Kantelu 31.7.2008
Kantelija tuntee tulleensa väärin kohdelluksi. Hänen nimensä ja kuvansa alla oli asioita, joita hän ei ole voinut sanoa. Jutussa lukee, että ”Jäsenkadon Puttonen selittää sillä, että on riitautunut monen jäsenen kanssa…”. Kukaan ei ole eronnut seurasta riitelyn jälkeen. Lehden mielestä kyse on kantelijan ja toimittajan sanasta, mutta miksi puheenjohtaja haluaisi leimata toimintansa riitaisaksi?
Jutussa käytetään kantelijan mukaan hänen mantranaan ilmaisua ”positiivinen destinaatio”. Jopa toimitus tunnusti virheensä, koska termiä ei ole olemassa. Kaupungin eri osien tukemista eri panoksin riippuen sosioekonomisesta asemasta kutsutaan positiiviseksi diskriminaatioksi.
Kaikelta olisi kantelijan mukaan vältytty, jos hänellä olisi ollut mahdollisuus lukea ja tarkistaa oma osuutensa. Kun kantelija ilmaisi halunsa lukea jutun, hänelle sanottiin, että keskeneräistä juttua ei näytetä. Toimittaja ei missään vaiheessa itse tarjonnut tarkistamismahdollisuutta.
Helsingin Sanomien vastaus 13.10.2008
Päätoimittaja Janne Virkkusen vastauksen mukaan kantelija on yksi kirjoitusta varten haastatelluista noin viidestäkymmenestä kaupunginosayhdistysaktiivista. Hän oli myös yksi viidestä, jotka esiteltiin kirjoituksen yhteydessä lyhyin tekstein ja kuvin. Tekstit tehtiin useisiin lähteisiin nojaten: kohteiden haastatteluiden lisäksi tietoa kerättiin myös muilta tahoilta ja lehden arkistosta.
Tekstissä ollut virhe luvattiin oikaista heti seuraavassa lehdessä. Kantelija ei ollut ratkaisuun tyytyväinen, vaan olisi halunnut lehden julkaisevan oikaisun ohessa julkisen pahoittelun jutun sävystä ja tekotavasta. Tähän toimitus ei nähnyt syytä, mutta tarjosi kantelijalle mahdollisuuden selostaa oma näkemyksensä Kirjeet -palstalla. Kantelijan kirjoitus editoitiin sopivaan mittaan, ja hän hyväksyi sen siinä muodossa kuin lehti kirjoituksen julkaisi.
Muita kantelijan osoittamia virheitä toimitus pitää kantelijan ja toimituksen välisinä tulkintaeroina keskusteluista. Koska kantelijan haastattelu oli päätoimittajan mukaan pieni osa mittavaa kokonaisuutta, koska lähteitä koko juttukokonaisuudessa ja kantelijasta tehdyssä tekstissä oli myös useita muita kuin kantelijan haastattelu ja koska kantelijan haastattelusta päätyi lehteen vain yksi suora ja muutama epäsuora sitaatti, toimittaja ei nähnyt tarpeelliseksi juttukokonaisuuden lähettämistä haastateltavalle etukäteen. Kokonaisuuden aihe ja haastattelun asiayhteys olivat haastateltavan tiedossa.
Ratkaisu
Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se toimitusteknisesti on mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 17). Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO 20).
Helsingin Sanomat julkaisi Nyt -liitteessä nimby -ilmiöstä aukeaman juttukokonaisuuden, jossa oli luonnehdittu viittä kaupunginosayhdistyksen puheenjohtajaa. Kantelijan osuus oli noin 15 riviä eikä häneltä ollut sitaatteja aukeaman pääjutussa. Kantelija ei pyynnöstään huolimatta saanut osuuttaan tarkastettavaksi. Se sisälsi yhden selkeän virheen ja yhden tulkintaerimielisyyden. Lehti korjasi virheen ja julkaisi kantelijan oman näkemyksen mielipidepalstalla.
Kantelija esiintyi jutussa kaupunginosayhdistyksen puheenjohtajana. Haastattelun tarkastamiskohta on Journalistin ohjeissa ehkäisemässä asiavirheitä, mutta se ei ole toimituksille ehdoton velvoite. Lehti korjasi tekstissä olleen olennaisen virheen ja antoi tilaa kantelijan omalle näkemykselle, jossa tämä sai laajasti selostaa osuuttaan ja kohteluaan jutuntekoprosessissa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.