4427/AL/10

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös lähdekritiikkiä koskevassa asiassa. Lehti käytti perintöriitajutussa asiantuntijana henkilöä, joka oli toisen osapuolen sukulainen ja neuvonantaja.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Kantelu 1.11.2010

Kantelu kohdistuu Metsälehti Makasiinissa numero 7/2010 julkaistuun juttuun ”Vaikea jako”. Kantelija katsoo lehden julkaisseen hänen ja hänen lastensa yksityiselämään kuuluvia tietoja. Artikkelin tietolähteenä on käytetty perinnönjaon toisen osapuolen asiamiestä, tarkistamatta tietojen oikeellisuutta ja kuulematta jaon toista osapuolta.

Jutun asiantuntija oli kantelijan mukaan riidan toinen osapuoli, vanhempien siskosten asiamies ja sukulainen, jonka kanssa neuvotteluja käytiin. Perinnönjaon valmistuttua Metsälehti tarjosi hänelle ilman lähdekritiikkiä kanavan toimia asiantuntijana omassa asiassaan. Kantelija katsoo lehden lyöneen laimin samanaikaisen kuulemisen, koska toiseen osapuoleen ei otettu edes yhteyttä. Jutussa on lisäksi useita asiavirheitä.

Jutussa käsiteltiin perinnönjakoa, jonka toiset osapuolet olivat alaikäisiä. Vaikka nimiä ei mainittu, on tapaus ammattipiireissä helposti tunnistettavissa ja kantelijan mielestä julkinen salaisuus. Kantelija pitää kohtuuttomana sitä, että hän alaikäisen lapsen äitinä lähtisi raskaan jakoprosessin jälkeen julkisuudessa oikomaan artikkelissa esitettyjä väitteitä ja asiavirheitä. Näin hän oman käsityksenä mukaa luopuisi lopustakin omasta ja lasten yksityisyyden suojasta.

Lisäksi kanteluun kuuluu lista, jossa kantelija luettelee kymmenen asiavirhettä. Hän toivoo, että huomio kiinnitettäisiin erityisesti siihen, millaisen kuvan ne antavat kantelijasta ja hänen toiminnastaan lukijalle.

Metsälehti Makasiinin vastaukset 16.12.2010 ja 3. sekä 11.1.2011

Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi vastaa, että yksi Metsälehti Makasiinin suosituimmista palstoista on metsätilojen sukupolvenvaihdoksia käsittelevä ”Metsäperintö”. Vakituinen asiantuntija vastaa palstalla lukijoiden kysymyksiin ja hankkii esimerkkitapaukset. Yleensä metsäperintö siirtyy seuraavalle polvelle ongelmitta, ja palstan jutuissa ihmiset esiintyvät omilla nimillään. Tässä tapauksessa lehti teki poikkeuksen ja jätti asianosaiset nimettömiksi.

Jutun tarkoituksena oli Kallioniemen mukaan nostaa esille yleinen ja merkittävä ongelma, metsätilan arvon määrittäminen. Oikean hinnan laskeminen on vaikeaa, ja arvioissa myös metsäammattilaiset voivat päätyä erilaiseen lopputulokseen. Kun tilaan sisältyy rantaviivaa, arvion tekeminen vaikeutuu entisestään. Jutussa kerrotaan, miten lakiosan arvoksi tuli lopulta yli kaksi kertaa enemmän kuin perillisille oli alun perin tarjottu.

Kantelussa viitataan journalistin ohjeisiin 12, 21, ja 30.

Ohjekohta 12: ”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.” Jutussa esiintyvät ”vanhemmat sisarukset” ovat päätoimittajan mukaan asiantuntijana toimineen NN:n veljen tyttären tyttäriä. NN ei toiminut perinnönjaossa sisarusten asiamiehenä, mutta neuvoi heitä muuten. Esimerkiksi arviot rantatonteista ja rantasaunasta teki ulkopuolinen kiinteistönvälittäjä. Pesän jakajana toimi oikeusaputoimisto.

Juttua tehtäessä perinnönjako oli jo ratkennut, ja toimittajalla oli käytössään tapaukseen liittyvät asiakirjat.  Jutun faktat ovat päätoimittajan mukaan peräisin niistä, eivät NN:ltä. Juttua laadittaessa NN toimi Metsälehti Makasiinin asiantuntijana, kuten Metsäperintö-palstan jutuissa aiemminkin. Jutun julkaisemisesta ei ollut NN:lle hyötyä eikä hänellä ollut tarkoitusta vahingoittaa, sillä molempien sisarusparien isä oli hänen ystävänsä ja ammattiveljensä.  on arvostetuimpia metsätilojen sukupolvenvaihdosten asiantuntijoita, joita ylipäätään on Suomessa hyvin vähän. NN:n rooli oli puheena olevassa jutussa samanlainen kuin muissakin saman juttusarjan artikkeleissa. NN on toiminut neuvonantajana kaikissa Metsäperintö-palstalla esitellyissä metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Näin oli myös Vaikea jako -jutussa.

Ohjekohta 21: ”Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.” Kantelija oli päätoimittajan vastauksen mukaan ennen jutun julkaisemista useita kertoja yhteydessä toimitukseen. Puhelujen ja sähköpostiviestien tarkoitus ei kuitenkaan ollut tuoda juttuun toista näkökulmaa, vaan estää sen julkaiseminen.

Ohjekohta 30: ”Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.” Asianosaisten yksityisyyttä suojellakseen Metsälehti teki jutun ilman nimiä. Siinä ei edes mainittu, että kantelun tehnyt nuorempien sisarusten äiti on metsäkeskuksen metsätalousneuvoja, jonka tehtäviin kuuluvat myös tila-arviot, vaikka tieto olisi tapauksen arvioimisen kannalta ollut merkittävä. Kiinteistökaupat ovat julkista tietoa, mutta yksityiskohtien selvittäminen Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä maksullisesta tietojärjestelmästä vaatii päätoimittajan mielestä ammattilaista.

Juttu ei päätoimittajan mielestä nosta tuntemattomaksi jäävien perillisten mainetta kielteiseen julkisuuteen. Alaikäiset eivät ole jutussa toimijoina. Sen sijaan tapauksen perusteella lukijalla herää kysymyksiä metsäorganisaatioiden toiminnasta. Siksi lehti tarjosi metsänhoitoyhdistysten liitolle ja metsäkeskukselle mahdollisuuden selventää tila-arviointien laadinnan periaatteita. Kommentit julkaistiin jutun yhteydessä.

Jutun ilmestymisen jälkeen lehdeltä ei ole pyydetty vastinetta eikä oikaisua.

Ratkaisu

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan (JO 4). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Lehti käsitteli vakiopalstallaan ”Metsäperintö” metsätilan riitaista ja kauan kestänyttä perinnönjakoa otsikolla ”Vaikea jako”. Juttu alkoi seuraavasti: ”Kun perinnönjako menee toisissaan mutkille, vaarassa ovat niin hermot, sukulaisuussuhteet kuin rahatkin.” Tapaus käsiteltiin nimettömänä. Asiayhteydestä selvisi kuitenkin metsäkeskusalue, jonka perusteella asiantuntija saattoi kiinteistötietojärjestelmän avulla yksilöidä tapauksen maksamalla palvelusta erikseen. Näin sai selville perinnön saajat. Metsäperintö-palstan vakioasiantuntija oli perintöriidan toisen osapuolen sukulainen ja neuvonantaja tässä asiassa.

Julkisen sanan neuvoston mielestä juttu ei edellyttänyt samanaikaista kuulemista, koska kantelija ei joutunut siinä henkilökohtaisesti erityisen kielteiseen julkisuuteen. Hän olisi jälkeenpäin voinut pyytää mielipiteensä julkaisemista ja korjata samalla mahdolliset jutussa olleet virheet.

Riippumattomuus, puolueettomuus ja avoimuus ovat journalistisen uskottavuuden tärkeimpiä tekijöitä. Palstalla käytetty asiantuntija valitsee Metsälehteen kelpuutettavat esimerkit niistä perinnönjaoista, joissa hän on toiminut neuvonantajana ammattinsa takia. Tähän kanteluun johtaneessa perintöriidassa hän oli lisäksi toisen osapuolen sukulainen. Hän oli näistä syistä asianosaiseen verrattavassa asemassa. Vaikka nuo seikat eivät olisi vaikuttaneet jutun sisältöön, niin ne ovat omiaan horjuttamaan lukijoiden luottamusta lehden journalismin puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen. Lehden olisi kuulunut kertoa avoimesti käyttämänsä asiantuntijan kytkennöistä kyseisessä perinnönjaossa.

Lukijoilla on avoimuuden nimissä aina oikeus saada tietää asiantuntijoiden ja toimittajien mahdollisista sidonnaisuuksista niihin asioihin, joita he käsittelevät tiedotusvälineissä. Erityisen tärkeää se on, jos kytkökset voivat vaarantaa käytettävän asiantuntijan puolueettomuuden ja riippumattomuuden.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Metsälehti Makasiini on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen ja Riitta Pollari.