4049/SL/08

Langettava

Lehden uutisen mukaan poliisi tutki poron ampumista hirvenä. Uutisessa ei kerrottu, että jutun tehnyt toimittaja oli tehnyt myös tutkintapyynnön poliisille. Lehti ei julkaissut uutista siitä, että poliisi oli lopettanut epäillyn rikkomuksen tutkinnan. Langettava lehdelle ja toimittajalle.

Kantelu 10.12.2008

Kantelun mukaan Iltalehti on uutisoinut poron ampumisesta valheellisesti. Ampujaa ei ole kuultu ja tietoja tarkistettu, minkä vuoksi jutussa on runsaasti virheitä. Jutun kirjoittanut toimittaja oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön asiasta, koska poliisi ei asiaa tutkinut – eikä olisikaan tutkinut, jos tutkintapyyntöä ei olisi tehty. Tutkintapyynnön takia poliisi tutki asiaa metsästysrikoksena ja niin voitiin uutisoida poliisin tutkivan asiaa. Lisäksi tutkintapyynnössä pyydettiin harkitsemaan kantelijan aseenkantolupien voimassa olon jatkamista ja uutisoitiin asia siten, että siitä saattoi saada käsityksen, jonka mukaan poliisi tutkii aselupien voimassa olon jatkamista, vaikka poliisi ei sellaista tutkintaa suorittanut. Lehti ei ole julkaissut uutista, jossa kerrottaisiin esitutkinnan lopettamisesta, joten lehti ei ole seurannut aloittamaansa juttua loppuun saakka.

Iltalehden vastaus 16.1.2009

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että kantelija ei ole pyytänyt oikaisemaan mitään jutun sisällöstä eikä hän myöskään ole halunnut toimittaa omaa vastinettaan. Mahdolliset jutussa olevat virheet eivät ole olennaisia tai sitten kantelijan virheiksi mainitsemat kohdat perustuvat hänen tulkintaansa.

Kantelija esittää myös toimittaja Ekholmin tehneen asiasta tutkintapyynnön, jotta voisi uutisoida poliisin tutkivan asiaa. Ekholm on harkintansa jälkeen tehnyt poliisin pyynnöstä tutkintapyynnön oltuaan tapahtumasta tietoja hankkiakseen yhteydessä poliisin. Ekholm on katsonut tämän velvollisuudekseen. Se, että Ekholm on tehnyt tutkintapyynnön, ei tarkoita sitä, että hänen olisi pitänyt jättää käynnistynyt poliisitutkinta kertomatta lukijoille hyvän lehtimiestavan nimissä.

Kantelijan mielestä uutistapahtumaa ei ole seurattu loppuun. Iltalehti on uutisoinut poron ammutun hirvenä ja selvittänyt aseluvan myöntämisen perusteita. Näissä asioissa ei ole ollut enää mitään seurattavaa. Iltalehti ei ole maininnut ketään rikoksesta epäiltävän eikä ampujan henkilöllisyys uutisesta myöskään paljastu. Myöskään kantelija itse ei ole lähestynyt toimitusta ilmaistakseen, että uutisessa olisi ollut joku asia, jota olisi pitänyt seurata loppuun.

Harri Ekholmin vastaus 14.1.2009

Toimittaja Harri Ekholm vastaa, että hän on hankkinut kaikki tiedot hyvää journalistista tapaa noudattaen, avoimesti toimittajana esiintyen. Tutkintapyynnön hän teki Inarin poliisin nimenomaisesta pyynnöstä. Journalistin ohjeet eivät estä tai kiellä tekemästä tutkintapyyntöjä viranomaisille. Ohjeissa on lisäksi kohta, jossa todetaan, että toimittaja voi työssään käyttää myös poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä. Lisäksi toimittajalle on joskus edullista, tietolähteensä salatakseen, tehdä joku tutkintapyyntö omissa nimissään, mutta tietolähteensä luotettavilla tiedoilla. Lisäksi tutkintapyyntöjen ja kantelujen tekeminen ovat sellaisia kansalaisten perusoikeuksia, ettei niitä edes voida journalistin ohjeilla rajoittaa.

Toimittaja Ekholmin vastauksen mukaan hän on poliisin tutkinnan päätöksestä tiedon saatuaan ollut heti yhteydessä Iltalehden toimitukseen ja uutispäällikön tilauksesta kirjoittanut 21.11.2008 seurantajutun, jossa todetaan, ettei poron ampunut pappi poliisitutkimuksen mukaan syyllistynyt mihinkään rikokseen. Kun tätä tilattua juttua ei pariin-kolmeen päivään näkynyt Iltalehdessä, muistutti Ekholm toimitusta uutistapahtuman loppuun seuraamisesta.

Ratkaisu

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan (JO 4). Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).

Iltalehden juttu poliisitutkinnasta poron ampumistapauksessa perustui olennaisilta osin jutun kirjoittaneen toimittajan poliisille tekemään tutkintapyyntöön. Tätä ei kerrottu jutun lukijoille. Lehti ei julkaissut uutista esitutkinnan lopettamisesta. Julkisen sanan neuvosto ei ota kantaa jutussa mahdollisesti olleisiin olennaisiin virheisiin ja niiden korjaamistarpeeseen, koska kantelija tai kukaan muukaan ei ole pyytänyt niiden korjaamista.

Journalistin ohjeissa (JO 35) oleva seurantavelvollisuus pyrkii takaamaan jutuissa käsiteltyjen henkilöiden oikeusturvan tiedotusvälineissä – todetaanpa heidät lopulta syyllisiksi tai syyttömiksi. Ohjekohta on neuvoston mielestä yksiselitteinen. Lehti kertoi poliisitutkinnasta, mutta jätti kertomatta tutkinnan lopettamisesta. Päätös perustui saatujen vastausten perusteella journalistiseen harkintaan, jonka lopputulos ei tässä tapauksessa ole sopusoinnussa Journalistin ohjeiden kanssa.

Avoimuus on toimittajan tiedonhankinnan pääperiaate, josta voi poiketa vain yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon hankkimiseksi. Silloinkin lukijoilla on oikeus tietää poikkeuksellisista tiedonhankintamenetelmistä, jotta he voivat hahmottaa kokonaisuuden. Jos tutkintapyyntö tehtiin poliisin pyynnöstä, vaarantuvat myös toimittajan riippumattomuus ja journalistinen päätösvalta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ja toimittaja Harri Ekholm ovat rikkoneet hyvää journalistista tapaa ja antaa heille huomautuksen.