3804/SL/07

Vapauttava

Pienemmän lehden haastattelema henkilö kritisoi voimakkaasti isoa lehteä, jonka jutussa hän oli omasta mielestään joutunut outoon valoon. Kritiikin kärki kohdistui juttuun eikä toimittajaan, joka on kantelija. Neuvoston mielestä kritiikki ei vaatinut samanaikaista kuulemista, eikä kantelija vaatinutkaan oman kannanoton julkaisemista. Vapauttava.

Forssan Lehti julkaisi 13.10.2007 haastattelun asekeräilijästä, joka arvosteli voimakkaasti pari päivää aiemmin hänestä Helsingin Sanomissa julkaistua juttua.

Kantelu 17.10.2007

Kantelija on Helsingin Sanomien toimittaja, joka kirjoitti asekeräilijän haastattelun. Kantelijan mukaan Forssan Lehden pari päivää myöhemmin julkaisema saman asekeräilijän haastattelu kyseenalaistaa erittäin voimakkaasti hänen ammattietiikkansa ja Helsingin Sanomien uskottavuuden. Haastateltu väittää lehdessä kantelijan keksineen omasta päästään sitaatteja. Haastateltu väittää myös kantelijan evänneen häneltä oikeuden tarkastaa sitaatit ennen haastattelun painoon menoa. Väitteet eivät pidä paikkaansa.

Forssan Lehti tai jutun tehnyt toimittaja eivät kantelijan mukaan ottaneet yhteyttä häneen toisen osapuolen kuulemista varten. Asekeräilijä sanoo Forssan Lehden haastattelussa tehneensä rikosilmoituksen kantelijan tekemästä jutusta. Kantelija huomauttaa, että tämä sitoo lehteä seuraamaan Journalistin ohjeiden mukaan juttua loppuun saakka.

Forssan Lehden vastaus 16.11.2007

Päätoimittaja Ilppo Aaltonen vastaa, että Helsingin Sanomien juttu Forssan Dirty Harrysta herätti Forssan Lehden uutistoimituksen huomion, ja aihe nousi esille myös Ylen Radio Hämeen lähetyksessä juontajien paheksuessa haastatellun aseharrastusta ja käyttäytymistä Helsingin Sanomien jutun perusteella. Forssan Lehti halusi tehdä oman jutun levikkialueensa asefanaatikosta.

Haastateltu tunsi kokeneensa vääryyttä Helsingin Sanomien jutussa, joka ei vastannut hänen näkemyksiään tilanteesta. Haastattelusta tuli puheenvuoro asehulluksi leimautumisesta, sen vaikutuksista, ja nostattamista tunteista sekä yleensä aseharrastuksen periaatteista. Kantelija ei ole pyytänyt virheen korjaamista tai oman kannanottonsa julkaisemista Forssan Lehdessä.

Päätoimittaja sanoo, että Forssan Lehti seuraa mahdollisuuksien mukaan haastatellun tekemää rikosilmoitusta kantelijasta. Prosessin ollessa vielä alkutekijöissään ei asiassa ole ollut uutisoitavaa.

Ratkaisu

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24). Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).

Forssan Lehden jutussa haastateltu kertoi Helsingin Sanomien jutun herättämistä voimakkaista tunnoista ja mielikuvista, joiden perusteella hän katsoi leimautuneensa asehulluksi. Otsikko kuului seuraavasti: ”Likainen Harry Forssasta osti magnum-revolverin”. Forssan Lehden juttu antoi erilaisen käsityksen asekeräilijästä, joka oli myös tehnyt rikosilmoituksen Helsingin Sanomista ja kritisoi voimakkaasti Helsingin Sanomien haastattelua.

Kantelijan ja Helsingin Sanomissa haastatellun asekeräilijän väitteet haastattelusitaattien tarkastamisesta ovat vastakkaiset. Koska neuvostolla ei ole keinoja väitteiden tutkimiseen, se ei ota niihin kantaa.

Julkisen sanan neuvoston mielestä asekeräilijä joutui Helsingin Sanomien jutussa outoon valoon, mikä aiheutti pikkukaupungissa mediailmiön. Forssan Lehti antoi keräilijälle mahdollisuuden selittää mielikuvia ja kritisoida Helsingin Sanomien juttua. Kritiikki ei kohdistunut toimittajaan henkilökohtaisesti. Hän ei joutunut jutun vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen, mikä olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. Kantelijalla olisi ollut myös oikeus omaan kannanottoon, joka olisi antanut lukijalle paremman kuvan tapahtumien kulusta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Forssan Lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.