Kantelu 5.11.2008
Kantelun yhteenveto: Iltalehti on vääriä tietoja ja vääriä mielikuvia luoden esineellistänyt kantelijan jutussaan tavalla, joka loukkaa ihmisarvoa ja kunniaa, eikä juttu todisteluketjultaan pidä paikkaansa. Koko jutun idea on todistaa kantelija pääministeri Matti Vanhasen ”imagotempuksi”. Tarkoitus paljastuu myös siitä, että toimittaja on haastatellut juttuunsa poliittisen viestinnän tutkijaa. Tällainen esineellistäminen on kerta kaikkiaan loukkaavaa. Toimittaja ei ollut edes yrittänyt tarkistaa jutun faktatietoja kantelijalta ja on toiminut juttua laatiessaan hyvän lehtimiestavan vastaisesti. Lehden ennakkomainonnan mukaan lehti lupasi kertoa, millainen kantelija on. Lehden tarkoituksena oli siis laatia henkilökuva ja se laati henkilökuvaksi tahdottoman esineen ja todisti sen virheellisillä sekä tarkistamattomilla tiedoilla ja mielipiteillä.
Kantelijan perustelut:
”Lehti antaa hyvin selvästi ymmärtää, että julkiset esiintymiseni olisi harkittu Matin poliittisen uran mukaan. Useita kertoja lehti toteaa, että ”Vanhanen toi” minut julkisuuteen. Ei minua kukaan tuonut julkisuuteen, väite esineellistää minut loukkaavalla tavalla. Olemme seurustellessamme olleet julkisilla paikoilla ja tilaisuuksissa aivan normaalisti – kymmenissä sellaisissakin tapahtumissa ja tilaisuuksissa, joissa Iltalehden toimittaja tai kuvaaja ei ole ollut paikalla.”
”Lehti todistelee johdattelevalla tavalla laskelmoitua julkisuuteen tuloa kertomalla neljä esimerkkiä julkisista tilaisuuksista, jotka ovat tapahtuneet muutama päivä joidenkin Mattia koskevien – lehden tulkinnan mukaan Matin julkisuuskuvan kannalta kielteisten – uutisten jälkeen. Lehti toistaa sitä, että ”minut tuotiin” julkisuuteen ensimmäisen kerran kolme päivää Matin oikeudenkäynnin jälkeen. Tieto ei pidä paikkaansa. Olimme sitä ennen olleet parin kuukauden kuluessa mitä erilaisimmissa julkisissa tilaisuuksissa yhdessä lukuisia kertoja. Mm. Emma-gaalaa paljon näkyvämpi tapahtuma oli ollut juuri viikkoa aikaisemmin Salpausselän kisatapahtuma, jossa istuimme pääkatsomossa kymmenien kuvaajien edessä aivan kuten Emma-gaalassakin. Minua ei ”tuotu” kenenkään toimesta julkisuuteen. En ole esine.”
”Toisena esimerkkinä lehti käyttää huhtikuista Tasavallan presidentin järjestämää diplomaatti-illallista. Se oli lehden mukaan taas neljä päivää Mattia koskeneen erään toisen uutisoinnin jälkeen. Kyseiset illalliset järjestetään kerran vuodessa ja Matti oli esittänyt kutsun minulle jo viikkoja aikaisemmin ja olimme ilmoittautuneet illalliselle paljon aikaisemmin ja vaiheessa, jossa ei ollut tietoakaan kyseisestä uutisoinnista. Kolmas esimerkki on veteraanijuhlaan osallistuminen, joka tapahtui lehden mukaan muutama päivä ulkoministeri Stubbin Vanhasta arvostelleen kannan jälkeen. Tähänkin tapahtumaan oli valmistauduttu jo ennen kyseistä kritiikkiä. Kansallinen veteraanipäivä on tiettynä päivänä vuodessa.”
”Ja neljännen yhteisesiintymisen ajankohdan lehti katsoo liittyneen kunnallisvaalituloksen jälkeiseen aikaan. Tämänkin tilaisuuden kutsukortit ja nimeni siinä oli painettu jo paljon ennen kunnallisvaaleja. Siihen Matti osallistui avecinani, mutta lehti ei miehestä puhuttaessa väitä, että Sirkka ”toi” Matin julkiseen tilaisuuteen.”
”Yhtään näistä väitteistä lehti ei edes yrittänyt tarkistaa minulta tai Matilta. Lehti todistelee sitä kuinka tarkoituksellisia yhteisesiintymiset ovat olleet ja esittää todisteiksi siis esiintymiset, joilla ei ole tällaista todistusarvoa. Lehti antaa sen kuvan, että minua kannetaan näyttelyesineeksi kumppanini julkisuustarkoituksiin. Koko lehden laaja todistelu tästä on ihmisarvoani loukkaavaa. Lehti on esittänyt jo aiemmin vastaavia loukkauksia 10.6. (http://194.215.205.19/perhe/200806107769785_pr.shtml) ja olen ollut asiasta yhteydessä päätoimittajaan kumoten väitteet. Siitä huolimatta lehti jatkaa loukkaavaa väitettään tässä uusimmassa jutussa, jonka tarkoitus oli lehden ennakkomainonnan mukaan kertoa millainen olen.”
”Lehti väittää useassa kohdassa, että allekirjoittanut on ”stailattu”. Tälläkin luodaan kuvaa laskelmoidusta julkisuusstrategiasta. Tämän stailausväitteen lehti on esittänyt aikaisemminkin kysymättä asian todenperäisyyttä minulta. Asioin vaatetusliikkeissä kuten olen tehnyt koko ikäni ja käytän myyjien ammattitaitoa hyväksi, mutta valinnat ovat omiani enkä ole keneltäkään pyytänyt ”stailausta”. Jokainen vaatekaupassa asioiva tietää sen, että myyjien kanssa vaihdetaan mielipiteitä – se ei ole sellaista ”stailausapua”, jota lehti väittää minun saaneen ja joka selvästi kytketään todisteena koko jutun esineellistävään perusideaan.”
”Tältä syksyltä lehti todistelee – kerrottuaan ensin pitkän listan kesällä tapahtuneita yhteisesiintymisiä – että ”parin tahti hyytyi” ja että oli olemassa ”Mertalan alkusyksyinen julkinen paitsio”. Lehti kertoo todisteena tästä, että ”pari kuvattiin vain Kauppalehti Option gaalassa ja Italian presidentin illallisella”. Laskelmointia pyritään taas todistamaan sillä, että ensin luodaan kuva siitä, että emme osallistuneet juuri mihinkään ja sitten kielteisen uutisen jälkeen minua taas käytetään julkisuustemppuna. Lehti todistelee sitä, että tämän ”julkisen paitsion” jälkeen ”viime sunnuntaina Mertala oli taas mukana… kunnallisvaaleissa, jotka päätyivät Keskustan tappioon ja puoluejohtoon kohdistuneisiin erovaatimuksiin”. Hyvä on huomata se, että kun kävimme normaalilla lenkillämme sunnuntaina Matin samalla reissulla äänestäessä, ei koko vaalitulosta voinut olla tiedossa. Ja vaalien jälkeisenä torstaina ”pari nähtiin jälleen yhdessä… kuka enää muistaa vaalitappiota”.
”Alkusyksystä olimme lukuisissa muissakin julkisissa tilaisuuksissa – joissa meitä kuvattiin – alkaen Jyväskylän lyseon 150-vuotisjuhlista ja päätyen Horse Shown:n, teatterin ja kirjamessujen kaltaisiin tapahtumiin. Mutta jos lehti olisi luetellut kaikki nämä lähes viikoittaiset esiintymiset, olisi todistusvoima mennyt väitteeltä laskelmoidusta julkisuudesta. Kesäkaudelta lehti luettelee yhteisesiintymisiä, joista Joensuun puoluekokous on väärä tieto, koska olin vain Mattia vastassa Joensuun lentokentällä hänen tullessaan kokouksestaan. Jos kesän kolmena kuukautena lehti laskee meillä olleen kuusi esiintymistä, niin syksyn vajaan kahden kuukauden aikana itse muistelen, että olimme ainakin seitsemässä julkisessa tilaisuudessa. Se siitä paitsiosta, joka lehden antaman kuvan mukaan katkesi Matin kunnallisvaalitappion jälkeiseen tarpeeseen tuoda minut taas näytille.”
”Jutun otsikossa lehti väittää, että allekirjoittaneen ”piti olla pääministeri Matti Vanhasen näyttävin vaalivaltti”. Jutun otsikko kertoo siitä, että olisin tuote tai esine, joka ”tuodaan” näytteille ja jota ”stailataan”. Lehden on hyvä tietää se, että Matti ei pyytänyt minua yhteenkään syksyn kunnallisvaalitilaisuuteensa. Hän ei halua sotkea seurusteluamme työhönsä ja politiikkaan. Osallistun hänen kumppaninaan mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin, joissa ihmiset yleensäkin ovat liikkeellä pareina ja Matti osallistuu omiin tilaisuuksiini samalla tavalla.”
Iltalehden vastaus 9.12.2008
Päätoimittaja Kari Kivelän vastauksen yhteenveto:
”On hämmentävää, että länsimaisessa demokratiassa po. artikkelin johdosta joudutaan käymään vuoropuhelua Julkisen sanan neuvostossa. Tätä hämmennystä ei vähennä se, että kantelija pitää hyvän lehtimiestavan vastaisena sitäkin, ettei lehti ole ollut ennen artikkelin julkaisemista yhteydessä artikkelin johdosta kantelijan seurustelukumppaniin pääministeri Matti Vanhaseen.
Iltalehti on esittänyt arvionsa pääministeri Vanhasen imagoviestinnästä. Tarkastelun näkökulma ja aihe huomioon ottaen artikkelin laatimisessa ja julkaisemisessa on kaikissa suhteissa noudatettu hyvää journalistista tapaa. Kantelu on aiheeton.”
Vastaajan perustelut:
”Osana poliittista viestintää on ns. imagoviestintä: poliittiset vallankäyttäjät pyrkivät tiettyyn julkisuuskuvaan mm. eri medioissa tapahtuvin viestinnällisin keinoin tarkoituksin saada mahdollisimman laajojen kansalaispiirien hyväksyntää. Iltalehti on viikonloppunumerossaan 31.10.–2.11.2008 julkaistussa artikkelissa esittänyt lehden käsityksen pääministeri Matti Vanhasen ja hänen nykyisen naisystävänsä, tämän jutun kantelijan Sirkka Mertalan yhteisesiintymisistä ja niiden mahdollisista viestinnällisistä tarkoitusperistä.”
”Artikkelin eräänä asiantuntijana on toiminut maamme eturivin viestintäalan tutkija, puheviestinnän professori Pekka Isotalus. Artikkeli on mistä tahansa näkökulmasta täysin asianmukainen ja niin sisällöltään kuin aihepiiriltään sellainen, joka länsimaissa kuuluu sananvapauden piiriin. Kantelussa tarkastellaan erästä poliittisessa viestinnässä esiintyvää globaalia ilmiötä. Artikkeli ei sisällä kantelijaan kohdistuvia negatiivisia kannanottoja.”
”Lehden artikkelissa on valtalehdissä tehtyyn selvitykseen perustuen tarkasteltu kantelijan ja pääministeri Matti Vanhasen mediajulkisuutta saaneita yhteisesiintymisiä, ei muita yhteisesiintymisiä.
Kantelukirjelmässä on kantelijan mielipiteitä ja Iltalehden artikkelia virtaviivaistettu tavalla, joka ei vastaa julkaistun artikkelin täsmällistä sisältöä. Pariskunnan varsinainen mediajulkisuus alkoi yhtäpitävästi kaikkien medioiden mukaan 8.3.2008 Emma-Gaalassa. Artikkelissa todetaan mm. seuraava: ”Vanhasen ja Mertalan suhde oli säilynyt jo jonkin aikaa medialta piilossa. Pari oli aikaisemmin nähty mm. Salpausselän kisoissa Lahdessa.” Helsingin Sanomat kirjoitti Emma-Gaalasta 10.3.2008: ”Pääministeri toi siis seuralaisen Naistenpäivänä saliin, joka oli täynnä mediaväkeä.” Ilta-Sanomat kirjoitti Emma-Gaalasta 11.3.2008: ”Yksityisyyttään käräjillä kynsin hampain suojeleva Matti Vanhanen toi uuden seuralaisensa julkisuuteen heti oikeuden päätöksen jälkeen.”
”Kantelukirjoituksessa väitetään useissa eri kohdissa lehden julkistaneen vääriä tietoja ja mielikuvia. Kantelijan väitteiden suhteesta todellisuuteen esimerkki ns. stailausasiassa. Iltalehti on 15.7.2008 julkaissut artikkelin otsikolla ”Mertalan tyylin salaisuus: Stailaus”. Artikkelissa Andiatan suunnittelija Tarja Rantanen ja stylisti Sari Aho kertovat Mertalan ottaneen heihin yhteyttä haluten keskustella puvustostaan. Iltalehden 30.10.2008 julkaistussa haastattelussa kantelija lausuu seuraavasti: ”Asustamisessa olen huono, mutta sitä varten on asiantuntijoita. En pelkää pyytää apua, jos eteeni tulee uusi tilanne.” Toimittajalle Mertala kertoi yhteyksistään stylisti Sari Ahoon.”
”Kantelukirjelmän epätäsmällisyyksiä kuvaa myös väite siitä, että Iltalehti olisi kirjoittanut pariskunnan esiintyneen yhdessä Joensuun puoluekokouksessa. Näinhän lehti ei ole kirjoittanut, vaan todennut kuvatekstinä: ”15.6. Joensuun puoluekokouksen yhteydessä”. Tuolloin pariskunta antoi Joensuun lentokentällä haastattelun yhteiskuvineen Iltalehdelle.”
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).
Iltalehti arvioi jutussaan kantelijan ja pääministerin julkisuuskuvaa. Juttu perustuu toimittajan havainnointiin, arkistotietoihin ja kahden asiantuntijan haastatteluun.
Pääministeri on poliittisen vallankäytön johtaja kotimaassa ja pääosin myös Suomen suhteissa EU:hun ja ulkovaltoihin. Tämän vuoksi hänen julkisuuskynnyksensä on äärimmäisen matala. Kantelija on osallistunut pääministerin seuralaisena virallisiin tilaisuuksiin ja esiintynyt muutoinkin pääministerin kanssa julkisuudessa. Tämän vuoksi kantelijan on siedettävä julkiseen ja viralliseen rooliinsa kohdistuva arviointia, joka ei Julkisen sanan neuvoston mielestä ole tässä tapauksessa loukkaavaa. Pääministerin seuralainen on myös osa johtavan poliitikon karaktääriä, josta kansalaisilla on oikeus saada tietoja.
Jutussa mahdollisesti olleet virheet eivät kokonaisuuden kannalta ole olennaisia. Kantelija ei myöskään ole pyytänyt niiden korjaamista. Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelija olisi voinut ja voisi edelleenkin tarjota mielipiteensä julkaistavaksi. Tämä olisi omiaan kaikin puolin lisäämään avoimuutta ja ymmärrystä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.