Kantelu 17.1.2010
Kantelu kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
”Olen Tony Halmeen äiti. Raskaan suruni tekee vieläkin raskaammaksi julkisuuden armoton myllytys. Kaarina Hazardin kolumni on ilkeydessään ja loukkaavuudessaan vertaansa vailla. Journalistin ohjeessa, kohdassa 28 todetaan, että kuolemantapauksista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Kohta 26 toteaa, että jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava.”
”Luonnehdinnat ”Iso ukko, joka surkeana ja säälittävänä katkokäveli…” sekä ”hän oli vitsi, vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin” eivät kunnioita Tonyn ihmisarvoa, eivätkä ole hienotunteisia. Päinvastoin, ne ovat loukkaavia ja Tonyn muistoa syvästi häpäiseviä. Kannanotot hänen toiminnastaan ja elämäntavoistaan ovat asia erikseen, mutta tahallinen halventaminen, mulliksi ja elukaksi nimittäminen on asiatonta ja meitä hänen lähiomaisiaan surussamme syvästi loukkaavaa.”
”Kolumnin loppu, jossa todetaan, että hän meni oikealla hetkellä on ajattelemattomuudessaan vertaansa vailla. Ja kun vielä kaiken ilkeilyn ja tahallisen mustamaalaamisen kruunaa loppukaneetti, jossa todetaan, että ”…olennon kylmenevän kalmon ääressä” olen sitä mieltä, että Kaarina Hazard on syyllistynyt Tony Halmeen elämäntyön häpäisemiseen, kunnianloukkaukseen sekä äärettömän hädän ja tuskan aiheuttamiseen minulle, hänen äidilleen, sekä hänen muille omaisilleen.”
”Vaadin Iltalehden päätoimittajaa vastuuseen ja vaadin myös, että Kaarina Hazard joutuu luopumaan kolumnistin tehtävästään osoitettuaan noin räikeää harkintakyvyn puutetta. Ymmärrän, että Julkisen sanan neuvosto ei ole tuomioistuin, mutta ajattelin kuitenkin tuoda esille kannanottoni koskien päätoimittajaa ja kolumnistia.”
Iltalehden vastaus 19.2.2010
Päätoimittaja Kari Kivelän vastaus kokonaisuudessaan:
”Pyydettynä vastineena tässä asiassa ensiksikin painotan sitä, että Iltalehden kolumnisti Kaarina Hazard kirjoittaa kolumninsa poikkeuksetta mediasta arvioiden, kommentoiden ja kritisoiden median yleisölle luomaa kuvaa erilaisista ilmiöistä ja yksittäisistä asioista. Tarkasteltava kolumni ei ole tästä poikkeus.”
”Kantelun kohteena oleva kolumni ei koske henkilöä nimeltä Tony Halme, vaan muun muassa Ludvig Borga -nimellä tunnettua ilmiötä, jonka media on itse luonut. Merkitystä asiassa ei ole sillä, että tämä median luoma kuva perustuu myös tosiseikkoihin ja osaksi edesmenneen entisen kansanedustajan ja nyrkkeilymestarin Tony Halmeen itsensä lanseeraamiin mielikuviin itsestään. Kolumni on puhtaasti voimakas ja kärjekäs mediakriittinen kannanotto, johon on ollut erittäin vahvat perusteet.”
”Tässä tapauksessa onkin kysymys siitä, mikä on lehden ja vastaavan toimittajan vastuu Journalistin ohjeiden näkökulmasta tilanteessa, jossa julkaistun kriittisen kolumnin aihe ja peruslähtökohta on lukijoiden keskuudessa johtanut eri suuntiin meneviin käsityksiin kolumnin perusmotiiveista. Eri suuntiin menevät näkemykset vaikuttavat tietysti kirjoituksen arviointilähtökohtiin, mutta eivät sinällään voi osoittaa Journalistin ohjeiden vastaista menettelyä.”
”Kuten sanottua media loi ilmiön ”Tony Halme” käyttäen faktarekvisiittaa: Tony Halme oli ammattivapaapainija, nyrkkeilymestari, kansanedustaja, laittomien aseiden hallussapitäjä, huumeiden ja alkoholin sekakäyttäjä, viimemainittujen seikkojen johdosta invalidisoitunut, pysyvän aivovamman saanut henkilö, ulkomaalaisista ja vähemmistöön kuuluvista epäasiallisia ilmaisuja käyttänyt henkilö, itsestään City-lehdessä julkaistun artikkelin otsikoksi ”Sikaniska” hyväksynyt henkilö, joka mielellään esitteli Exit Only -tatuointiaan ym ym. ym.”
”Hazardin mediakriittisen kolumnin kärki on kuitenkin siinä, että media Tony Halmeen kuoltua muutti luomaansa ilmiöön aiemmin liittämänsä yllä mainitut seikat sankaruudeksi. Kolumnin kritiikki on ollut perusteltua. Mediakriittisen kolumnin julkaisulla ei ole otettu kantaa Tony Halmeeseen henkilönä. On itsestäänkin selvää, että pelkästään mediaan kohdistuneella kritiikillä ei ole tarkoitettu sen enempää halventaa Tony Halmetta, kuin aiheuttaa hänen läheisilleen mielipahaa.”
Iltalehden vastauksessa on lisäksi liitteenä ”Kolumnin kirjoittajan vastaus, jossa hän avaa esimerkein kirjoituksen kritiikin kohteen”.
Ratkaisu
Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava (JO 26). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).
Julkisen sanan neuvosto sai Iltalehden kolumnista yhteensä 108 kantelua. Niistä 50 ei täyttänyt kantelun muodollisia edellytyksiä. Neuvosto ratkaisee tällä päätöksellään Tony Halmeen äidin kantelun lisäksi 57 muuta kantelua, jotka täyttivät kantelun edellytykset. Iltalehden vastaukseen liittyi kolumnin kirjoittajan vastaus, jossa hän esimerkein avaa tekstinsä. Neuvosto käyttää liitettä ratkaisunsa tausta-aineistona ja julkaisee sen muun kantelumateriaalin yhteydessä www-sivuillaan.
Julkisessa keskustelussa Tony Halmeen kuolemasta on vaadittu suruaikaa, jolloin vainajaa ei saisi arvostella voimakkaan kriittisesti mediassa. Neuvoston kannan mukaan tällaisten aikarajojen määrittäminen ennalta on mahdotonta ja sananvapauden kannalta arveluttavaa. Jokainen julkaisupäätös on harkittava erikseen.
Iltalehden kolumnissa keskiviikkona 13.1.2010 käsiteltiin mediailmiötä nimeltä Ludvig Borga. Kolumnin pääosassa oli Tony Halme, joka oli löytynyt kolme päivää aiemmin kuolleena kotoaan.
Kolumni on mielipidekirjoitus, jonka tehtävä on mm. tuoda uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun. Kirjoittaja voi ärsyttää lukijoitaan ja käyttää kärjekkäitäkin ilmaisuja mielipiteissään. Kolumni, pakina ja essee ovat lehtiteksteistä lähimpänä kaunokirjallisuutta, jolloin myös kirjoittajan vapaus on suurimmillaan. Kritiikin kohteen on puolestaan kestettävä sitä enemmän arvostelua, mitä julkisempi henkilö hän on. Tähän vaikuttavat mm. kritisoidun asema vallankäyttäjänä ja hänen pyrkimyksensä sekä tapansa esiintyä julkisuudessa. Halmeen kritiikkikynnys on poikkeuksellisen matala hänen yhteiskunnallisen asemansa, julkisen toimintansa sekä esiintymis- ja puhetyylinsä takia.
Iltalehdessä julkaistu kolumni sisälsi osin oivaltavaa media-analyysia. Kolumniin sisältyi kuitenkin sellaisia ilmaisuja, joita ei voi pitää hyvän journalistisen tavan mukaisina. Moniselitteisen halventavat viittaukset Halmeen ulkonäköön ja hänen kuolemansa oikea-aikaisuuteen olivat huonosti harkittuja. Journalistin ohjeiden mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Neuvosto tähdentää, että tämä periaate voi koskea journalistisessa etiikassa myös vainajaa. Kirjoituksen tapa alistaa vainaja kursailemattoman mediakritiikin välineeksi välittömästi kuoleman jälkeen oli omiaan aiheuttamaan lisäkärsimystä omaisille ja läheisille.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekijät:
Langettavaa äänestivät Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Anssi Halmesvirta, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth ja Matti Saari.
Vapauttavan puolesta äänesti Risto Pohjanpalo.