Keski-Uusimaa

Keski-Uusimaa julkaisi kantelijasta kirjoituksen, jonka arvostelu perustui lehden aikaisemmassa jutussa olleeseen virheelliseen tietoon. Se johtui toimituksessa tapahtuneesta erehdyksestä. Lehti myönsi tämän oikaisu- ja pahoittelukirjoituksessa, jonka se julkaisi viipymättä kantelijaa arvostelleen kirjoituksen jälkeen. Vapauttava.

Keski-Uusimaa käsitteli pääkirjoituksessaan pientalorakentamisessa esiintyviä ongelmia. Kirjoitus oli kuvitettu valokuvalla rakennustyömaasta, jonka takana näkyi kantelijoiden rakenteilla ollut talo. Siihen ei viitattu kirjoituksessa eikä kuvatekstissä. Myöskään kuva ei samaistanut kantelijoiden taloa kirjoituksen ongelmataloihin. Vapauttava äänin 7 – 3.

Sanomalehti haastatteli kantelijaa ja luovutti jutun julkaistavaksi myös konsernin toisessa lehdessä kantelijaa tästä informoimatta. Neuvoston mielestä kantelijan haastattelun julkaiseminen toisessa lehdessä ei tässä tapauksessa loukannut kantelijan asemaa haastateltavana. Vapauttava äänin 7 – 1.

Keski-Uusimaan Tähti-sivun ylälaidassa oli tunnuksena keltainen soikio, joka oli pitkälti sama kuin Tähtilehden logo. Sen viereen oli painettu Tähti-lehdestä otettu sitaatti. Alalaidassa oli Tähti-lehden mainos, jonka pääotsikkona oli sama teksti kuin yhdessä lehtijutuista. Sivukokonaisuutta ei pidetty täysin asianmukaisena. Asian vähäisyyden vuoksi neuvosto ei kuitenkaan ryhtynyt enempiin toimiin.

Keski-Uusimaan jutussa kerrottiin Tupperware-kutsuista otsikolla "Muovikipot ja kiiluvasilmäiset naiset saavat miesväen pakenemaan autoon/Tupperware-kesteissä leikitään seuraleikkejä ja vaihdetaan kotitalousniksejä". Kutsuille osallistuneen kantelijan kuva julkaistiin jutun yhteydessä. Neuvosto totesi, että jutun otsikoinnissa oli kärkevyyttä, ja joitain sen sanavalintoja voi pitää hätkähdyttävinä. Ne olivat kuitenkin tyylilajilleen ominaisia tehokeinoja, eikä niitä ollut tarkoitettu luettavaksi konkreettisesti. Jutusta ilmeni myös, että kutsuihin osallistuneilla naisilla oli omat varauksensa koko Tupperware-ilmiöön nähden. Neuvoston mielestä jutun tavoitteena ei ollut halventaa kutsuilla osallistuneita naisia, vaan kuvata tiettyä ilmiötä humoristiseen sävyyn. Tämän vuoksi ja kun tilaisuuteen osallistuneet tiesivät, että tapahtumasta oltiin tekemässä lehtijuttua valokuvineen, ei lehden katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Sanomalehti seurasi poliisitutkintaa ja oikeudenkäyntiä, jossa käsiteltiin kantelijan pojan surmaa asialliseen sävyyn. Surmatyö herätti suurta huomiota eikä sen tekijästä ollut alkuvaiheessa tietoa. Tällöin lehti kertoi uhriksi joutuneen henkilön taustasta, kumotakseen huhuihin perustuvia selityksiä. Lehti ei neuvoston mielestä leimannut uhria eikä näin ollen rikkonut hyvää journalistista tapaa.