Kantelu 5.5.2008
Kantelun mukaan toimittaja on valehdellut haastatelluille ja näin saanut haastattelut salassa pidettävästä, keskeneräisestä asiasta. Toimittaja ei tarkistanut kirjelmän alkuperää eikä tietojen oikeellisuutta. Kirjelmän luovuttajalla on ollut hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Asianomainen, sivistystoimenjohtaja, ei saanut tietää jutunteosta eikä siitä, missä yhteydessä hänen kirjelmäänsä käytetään. Arkaluontoinen kirjelmä oli tarkoitettu vain kunnanhallitukselle – ei julkaistavaksi. Jutussa käytettiin kirjelmän sisältöä asianomaisen lausumina, eikä hän voinut niitä tarkistaa. Julkaisu oli kohtuutonta asian henkilökohtaisuuden ja arkaluontoisuuden, muun muassa terveystietojen, takia. Työssä jaksamiseen ja terveyteen viittaaminen ovat erityisen arkaluontoisia, yksityiselämän kuuluvia asioita – niiden julkaiseminen oli kohtuutonta ilman suostumusta.
Asianomainen joutui kielteiseen julkisuuteen eikä hänelle varattu kommentoinnin mahdollisuutta. Asiassa on loukattu yksityisyyden suojaa hyötymis- ja vahingoittamistarkoituksessa. Kirjelmä oli ainutlaatuinen työntekijän omassa asiassaan laatima asiakirja, johon kirjoittajalla on tekijänoikeus.
Asianosaiset eivät ole pyytäneet virheen korjausta tai oman kannanoton julkaisemista.
Ilkan vastaus 30.5.2008
Päätoimittaja Matti Kalliokosken mukaan toimituksen päätös käsitellä asiaa perustuu asian yleiseen merkittävyyteen. Kyse on julkisoikeudellisen toimijan korkeista viranhaltijoista sekä kunnan koko johdon toiminnasta. Johtavassa asemassa olevien on kestettävä toimintatapoihin kohdistuvaa kritiikkiä. Kantelijasta ei esitetty yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa tietoa tai väitettä.
Uutisen pohjana on sivistystoimenjohtajan kirje, joka on osoitettu kunnanhallitukselle. Siitä käyvät monipuolisesti ilmi näkökohdat, jotka hän on halunnut tuoda esiin omasta näkökulmastaan. Sivistystoimenjohtaja ei ole uutisen ilmestymisen jälkeenkään esittänyt toivetta omien kantojensa täydentämiseen.
Kaupunkitoimituksen esimies teki varsinaisen uutisjutun. Iltavuoroon tullut uutistoimittaja kysyi arvostelun kohteiksi joutuneilta kommentteja tietämättä tapaa, jolla kirje oli tullut toimituksen tietoon. Kun haastateltavat sitä kysyivät, toimittaja sanoi, ettei tiedä mutta arveli sen mahdollisesti tulleen sivistystoimenjohtajalta itseltään. Kyse oli tahattomasta väärinymmärryksestä, jolla ei ollut vaikutusta haastateltavien kommentteihin. Väärinymmärrys korjattiin sähköpostiviestillä asianosaisille.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30)
Ilkan uutinen perustuu kunnanhallituksen käsittelyssä olleeseen kunnan sivistystoimenjohtajan lähettämään kirjeeseen, joka on julkinen asiakirja. Kirjeen sisältöä uutisessa kommentoivat ne johtavat viranhaltijat, joita kirjeessä arvosteltiin. Sivistystoimenjohtaja ei pyrkinyt jatkamaan keskustelua lehden palstoilla.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että itse uutisessa ei ollut virheitä. Jutusta sai sen käsityksen, että sivistystoimenjohtaja oli tuonut kirjeen julkisuuteen. Lehti korjasi virheen asianosaisille, mutta neuvoston mielestä myös lukijoilla olisi ollut oikeus tietää asioiden oikea laita. Kunnan korkeimman virkamiesjohdon huonot henkilösuhteet ovat sellainen yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, johon lehden on tartuttava. Uutinen ei sisältänyt yksityisyyden piiriin kuuluvia seikkoja.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.