoinnin keskipisteessä olleista leikkauksista.
Kantelussa on tuotu esiin, että alkuperäisen uutisen yhteydessä julkaistussa Fakta-osiossa on asiavirhe, joka koskee sairaanhoitopiirin osuutta Jokilaakson sairaalasta ostetuista leikkauksista. Mahdollista virhettä ei ole kukaan tätä ennen pyytänyt toimitusta korjaamaan. Alkuperäinen tieto on saatu sairaanhoitopiiristä.
Alkuperäisestä uutisesta on tehty neuvostolle toinenkin kantelu. Kantelu koski uutisen lausetta, jossa sanottiin, ettei palveluntuottajaa olisi valittu kilpailutuksen pohjalta. Samaan virheeseen kiinnitetään myös huomio tässä kantelussa. Jutussa kuitenkin todetaan, että ”Jämsän kaupunki järjesti terveydenhuollon palveluita ulkoistaessaan kutsumenettelytyyppisen tarjouskilpailun, jossa oli mukana muutama yhtiö”. Samalla todettiin, että ulkoistus oli Suomen terveydenhuollon suurin. Koska ilmaisu kuitenkin oli epätarkka, toimittaja sopi aikanaan toisen kantelijan kanssa, että tietoa täsmennetään jossain seuraavassa uutisessa, joka käsittelee Jokilaakson sairaalan sappileikkauksia. Tämä jäi kuitenkin tekemättä, mistä lehteä voi moittia. Kun asia tuli toimituksen tietoon, asia oikaistiin välittömästi, 4.2.2011.
Kantelija tai hänen edustamansa yhtiö ei missään vaiheessa ole ollut yhteydessä uutiset kirjoittaneeseen toimittajaan tai hänen esimieheensä eikä päätoimittajaan pyytääkseen virheiden oikaisua tai vastineen julkaisemista.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka (JO 13). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22)
Lehti kertoi uutisissaan ns. pehmytkirurgisten leikkausten keskeyttämisestä Jokilaakson aluesairaalassa Jämsässä. Keskeytyksen syynä olivat komplikaatiot, joista ainakin yksi vaaransi potilaan hengen. Jutuissa käsiteltiin laajasti myös sairaanhoidon ulkoistamista, koska kohteena oleva sairaala oli hiljattain muuttunut osakeyhtiöksi. Jutuissa oli haastateltu mm. sairaalan johtoa ja omistajaa sekä sairaanhoitopiirin ja Valviran eli sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston edustajia. Uutisen yhteydessä julkaistiin valokuva Jokilaakson sairaalan ensiapuosastolta.
Juttujen aihepiiri on Julkisen sanan neuvoston mielestä erittäin tärkeä. Niissä käsitellään ihmisten henkeen ja terveyteen liittyviä ratkaisuja, jotka toteutetaan verovaroin ylläpidetyssä julkisessa terveydenhuollossa. Lehti seurasi tapahtumia riittävän tarkasti ja kuuli jutuissaan eri osapuolia kattavasti. Otsikoiden sanavalinnat eivät johtaneet lukijaa harhaan, koska tarkemmat tiedot keskeyttämisestä ja hengen vaaraan joutuneiden määrästä selvisivät tekstistä. Sairaalan entistä anestesialääkäriäkin saattoi neuvoston mielestä haastatella, eivätkä vanhat erimielisyydet työsuhteesta tee hänestä jääviä lääketieteellisissä kysymyksissä.
Jutussa oli asiavirhe, kun kaksivaiheisesta kilpailutuksesta tuotiin esiin vain ensimmäinen vaihe. Toimitus lupasi korjata virheen jatkojutuissaan, mutta ei pitänyt lupaustaan. Lehti julkaisi oikaisun vasta, kun päätoimittaja sai tiedon laiminlyönnistä. Neuvoston mielestä lehti viivytteli oikaisun julkaisemisessa tarpeettoman kauan, mutta asiavirhe tuli kuitenkin lopulta korjatuksi. Viivästymisestä ei aiheutunut kohtuutonta haittaa. Kyseessä ei myöskään ollut Journalistin ohjeissa tarkoitettu olennainen asiavirhe.
Toinen mahdollinen virhe koskee sairaanhoitopiirin ostamien leikkausten osuutta Jämsän sairaalan leikkauksista. Uutisen tietojen mukaan se olisi kaksi kolmasosaa eli noin 67 prosenttia, mutta kantelijan mukaan oikea luku on 56 prosenttia. Helsingin Sanomia ei ole pyydetty korjaamaan mahdollista virhettä. Lehdistölle lähetettyä yleistä tiedotetta ei tässä tapauksessa voi pitää virheen korjauspyyntönä, koska siinä ei yksilöity virhettä.
Kantelijan lisäselvityksen mukaan kuvassa olevat henkilöt tiesivät, että heitä valokuvataan Helsingin Sanomiin tulevan uutisen yhteyteen. Kuvatekstistä ilmenee, että kuva on otettu uutisessa käsitellyn sairaalan ensiapuosastolla. Neuvoston mielestä lehti on toiminut korrektisti journalistisen päätösvaltansa puitteissa.
Kritiikin kohteeksi joutuneen kirurgin kantaa leikkauksista ei kuultu samassa yhteydessä. Hän sai kuitenkin näkemyksensä julki myöhemmin julkaistuissa jutuissa, jolloin hänen henkilöllisyytensä oli jo ehtinyt paljastua muuta kautta. Parin päivän viivästyksellä ei ollut merkitystä sen enempää lukijoille kuin kirurgillekaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Titta Sinisalo.