Markkinointi & Mainonta –lehdessä julkaistiin 31.8.2007 sanomalehtien levikkikehitystä käsittelevä artikkeli. Lehti julkaisi seuraavassa numerossa siihen liittyvän oman kannanoton.
Kantelu 26.9.2007
Kantelijan mielestä Markkinointi & Mainonta –lehdessä käsiteltiin virheellisesti sanomalehtien lukijamääräkehityksestä kertovia tutkimustietoja ja kohdistettiin virheelliset tiedot erityisesti Helsingin Sanomiin, minkä johdosta hän lähetti lehteen oman kannanoton. Toimittaja liitti kannanoton perään kommenttinsa ja kertoi kantelijan tarkistaneen alkuperäisen artikkelin tiedot. Kantelija kiistää tämän ja kertoo saaneensa luettavakseen etukäteen vain oman haastatteluosuutensa. Hänen mukaansa lehti myös otsikoi kannanoton vähättelevästi ja ivallisesti.
Markkinointi & Mainonnan vastaus 18.10.2007 ja 15.11.2007
Vastaava päätoimittaja Salla-Mari Kohtala kiistää artikkelin sisältäneen oleellisia virheitä ja kertoo toimituksen käyttäneen tutkimustietojen tulkinnassa journalistista päätösvaltaansa. Hänen mukaansa juttu sisälsi tavanomaista taloudellista ja yhteiskunnallista arviointia eikä siten synnyttänyt oikeutta omaan kannanottoon. Kohtala kirjoittaa, että kantelija sai lisäksi esitellä näkemyksiään laajasti sekä jutun tekemisen aikana että sen jälkeen. Koska kantelijan kirjoitus sisälsi voimakkaita artikkeliin ja lehden uskottavuuteen kohdistuvia väitteitä, Markkinointi & Mainonnan toimitus katsoi oikeudekseen liittää sen perään välittömän kommenttinsa. Kohtala pitää kommenttia asiallisena ja otsikkoa yhdenmukaisena mielipidekirjoituksen sisällön kanssa.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä (JO 23). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).
Markkinointi & Mainonnan artikkelissa kerrotaan, että sanomalehtien lukijamäärät ja levikit laskevat. Lehden seuraavassa numerossa julkaistaan asiaan liittyvä kannanotto, jonka perään toimittaja liittää oman kommenttinsa.
Markkinointi & Mainonnassa tulkittiin Pekka Soinin haastattelun yhteydessä tilastoja tavalla, josta seurasi oikeus omaan kannanottoon. Toimittaja vastaa kannanottoon liitetyssä välittömässä kommentissaan, että Soini on saanut lukea artikkelin etukäteen ja on pyytänyt poistamaan siitä vain yhden sanan. Soinin mukaan hän sai kuitenkin tarkistaa vain omat lausumansa, ei koko artikkelia. Näin toimittaja antaa väärän kuvan artikkelin tarkistamisesta.
Kannanotto on otsikoitu pilkallisesti, mikä vaikuttaa sen uskottavuuteen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Markkinointi & Mainonta on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.