Kantelu 2.3.2009
Prokuraattorin pakinapalstalla käsiteltiin Helsingin yliopiston taidehistorian professuurin täyttöä. Kantelijan mielestä hänen eettinen toimintansa asetettiin kohtuuttomalla ja perättömällä tavalla kyseenalaiseksi. Se että palstalla ei mainittu kantelijan nimeä, ei mitenkään estänyt tunnistamista, koska professuurien täytöt ovat julkisia, ja prosessia seurataan yliopiston kotisivuilla.
Kantelija kirjoitti Taiteeseen vastineensa 30.12.2008, mutta sitä ei julkaistu 18.2.2009 ilmestyneessä numerossa 1/2009. Kantelija katsookin, että vastineen jättäminen julkaisematta kohtuullisessa ajassa sekä pakinan sisältö rikkovat hyvää journalistista tapaa.
Taide-lehden vastaus 20.3.2009
Päätoimittaja Pessi Rautio vastaa, että Prokuraattori käsittelee kevyen kahvipöytäkeskustelun sävyssä niitä taidemaailman asioita, joista joka tapauksessa taidemaailmassa keskustellaan. Pakina kohdistuu yliopiston virantäytön monimutkaisiin ja yllätyksellisiin käänteisiin mainitsematta kantelijan nimeä. Lehdelle lähettämässään vastineessa kantelija ei ota kantaa tapahtumien totuudenmukaisuuteen vaan laillisuuteen. Prosessin lainmukaisuus ei ollut Prokuraattorin aihe. Virantäytön julkisuus mahdollistaa sen kriittisenkin kommentoinnin tiedotusvälineissä myös pakinanomaisessa muodossa.
Päätoimittaja myöntää Taide-lehden syyllistyneen virheeseen, kun vastinetta ei ole julkaistu. Numero 6/2008 oli edellisen päätoimittajan viimeinen lehti. Kun kantelijan vastine saapui toimitukseen, lehdessä ei ollut lainkaan käytännön toimituksellista henkilökuntaa. Vuoden 2009 ensimmäinen lehti tehtiin yllättäen toimeensa joutuneen päätoimittajan ja väliaikaisen toimitushenkilöstön voimin. Kantelijan vastine yksinkertaisesti unohtui kyseistä lehdestä. Se julkaistaan osana tärkeää julkista keskustelua Taide-lehden numerossa 2/2009, joka ilmestyy 17.4.2009. Sen yhteydessä lehti myös julkaisee pahoittelunsa viivästymisestä.
Ratkaisu
Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).
Taide-lehden nimimerkki Prokuraattori käsittelee pakinalle tyypilliseen kärjekkääseen sävyyn yliopiston professuurin täyttöä, joka on julkinen prosessi. Hakijat tietävät joutuvansa kriittisen arvioinnin kohteeksi. Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelija on tunnistettavissa pakinasta. Koska lehti on myöntänyt kantelijalle oikeuden omaan kannanottoon eli vastineeseen ja lisäksi pahoittelee sen viivästymistä, niin Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Taide-lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.