Kantelu 13.2.2009
Kantelu kohdistuu toimittajan kommenttikirjoitukseen ”Pilli soi höyrykattilassa”. Se perustuu kantelijan mukaan tietolähteeseen, johon ei ole suhtauduttu riittävän kriittisesti ja johon on luotettu yksipuolisesti. Kommentin yksi väite on paikkansapitämätön: kokous ei liittynyt opetukseen vaan työsuojeluun. Lisäksi kommentissa esitetään kiistanalaisia tietoja ja vihjauksia, joista on vaikea päätellä mihin tietoon tai lähteeseen ne perustuvat. Tällaisia väittämiä ovat muun muassa ”Lukion eripuraisesta työilmapiiristä on kuulunut kummia jo muutamia vuosia”, ”Lukion työilmapiiri on niin huono, että se on johtanut opettajien sairauslomiin” ja ”- Menkää kakarat kotiin, virkamiehen lähtökäsky kajahti käytävällä palaverin päätteeksi”. Mainittu virkamies oli koulun työterveyshuollon terveydenhoitaja.
Kantelija kertoo olleensa yhteydessä päätoimittajaan, joka on tarjonnut vastinetta tai uutishaastattelua. Näihin kantelija ei ole voinut suostua, koska työnantajan kanssa on sovittu, että henkilökuntaa koskevista asioista ei esiinnytä mediassa. Kantelija ei halua tuoda aihetta uudelleen mediaan ja oikaista näin vääriä käsityksiä. Hän kantelee toimittajan ja lehden huolimattomasta menettelytavasta juttua tehtäessä ja kritiikittömyydestä käsiteltäessä saatua tietoa.
Ilkan vastaus 9.3.2009
Päätoimittaja Matti Kalliokoski vastaa, että uutinen ja toimittajan kommentti ovat jatkoa lehden yleisönosastossa useita päiviä jatkuneeseen keskusteluun. Aihe eli yhden levikkialueen suurimman oppilaitoksen työilmapiiri on yleisen edun näkökulmasta merkittävä. Kommentin tyylilaji voi olla vapaampi kuin uutistekstissä, eikä kommentissa ole edes tehty voimakkaita kärjistyksiä vaan pikemminkin esitetty olennaisia kysymyksiä.
Kantelija oli yhteydessä päätoimittajaan ja vaati oikaisua vedoten journalistin ohjeiden kohtaan, jossa velvoitetaan välittömästi oikaisemaan väärät tiedot oma-aloitteisesti. Lehden olisi päätoimittajan vastauksen mukaan pitänyt tehdä oikaisu omissa nimissään, eikä koulun yhteydenottoa olisi saanut mainita. Kyse oli kuitenkin kiistanalaisesta asiasta. Kommentin tehnyt toimittaja piti edelleen näkökulmaansa perusteltuna, eikä kirjoitus edellyttänyt oikaisua.
Kantelija vaati saada tietää, kuka on ollut toimittajan lähteenä. Päätoimittaja sanoi, että lähdesuojaa ei rikota. Lähteitä on useita. Koulun johdolle tarjottiin mahdollisuutta esittää oma näkökantansa vastineen muodossa, mutta siihen koulun johto ei ollut halukas. Se ei omaan tiedotuslinjaansa vedoten ollut valmis edes uutismuotoisessa haastattelussa esittämään kantojaan. Jos kantelijan mielestä jokin tieto tai näkökulma on jäänyt lukijoilta pimentoon, se ei päätoimittajan mukaan johdu lehden toiminnasta.
Ratkaisu
Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta (JO 14).
Toimittaja kirjoitti oman mielipiteensä kolumniin, joka julkaistiin lukion tilanteesta kertoneen uutisen yhteydessä. Toimitus tarjosi koulun edustajille mahdollisuutta vastineeseen tai seurantauutiseen, mutta kumpikaan ei käynyt. Toimitus pitää kiinni toimittajan lähdesuojasta.
Julkisen sanan neuvoston mielestä toimittajan kommentti ei tuo kenellekään oikeutta omaan kannanottoon eli vastineeseen. Toimituksen ehdottamin tavoin koulun edustaja olisi saanut esiin oman mielipiteensä ja samalla hän olisi voinut oikoa mahdollisia virheitä. Toimituksen päättämän lähdesuojan murtamiseen ei ole perusteita.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.