Kantelu 21.1.2011
Kantelijan mukaan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma julkisti 19.1.2011 ennakkotietoja yhtiön tilinpäätöksestä vuodelta 2010. Helsingin Sanomat uutisoi Varman tuloksesta otsikolla: ”Eläkeyhtiö Varman heikot sijoitustuotot vaarantavat tulevat työeläkkeet”. Itse artikkelissa selostetaan Varman tulosta ja sen kehitystä. Vuoden 2010 sijoitustulos artikkelissa esitetään oikein 11 prosentin suuruisena ja todetaan sijoitustulos hyväksi. Artikkelissa todetaan myös sijoitustuloksen vuonna 2009 olleen 14,1 prosenttia.
Jutun otsikko ja siinä esitetyt tiedot ovat kantelun mukaan syvässä ristiriidassa keskenään. Otsikko antaa voimakkaasti harhaanjohtavan kuvan uutisen kohteena olleista Varman sijoitustuotoista, Varman taloudellisen aseman viimeaikaisesta kehityksestä ja sen vaikutuksesta työeläkkeiden tulevaan rahoitukseen ja järjestelmän kestävyyteen. Itse artikkelissa esitetystä aineistosta jyrkästi poikkeavalla otsikoinnilla Helsingin Sanomat on kantelijan mielestä rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 11 ja 15.
Jutun johdosta Varman toimitusjohtaja on käynyt päätoimittaja Mikael Pentikäisen kanssa keskustelun yllä mainituista seikoista. Pentikäinen on kantelijan mukaan ilmoittanut harkitsevansa antaako asia aihetta toimenpiteisiin. Iltapäivällä 20.1 2011 Varma toimitti HS:n uutisoinnin johdosta laajalla mediajakelulla, mm. HS:lle, tiedotteen ja aineistoa, jossa toimitettiin lisää tietoa HS:n uutisoinnissa käsitellyistä kysymyksistä. HS ei ole julkaissut tai kommentoinut aineistoa millään tavoin. Kantelijan mukaan otsikon ja tekstin välistä syvää ristiriitaa on mahdotonta tai ainakin varsin vaikeaa vastineilla korjata. Kantelija on ilmoituksensa mukaan pyytänyt virheen korjausta ja oman kannanottonsa julkaisemista.
Helsingin Sanomien vastaus 15.2.2011
Päätoimittaja Mikael Pentikäinen vastaa, että Helsingin Sanomat kertoi 20.1.2011 eläkeyhtiö Varman sijoitustuloksesta sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Kirjoituksessa ja otsikoinnissa painotettiin eläkeyhtiöiden pitkän aikavälin tuloskehitystä, koska sillä on eläkejärjestelmän kokonaisuuden kannalta suuri merkitys. HS on painottanut pitkän aikavälin tulosten raportointia kaikessa eläkeyhtiöuutisoinnissa tänä keväänä. Toimittaja tiedusteli Varman pitkän aikavälin tuottoja viestintäjohtajan kautta jo tulosjulkistuspäivää edeltävänä päivänä. Pyynnössä kysyttiin 14 vuoden ja viiden vuoden reaalituottoja. Toimittaja sai kymmenen vuoden reaalituoton, jota käytettiin kirjoituksessa. Sama reaalituotto pyydettiin saman päivänä myös kilpailijoilta Ilmariselta ja Eläke-Tapiolalta. Näin tuloksensa julkaisseet eläkeyhtiöt saatiin samalle viivalle pitkän aikavälin reaalisten tuottojen osalta.
Kirjoituksessa käytetty neljän prosentin reaalituottotavoite on alalla tunnettu, sillä Eläketurvakeskus ETK on ottanut sen laskelmissaan perusoletuksena. Keväällä 2010 HS vertaili eläkeyhtiöiden viiden vuoden tuottoja ja kertoi eläkerahan jääneen tuottotavoitteesta. Kirjoituksessa käytettiin tavoitteena nimenomaan neljän prosentin vuosittaista reaalista tuottoa. Yksikään eläkeyhtiö ei päätoimittajan vastauksen mukaan kyseenalaistanut tätä lähtöoletusta tai kirjoitusta. Eläkeyhtiöiden oma tiedotus on toistaiseksi kertonut eläkeyhtiöiden tuotoista yleensä vain lyhyellä, vuoden tai kahden aikavälillä.
HS on Journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaan pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Varman lähettämä materiaali on luettu huolella ja Varman toimitusjohtajalle on päätoimittajan mukaan annettu haastattelussa mahdollisuus kommentoida Varman sijoitustulosta ennen kirjoituksen julkaisemista. Varmasta on pyydetty tavanomaisten lyhyen aikavälin (2009 ja 2010) tietojen täydennykseksi ennakkoon myös tietoja pitkän aikavälin sijoitustuloksesta. Varmalle on jäänyt vuorokausi aikaa pitkän aikavälin tietojen lähettämiseen. Samalla yhtiöön on mennyt tieto siitä, että Helsingin Sanomat on kiinnostunut nimenomaan pitkän aikavälin sijoitustuotoista. Varma on itse päättänyt antaa Helsingin Sanomien käyttöön nimenomaan kymmenen vuoden reaalisen sijoitustuloksen. Kirjoituksen tiedot ovat oikein, eikä Varma ole väittänyt niitä vääriksi.
Varma kertoo lähettäneensä 20.1.2011 iltapäivällä ”laajalla mediajakelulla” tiedotteen, jossa kommentoitiin Helsingin Sanomien kirjoitusta. Tarkistuksen jälkeenkään vastaava päätoimittaja, taloustoimituksen esimies tai jutun tehnyt toimittaja eivät löydä tällaista sähköpostia, vaikka ainakin toimittaja on saanut edellisenä päivänä lähetetyn Varman tulostiedotteen. Kaikki kolme saivat tietää Varman 20.1.2011 tiedotteesta vasta, kun he saivat JSN:oon tehdyn kantelun luettavakseen. Tällaista tiedotetta ei ole myöskään lähetetty HS:n mielipidetoimitukseen. Väitetyn virheen korjaamista ei päätoimittajan mukaan siis ole pyydetty Helsingin Sanomilta.
Helsingin Sanomilla ei olisi päätoimittajan mukaan ollut mitään sitä vastaan, että keskustelu eläkeyhtiöiden sijoitustuloksista olisi jatkunut Varman suulla. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että HS on julkaissut Varman viestintäjohtajan kirjoituksen 25.1.2011. Kantelija ei myöskään käyttänyt mahdollista vastineoikeuttaan Helsingin Sanomien kirjoituksen jälkeen.
HS:n kirjoituksen sisällössä on päätoimittajan mukaan otsikolle ja ingressille sekä muille teksteille kate. Varman tiedotteessa lisätietojen antajaksi oli merkitty toimitusjohtaja. Toimittaja soitti tulosjulkistuspäivänä 19.1.2011 toimitusjohtajalle ja kysyi hänen kommenttiaan nimenomaan Varman pitkän aikavälin reaalituottoon. Varman reaalituotto oli kymmenen vuoden osalta 3,6 prosenttia ja Ilmarisella 2,9 prosenttia, mitkä ovat alle Eläketurvakeskuksen ja työeläkeyhtiöiden laskelmien pitkän aikavälin tuotto-oletuksen, joka on neljä prosenttia.
Haastattelussa toimittaja kysyy toimitusjohtajan kommenttia siihen, että tuotot ovat jääneet alle neljän prosentin reaalisen tuoton. Vastauksessaan toimitusjohtaja sanoo, että asia on ”ydinkysymys” ja että tilanne on ”haastava” ja että ”eläkkeiden rahoittamista koskevat haasteet ovat merkittäviä”. Lisäksi toimitusjohtaja mainitsee edessä olevat vaihtoehdot, joiden mukaan työurien pitää pidentyä, eläke-etuuksia leikata, työeläkemaksun nousta tai sijoitustoiminnan tuottaa entistä enemmän.
Kyse on päätoimittajan vastauksen mukaan nimenomaan tulevien työeläkkeiden vaarantumisesta, mikä on otsikossa mainittu. Jo ansaittu työeläke nimittäin pysyy eikä sitä voi leikata. Tämä asia on selitetty erikseen vielä kirjoituksen ”Tästä on kyse” -palstalla. Lisäksi kirjoituksen alaotsikko/ingressi vielä selventää pääotsikkoa kertomalla, että Eläke-Tapiola on yltänyt niukasti tavoiteltuun neljän prosentin reaalituottoon.
Kirjoituksessa on selostettu myös Varman ja muiden eläkeyhtiöiden vuoden 2010 tuottoja. Ratkaisevassa roolissa eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta ovat kuitenkin pitkän aikavälin heikoksi jääneet tuotot. Siksi kantelijan pitkän aikavälin sijoitustulos on päätoimittajan mukaan nostettu otsikkoon. Tulevien eläkkeiden leikkaamisen vaaraa korostaa se, että Varma on Suomen suurin eläkeyhtiö. Sen markkinaosuus on maksutulolla mitattuna yli kolmasosa koko alasta. Tiedonvälityksen sisältöä ja otsikointia koskevat ratkaisut on tehty kantelun kohteena olevassa kirjoituksessa journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei päätoimittajan mukaan ole luovutettu toimituksen ulkopuolisille, vaan tietoja on hankittu myös tulostiedotteessa kertomatta jääneistä asioista.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).
Uutisessa kerrotaan Varman ja kahden muun työeläkeyhtiön sijoitustuloksesta kahtena viime vuonna ja kymmenen vuoden jaksossa. Juttu on otsikoitu seuraavasti: ”Eläkeyhtiö Varman heikot sijoitustuotot vaarantavat tulevat työeläkkeet”. Varman vuoden 2009 ja 2010 sijoitustuloksia pidetään jutussa hyvinä, mutta kymmenen vuoden tuoton (3,6 %) todetaan alittaneen alalla yleisesti käytettävän 4 prosentin tavoitteen. Samoin todetaan käyneen toiseksi suurimmalle yhtiölle eli Ilmariselle (2,9 %) kymmenen vuoden vertailussa. Jutussa mainituista yhtiöistä vain Eläke-Tapiola (4,3 %) ylitti tuottotavoitteena pidetyn 4 prosentin rajan.
Helsingin Sanomat on vertaillut jutussaan työeläkeyhtiöiden kymmenen vuoden sijoitustuottoja. Kantelija on johtava työeläkevakuuttaja Suomessa. Neljän prosentin tuottorajan alituksen vuoksi Helsingin Sanomilla on ollut perusteet journalistisen päätösvaltansa puitteissa otsikoida juttu valitsemallaan tavalla. Lehti on myös tarkistanut numerotietonsa, joita kantelijakaan ei kiistä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Veikko Valtonen, Seija Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.