4441/SL/10

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston äänin 9–2 antama vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Sanomalehti julkaisi jutun, jossa kritisoitiin terveydenhoitosäätiön gynekologin toimintaa. Häntä kuultiin samanaikaisesti painetussa lehdessä, mutta verkossa samanaikainen kuuleminen laiminlyötiin. Kritiikki ei aiheuttanut velvoitetta samanaikaiseen kuulemiseen tai oikeutta omaan kannanottoon. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Kantelu 22.11.2010

Kantelu kohdistuu Turun Sanomissa ja sen nettiversiossa 3.11.2010 julkaistuun juttuun ”Naisopiskelijat kokevat lääkärin lapsi- ja hääutelut tungettelevina” sekä sitä seuranneisiin printtilehden mielipidekirjoituksiin ”Lisääntykää ja täyttäkää maa”, ”Lääkärin vuorovaikutustaitojen merkitys” ja ”Lääkärin käytös ei saa olla este hakea apua”. Kantelija on teksteissä käsitelty lääkäri.

Kantelijan mielestä hän, yksityisyyden suojaa nauttiva henkilö, joutuu erittäin kielteiseen julkisuuteen kiistanalaisin perustein. Kantelija asettaa kyseenalaiseksi toimittajan lähdekritiikin ja epäilee tämän motiiveja, koska tämä on itsekin ollut Turun yliopiston opiskelija ja hänen lähipiirissään voi olla opiskelijoita. Jutussa myös vääristellään ja muokataan tarkoitushakuisesti tosiasioita. Esimerkiksi palautetta on tullut noin kuukauden aikana vain kahdelta potilaalta. Kirjallisissa palautteissa ei lapsentekoaikeiden utelemisesta ole 15 vuodessa mainittu kertaakaan.

Haastattelutilanteessa toimittaja ei tehnyt selväksi, että kyse ei ollut vain tausta-aineiston hankkimisesta, vaan tosiasiallisesti vastineesta kantelijan negatiiviseen sävyyn asettavaan artikkeliin. Näitä vastineeksi tarkoitettuja asioita ei kantelun mukaan ollut lehden artikkelin nettiversiossa ollenkaan nähtävissä.

Juttua ei ole kantelun mukaan kirjoitettu yleisellä tasolla liikkuvaksi, vaan jo etusivulla ja itse jutussa asia henkilöidään yhteen tunnistettavaan ihmiseen, joka saadaan nimettyä juttuun liitetyssä muodollisessa vastineosuudessa. Myöhemmässä mielipidekirjoittelussa viitataan yksilöidysti tähän samaan tunnistettavissa olevaan henkilöön. Kantelija kirjoittaa, että hän on asemansa puolesta yksityishenkilö, jonka lähipiiriä ja jota itseään tällainen osoitteleva ja leimaava kirjoitus loukkaa.

Kantelija ei pyytänyt lehdeltä virheen korjausta tai oman kannanottonsa julkaisemista.

Turun Sanomien vastaus 3.1.2011

Päätoimittaja Kari Vainio vastaa, että Turun Sanomat tarttui kiinnostavaan aiheeseen, josta oli kuulunut puhuttavan useammallakin taholla. Pääjutussa ei mainittu lääkärin nimeä, ei sukupuolta eikä sitä, onko kyse sijaisesta, määräaikaisesta vai vakituisesta lääkäristä. Haastateltavilta kysyttiin yleisellä tasolla, onko kyseisenlainen käytös lääkärille sopivaa. Tässä vaiheessa lääkärin nimi ei ollut toimituksen tiedossa. Verkkolehdessä julkaistiin vain tämä asiakokonaisuuden pääjuttu, joten verkossa ei julkaistu tietoja lääkäristä. Verkossa juttua käsiteltiin yleisellä tasolla.

Lehti julkaisi päätoimittajan mukaan netissä ja printtilehdessä asiasta sekä puoltavia että kieltäviä kannanottoja.

Jutun tehnyt toimittaja on päätoimittajan mukaan valmistunut Turun yliopistosta kahdeksan vuotta sitten eikä hänellä ole yhteyksiä yliopistoon tai YTHS:öön, joten hän ei ole toiminut omassa asiassaan. Toimittaja sai tehtävän normaalin työnjaon yhteydessä.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja pyysi lääkärin esimiestä kysymään, haluaisiko kantelija sanoa oman kantansa lehtijutun yhteydessä. Kantelija soitti ja kysyi toimittajalta, onko tämä tekemässä aiheesta juttua. Toimittaja myönsi ja kertoi, miksi on juttua tekemässä. Jutun aihe oli kantelijalle haastattelutilanteessa selvä. Hänen nimeään ei olisi jutussa mainittu, jos hän ei olisi haastattelua antanut. Kaikkien juttuun haastateltujen referaatit pitävät paikkansa, eikä kenenkään sanomisia ole vääristelty. Kukaan ei ole pyytänyt teksteistä oikaisua. Mielipiteiden monipuolisuutta hakeakseen toimittaja haastatteli juttuun neljää eri henkilöä.

Ratkaisu

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Turun Sanomat julkaisi Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön lääkärin toimintaa kritisoivan juttukokonaisuuden, jossa myös kritisoitu gynekologi sai kertoa oman kantansa arvosteluun. Lehti julkaisi myöhemmin lääkäriä arvostelevia mielipiteitä ja ainakin yhden hänen toimintaansa puolustavan asiantuntijamielipiteen. Verkkolehdessä Turun Sanomat julkaisi lääkärin toimintaa kritisoivan jutun, mutta ei lainkaan lääkärin haastattelua.

Kantelijan käsitykset toimittajan motiiveista ja hankittujen tietojen vääristelystä jäävät epäilyiksi, eikä niille löydy perusteita Julkisen sanan neuvoston käytössä olevasta materiaalista. Toimittajan ja kantelijan käsitykset puhelinhaastattelun luonteesta ja tarkoituksesta eroavat toisistaan. Tähän neuvoston on mahdoton ottaa kantaa.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö palvelee mm. tuhansia turkulaisia yliopisto-opiskelijoita. Yhteisin varoin kustannettavia palveluita voi arvostella tiedotusvälineissä, jos käyttäjät eivät ole niihin tyytyväisiä. Turun Sanomat käytti sille kuuluvaa journalistista päätösvaltaa valitessaan kriittisen näkökulman terveydenhoitosäätiön toiminnasta tekemäänsä juttukokonaisuuteen. Lehti kuitenkin käsitteli aihetta monipuolisesti, jolloin myös kritisoitu lääkäri sai äänensä kuuluviin.

Verkkolehdessään Turun Sanomat julkaisi juttukokonaisuudesta ainoastaan niin sanotun pääjutun, jolloin siinä kritisoidun lääkärin haastattelu jäi verkosta pois. Julkisen sanan neuvoston mielestä lääkäri oli pääjutusta tunnistettavissa ainakin säätiön gynekologisia palveluja ja sen toimintaa hyvin tuntevien lukijoiden keskuudessa. Muutkin olisivat voineet halutessaan selvittää lääkärin henkilöllisyyden, koska säätiöllä ei ole Turussa monta gynekologia.

Verkossa julkaistussa jutussa ei kuitenkaan kyseenalaistettu eikä moitittu lääkärin ammattitaitoa, vaan hänen potilaille esittämiensä kommenttien tarkoituksenmukaisuutta. Kritiikki kohdistui lähinnä lääkärin sosiaalisiin taitoihin. Lisäksi kantelijan esimies sai perustella verkkojutussa kritisoidun gynekologin toimintaa. Näistä syistä kantelija ei joutunut verkkojutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, joten velvollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen ei syntynyt. Tästä huolimatta toimituksen olisi ollut hyvä julkaista kantelijan haastattelu painetun lehden lisäksi myös verkossa. Tämä olisi ollut kohtuullista ja asianmukaista sekä kantelijaa että lukijoita kohtaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Juha Keskisen ja Riitta Pollarin eriävä mielipide:

Jutun kohde on helposti tunnistettavissa. Jutussa esitetty kritiikki kohdistuu yksittäisen henkilön keskeiseen elämän alueeseen: hänen ammatilliseen toimintaansa. Asetelman perusteella voidaan arvioida jutun kohteen joutuneen erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, jolloin häntä olisi tullut kuulla jutun kanssa samassa yhteydessä. Turun Sanomat on paperilehdessä julkaistun jutun yhteyssä haastatellut kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä. Näin ei ole kuitenkaan tehty verkossa julkaistun jutun osalta. Verkko ja lehti ovat erillisiä julkaisuja. Ei ole tullut esiin mitään erityistä syytä tai perustetta, miksi lehden ei olisi tullut menetellä samalla tavoin myös verkossa julkaistun jutun osalta, eli julkaista kritiikin kohteen oma näkemys samanaikaisesti.

Ratkaisun tekivät:
Vapauttavaa päätöstä kannattivat Risto Uimonen (pj), Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Johanna Korhonen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko ja Riitta Ollila.

Langettavan puolesta äänestivät Riitta Pollari ja Juha Keskinen.