Kantelu 25.11.2010
Kantelijan mukaan Ylen tv-uutiset uutisoi 2.9.2010 klo 20.30 entisen Venäjän avustajan Antero Eerolan sopimuksen jatkamatta jättämisestä. Jutun keskeinen sisältö oli se, että Ylen uutispäätoimittaja Jouni Kemppainen kiisti julkisuudessa esitettyjä väitteitä, joiden mukaan päätös olisi johtunut poliittisista syistä.
Kantelijan mielestä Yle toimi ammattieettisesti epäilyttävällä tavalla, sillä juttu oli kokonaisuutena Eerolaa voimakkaasti leimaava. Jutun juonnossa todettiin muun muassa, että sopimuksen uusimatta jättämisen syy oli ”Eerolan toiminnasta aiheutuneet turvariskit”. Uutispäätoimittaja kertoi yksityiskohtia päätöksen perusteluista, muun muassa kahden tietokoneen joutumisesta varkauden kohteiksi. Kantelun mukaan yksittäisen ihmisen kutsuminen tietoturvariskiksi satojen tuhansien katsojien edessä valtakunnan pääuutislähetyksessä on erittäin leimaavaa. Erityisen moitittavaksi journalismin etiikan kannalta asian tekee se, ettei Eerolaa kuultu lainkaan jutun yhteydessä. Yle uutiset rikkoi kantelijan mielestä Journalistin ohjeiden kohtaa 21, jossa samanaikaista kuulemista edellytetään. Erikoista oli myös se, että jutun keskeinen haastateltava oli henkilö, jonka pitäisi valvoa Yle uutisten journalistista sisältöä.
Antero Eerola on antanut suostumuksensa kantelun käsittelyyn.
Yleisradion vastaus 22.12.2010
Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että uutinen liittyy tilanteeseen, jossa Ylen avustajana Moskovassa toimineen Antero Eerolan avustajasuhde päättyi 31.8.2010, eikä uutta avustajasopimusta solmittu. Päätös asiasta tehtiin 31.8.2010 Helsingissä tapaamisessa, johon Eerola oli kutsuttu selvittämään olosuhteita, joissa häneltä oli kadonnut toistuvasti yhtiön omaisuutta, sekä neuvottelemaan mahdollisesta jatkosopimuksesta. Selvitysten perusteella Yle totesi, että edellytyksiä uuden tuotantokaluston luovuttamiseen Eerolan haltuun ja siten uuden vakituisen avustajasopimuksen solmimiseen ei ole.
Päätöstä seuraavana päivänä 1. syyskuuta 2010 Savon Sanomat julkaisi Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen haastattelun, jossa hän arvosteli voimakkaasti Eerolan toimintaa Moskovassa noin kaksi viikkoa aiemmin tehdyn haastattelun yhteydessä. Tämänkaltainen kritiikki on uutistoiminnassa varsin tavanomaista ja osin toivottavaakin. Sillä ei kuitenkaan Jääskeläisen mukaan ollut mitään vaikutusta Eerolan avustajasuhteen jatkosta päätettäessä. Avustajasuhteen päättymisen julkinen käsittely alkoi Helsingin Sanomissa 2. syyskuuta 2010. Uutisen mukaan ”Eerola uskoo avustajasopimuksensa päättymisen johtuvan kokoomuksen Yleen kohdistamasta painostuksesta”.
Asiaa alettiin välittömästi käsitellä laajasti mediassa. Eerolaa haastateltiin muun muassa verkkolehti Uudessa Suomessa. Sen mukaan ”Eerolan mielestä todellinen syy välien katkaisemiselle on se, että kokoomus on painostanut Yleä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) lausunnoista nousseen kohun takia”. Tässä vaiheessa oli Jääskeläisen vastauksen mukaan selvää, että asiaa käsiteltäisiin käytännössä kaikissa merkittävissä valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Useat lehdet olivat yhteydessä Yleen ja kertoivat Eerolan niille esittämistä väitteistä.
Jääskeläinen sanoo tässä vaiheessa päättäneensä, että Yleen kohdistetun epäilyn yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi asia uutisoitaisiin myös Ylessä. Yle myös kertoisi avustajasuhteen päättymisen todellisen syyn paljastamatta Eerolan yksityiselämään liittyviä tietoja ja tietokoneiden katoamiseen liittyviä yksityiskohtia. Ylen lausunnon asiassa, kuten muutenkin julkisuudessa, esitti avustajasuhteesta päätöksen tehnyt uutispäätoimittaja Jouni Kemppainen.
Ylen tv-uutisten juttuun pyrittiin saamaan myös Antero Eerolan lausunto. Häneen yritettiin Jääskeläisen mukaan ottaa puhelimitse useita kertoja yhteyttä, mutta hän ei vastannut soittoihin. Hänelle lähetettiin myös tekstiviestitse pyyntö ottaa yhteyttä Jouni Kemppaiseen. Hän ilmoitti vastauksenaan tekstiviestitse ulkomaantoimituksen päällikölle Reijo Lindroosille, että hänen keskustelunsa Ylen kanssa asiasta on jo käyty. Tekstiviesti on tallessa.
Jääskeläisen mukaan Ylen lähettämässä uutisessa Eerolan näkemykset poliittisesta painostuksesta otettiin huomioon viittaamalla hänen muualla mediassa esittämiinsä lausuntoihin. Siinä myös todettiin, että Eerola kiistää Ylen esittämän perusteen avustajasuhteen katkaisemiseen. Lisäksi uutisessa Yle korosti, että Eerolan toiminnassa toimittajana ei ole ollut mitään moitittavaa.
Myöhemmin kävi ilmi, että Eerola on valmis antamaan asiasta haastattelun. Jääskeläisen mukaan hänellä oli tilaisuus esittää laajasti näkemyksensä seuraavana päivänä Pressiklubi-ohjelmassa. Asiaa käsiteltiin Eerolalle myönteiseen sävyyn kymmenen minuutin ajan. Ruben Stillerin haastattelussa Eerola esittää voimakasta kritiikkiä Yleä kohtaan, kiistää Ylen esittämät väitteet paikkansapitämättöminä ja kertoo laajasti omia tulkintojaan tapahtumista.
Ratkaisu
Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).
Yleisradio teki uutisen omaan toimintaansa kohdistuneista epäilyistä, joissa uutistoiminnan riippumattomuus asetettiin kyseenalaiseksi. Mediahälyn polttopisteessä ollut Ylen entinen avustaja ei halunnut kommentoida asiaa Ylen uutisessa. Entinen avustaja sai oman mielipiteensä kuuluviin seuraavana päivänä Yleisradion toisessa ohjelmassa, Pressiklubissa.
Eduskunnan valvonnassa olevan Yleisradio Oy:n uutistoiminnan mahdollinen taipuminen poliittisen painostuksen vuoksi on sekä tiedotusvälineen että yhteiskunnan kannalta merkittävä asia. Julkisen sanan neuvosto pitää siksi ymmärrettävänä, että Yleisradio teki yksittäisen toimittajan avustajasuhteen lopettamisesta uutisen ja paljasti siitä yksityiskohtia. Neuvoston käytössä olevien tietojen mukaan Yle tarjosi entiselle avustajalle hyvän journalistisen tavan mukaisesti mahdollisuutta kommentoida asiaa. Hän ei kuitenkaan käyttänyt mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen. Lisäksi Yleisradio antoi avustajansa kertoa mielipiteensä seuraavana päivänä toisessa ohjelmassa laajemmin kuin se olisi ollut uutislähetyksessä mahdollista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV1 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen