Satakunnan Kansa julkaisi 29.7.2007 kaksi juttua internetissä toimivista rikollisliigoista. Juttujen kuvituksena oli internetistä otettu valokuva, josta paljastuivat sekä nettisivujen ylläpitäjä että näillä sivuilla oleva yritys.
Kantelu 7.8.2007
Lehden juttujen otsikot kuuluvat seuraavasti: ”Rikollisliigat vaanivat verkkoasiakkaita” ja ”Huijattu voi hakea korvauksia”. Niiden yhteydessä on kuva, josta kantelun mukaan erottuu erittäin selvästi kantelijana olevan yrityksen nimi ja osoite. Kantelijalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä jutuissa käytettyjen otsikoiden tai juttujen sisällön kanssa. Kuvatekstissä kerrotaan porilaisen nettikauppaa harjoittavan yrityksen (kantelijan) toiminnan joutuneen Kuluttajaviraston mielenkiinnon kohteeksi vuonna 2005. Teksti on virheellinen ja harhaanjohtava. Tapaus ei liity millään tavalla artikkelissa käsiteltyyn aiheeseen tai siinä kuvattuun nettirikollisuuteen. Kuva ja siihen liitetty teksti ovat kantelijan mukaan kokonaisuutena arvioiden vakavasti totuudenvastaisia, asiasisällöltään virheellisiä, lukijaa ja kuluttajaa harhaanjohtavia sekä erittäin huonoa journalistista tapaa edustavia.
Kantelijan lisäksi kuvasta voi tunnistaa sivujen ylläpitäjän. Ylläpitäjä vaati uutisen oikaisemista, ja lehti julkaisi 3.8.2007 uutisen otsikolla ”Tarkennus”. Siinä on todettu, että sivujen ylläpitäjällä ei ole mitään tekemistä artikkelin tai siinä kuvatun toiminnan kanssa. Kantelijan mielestä tarkennus entisestään lisäsi mielikuvaa, jonka mukaan tarkennuksessa mainitun ”erään yrityksen” eli kantelijan toiminta olisi rikollista ja sen takana olisi rikollisliiga, vaikka sivujen ylläpitäjä toimii rehellisesti.
Kantelijan mielestä oma kannanotto ei sovellu tähän tapaukseen, koska kyse on törkeän harhaanjohtavasta ilmaisusta, eikä mielipideasiasta tai arvostelusta.
Satakunnan Kansan vastaus 17.9.2007
Päätoimittaja Tapio Vallin vastaa, että uutinen on erittäin asiallinen. Se ei syyllistä ketään, vaan varoittaa kaikkia osapuolia verkossa liikkuvista huijareista. Uutisessa myös todetaan, että suomalaisyritysten tilanne on hyvä, ja että suomalaisiin verkkokauppiaisiin voi yleensä luottaa. Tällaisen uutisen yhteydessä esiintyminen ei voi missään nimessä leimata yritystä. Uutisessa ei väitetä, että verkkokauppiaat olisivat rikollisia. Jutussa haastatellut useat asiantuntijat varoittelevat siitä, että rikolliset voivat huijata asiakkailta tunnuksia. Päätelmä, että kuvassa näkyvät kantelijan nimi ja osoite viittaisivat juuri uutisen asiantuntijoiden lausunnoissaan mainitsemiin rikollisiin tain rikolliseen toimintaan, on tarkoitushakuinen. Lukijalle ei tällaista mielikuvaa synny. Päinvastoin. Päätoimittajan mielestä voidaan olettaa, että kuva yhdistää mainitun yhtiön artikkelissa mainittuun luotettavaan, suomalaiseen verkkokauppaan.
Jutun yhteydessä julkaistu kuva on Satakunnan Kansan arkistosta vuodelta 2005. Kuva on otettu internetistä palvelun ylläpitäjän sivulta, jossa näkyy verkkoyhtiön lisäksi kantelijan nimi ja yhtiön osoite Porissa. Kuvatekstissä mainittu Kuluttajaviraston tutkinta kantelijaa kohtaan vuodelta 2005 on fakta. Kuvan tarkoitus on välittää visuaalisesti tietoa verkkokaupasta, ja näyttää kuva internetistä ja siellä toimivista yrityksistä.
Verkkopalvelun ylläpitäjäyhtiö vaati lehteä oikaisemaan kuvaan liittyvät virheelliset tiedot. Koska kuvassa tai siihen liitetyssä tekstissä ei ollut virhettä, lehti tarjosi päätoimittajan mukaan yritykselle mahdollisuutta vastineeseen. Vastinetta ei tullut. Myöhemmin yhtiö pyysi, että lehti itse kertoisi, että yritys ei millään tavalla liity artikkelissa mainittuihin asioihin. Toimitus kirjoitti kantelussa mainitun tarkennuksen.
Kantelija ei ollut uutisen julkaisemisen jälkeen yhteydessä toimitukseen.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Lehti julkaisi internetissä tapahtuvista huijauksista jutut, joiden otsikot kuuluivat seuraavasti: ”Rikollisliigat vaanivat verkkoasiakkaita” ja ”Huijattu voi hakea korvauksia”. Juttujen yhteydessä oli valokuva nettisivuista, joista oli luettavissa kahden yrityksen nimet. Myöhemmin julkaisemassaan tarkennuksessa lehti kertoi, että toinen yrityksistä ei millään tavalla liity artikkelissa mainittuihin asioihin.
Rikollisesta toiminnasta kertovien juttujen kuvitus vaatii erityistä harkintaa, koska lukijat helposti yhdistävät lain rikkomisen ja kuvan sisällön toisiinsa. Satakunnan Kansan julkaisemassa kuvassa oli luettavissa kahden yrityksen nimi. Lehti julkaisi tarkennuksen, jossa vain toiseen yritykseen mahdollisesti kohdistuvat väärät päätelmät kumottiin. Näiden seikkojen vuoksi kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka korjaaminen ei olisi onnistunut edes jälkeenpäin julkaistulla omalla kannanotolla.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.