Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja journalistista päätösvaltaa koskevassa asiassa. Lehdellä oli perusteet kertoa koulu-uhkauksesta ja sen herättämistä reaktioista.
Kantelu 16.4.2010
Kantelijan mukaan Keski-Uusimaa julkaisi 15.4.2010 artikkelin Enterin koulu-uhkasta tavalla, joka ei ole perusteltua eikä täytä hyvän journalistiikan eettisiä arvoja. Kantelija lähetti Sipoon Sanomille 14.4.2010 saman tiedotteen kuin opiskelijoille ja huoltajille, jossa kerroin miksi koulu noudattaa tässä tapauksessa varovaista tiedotuslinjaa. Kantelija on yhä koulun valitseman ja poliisiviranomaisten noudattaman tiedotuslinjan takana huolimatta artikkeleista. Opiskelijoita informoitiin heti tiistaiaamuna (maanantai oli lukiolaisilla koeviikon viimeinen koepäivä) kaikissa ryhmissä Enterin turvallisuudesta. Henkilökunta sai tiedon sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina. Seikkaperäinen sähköinen tiedote koteihin lähetettiin 14.4.2010 aamupäivällä ja laitettiin myös koulumme ilmoitustauluille.
Kantelija kysyy, mikä motivoi Keski-Uusimaata tällaiseen monessa mielessä provosoivaan uutiseen, koska todellista varaa ei koskaan ollutkaan ja tämä oli kaikkien asianosaisten tiedossa myös ennen lehden ilmestymistä? Koululla tilanne oli ollut koko ajan rauhallinen eikä keskusteluita tai kyselyitä opiskelijoilta tai muilta tullut ainakaan kantelijalle tai muillekaan opettajille.
Keski-Uusimaan jutussa ei ole artikkelin kirjoittajan nimeä, eikä ”haastatellun” opiskelijan nimeä tai kuvaa – vain komisarion, kantelijan ja kahden koulusurmaajan nimet komeasti ajatuksellisesti yhteen niputettuna. Keski-Uusimaa ei julkaissut rehtorin tiedotetta lainkaan.
Keski-Uusimaan vastaus 20.5.2010
Päätoimittaja Pentti Kiiski vastaa, että Keski-Uusimaa julkaisi 15.4.2010 uutisen Sipoon lukioon kohdistuneesta uhkauksesta, joka herätti huolta varsinkin koulun oppilaissa ja heidän omaisissaan. Sipoon Sanomien toimituksen Keski-Uusimaan käyttöön antaman uutisen sisältöä ja julkaisukelpoisuutta arvioitiin toimituksessa samoin perustein kuin esimerkiksi uutistoimistojen lehdelle toimittamaa aineistoa. Lisäksi lehtien toimitukset pitivät uutisen valmistumisvaiheessa tiivistä yhteyttä. Keski-Uusimaan toimitus saattoi siis olla varma, että uutinen on journalistisesti kestävällä pohjalla.
Kantelija keskittyy päätoimittajan mukaan arvostelemaan sitä, että Keski-Uusimaa käsittelee kantelijan toimintaa tiedottamisessa. Kantelija katsoo toimineensa tiedottamisessa oikein. Lehden haastattelemien oppilaiden ja omaisten kokemus tiedottamisesta on kuitenkin toinen. Kantelijan kritiikki kohdistuu ennen muuta siihen, että Keski-Uusimaa ei ole noudattanut samaa tiedotuslinjaa, jonka kantelija otti poliisin suosituksesta. Lehden sisällöstä eivät päätoimittajan mukaan kuitenkaan päätä viranomaiset vaan toimitus. Uutinen myös kertoi painokkaasti laittoman uhkaamisen seurauksista tekijälle.
Kantelija pitää moitittavana myös sitä, että uutisessa ei ole toimittajan nimeä. Nimen käyttö uutisten ja muiden juttujen yhteydessä on päätoimittajan mukaan täysin toimituksen päätettävissä. Kantelija sanoo pyytäneensä virheen korjausta, mutta ei kuitenkaan ole toimittanut päätoimittajalle korjauspyyntöä.
Ratkaisu
Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta (JO 14).
Tieto netissä esitetystä koulu-uhkauksesta tuli poliisille torstaina. Poliisi otti tekijän kiinni perjantaina. Rehtori lähetti opiskelijoille ja heidän koteihinsa tiedotteen seuraavana keskiviikkona. Keski-Uusimaa kertoi uhkauksesta ja sen aiheuttamista reaktioista seuraavana päivänä. Juttukokonaisuudessa oli pääosin poliisin tietoihin perustuva uutinen, jossa myös rehtori kommentoi tapahtunutta ja tiedotuslinjaansa, sekä lukiolaisen nimetön haastattelu.
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien vuoksi koulu-uhkaukset herättävät ihmisissä poikkeuksellista levottomuutta. Myös poliisi puuttuu niihin välittömästi. Uhkauksista ja poliisin toiminnasta kertominen mahdollisimman nopeasti ja totuudenmukaisesti kuuluu olennaisena osana lehtien, radion ja tv:n tiedonvälitystehtävään. Keski-Uusimaa kertoi uhkauksesta ja sen aiheuttamista reaktioista ja paikkakunnalla levinneistä huhuista. Lehti välitti tietoa lukijoilleen ja oikoi huhuina levinneitä vääriä käsityksiä eli toimi hyvien journalististen periaatteiden mukaan. Julkisen sanan neuvosto korostaa, että tiedotusväline päättää itse sisällöstään. Tässä tapauksessa lehdellä oli perusteet olla kertomatta haastatellun nimeä, koska hän oli alaikäinen ja asiayhteys oli hänen kannaltaan arkaluonteinen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keski-Uusimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen