Helsingin Sanomat julkaisi 11.11.2006 uutisen, jossa kerrottiin Halonen Oy:n turvaamistoimihakemuksen hylkäämisestä Helsingin hovioikeudessa. Uutisessa mainittiin nimeltä jutun voittaneet eläinaktivistit, joihin kantelija kuuluu. Lehti kertoi 19.12.2006 uutisessaan rikossyytteestä, jota käsiteltäisiin oikeudessa.
Kantelu 18.1.2007
Kantelun mukaan 11.11.2006 julkaistussa jutussa ”Eläinaktivistit voittivat vaateliike Halosen myös hovioikeudessa” käsitellään Halosen turvaamistoimihakemuksen hylkäämistä molemmissa oikeusasteissa. Jutussa väitetään, että ”Oikeutta eläimille -järjestön verkkosivuilla on julkaistu Halosta halventavia ilmoituksia”. Ketään ei siinä vaiheessa ollut tuomittu kunnianloukkauksesta, joten väite on kantelijan mielestä ennenaikainen ja syyttömyysolettaman vastainen. Jutussa julkaistiin vastaajina olleiden henkilöiden nimet, jolloin heidät leimattiin jo ennen rikosasian käsittelyä ”halventajiksi”, vaikka he Hovioikeuden päätöksen mukaan nimenomaan eivät olleet missään vastuussa rekisteröimättömän Oikeutta eläimille -järjestön nimissä tehdyistä toimista.
Sama syylliseksi leimaava kirjoittelu jatkuu kantelun mukaan 19.12.2006, jolloin julkaistun uutisen mukaan ”Halosen linja on saanut aktivistit… levittämään omaa propagandaansa ja metelöimään Halosen johtajien kotien läheisyydessä. Häirintä on ollut johdonmukaista ja jatkuvaa”. Kantelijan mielestä väitteet ovat ennenaikaisia, kun tuomioistuin ei ollut ottanut kantaa väitettyyn häirintään. Tässä uutisessa ei nimiä mainita, mutta kantelijan mielestä aiemmassa jutussa nimillä mainitut vastaajat on yhdistettävissä rikosasiaan artikkelien kokonaisuuden myötä.
Helsingin Sanomien vastaus 5.2.2007
Päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa, että lehden julkaisemat tiedot pitävät paikkansa. Molemmissa uutisissa käsiteltiin yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä turkiselinkeinon harjoittamisesta sekä eläinten oikeuksista ja niiden puolesta käytetyistä keinoista. Joulukuisessa kirjoituksessa selostettiin oikeudellisesti merkittävää uutista, joka käsitteli eläinaktivisteja vastaan nostettua ainutlaatuista syytettä kiristyksen yrityksestä.
Kantelijan nimeä ei ole mainittu rikosasiaa käsittelevässä uutisessa, vaan ainoastaan yksityisoikeudellista turvaamistointa käsittelevässä kirjoituksessa. Kantelija on esiintynyt avoimesti Halosen vastaisessa kampanjassa. Tieto hänen joutumisestaan vastaajaksi oikeuteen on julkinen. Myöhemmin joulukuussa julkaistussa uutisessa ei viitattu turvaamistointa koskevaan hovioikeuden ratkaisuun tai sen vastaajiin. Kirjoitusten perusteella 11. marraskuuta julkaistussa uutisessa mainittuja henkilöitä ei voida yhdistää syyteratkaisua koskevaan uutiseen, joka julkaistiin 19. joulukuuta.
Kummassakaan uutisessa ei otettu kantaa kantelussa mainittuun oikeudenkäyntiin. Se ei olisi edes ollut mahdollista, koska oikeudenkäynti ei ollut kirjoitusten ilmestymisen aikana alkanut. Marraskuussa toimituksella ei ollut myöskään tietoa syyttäjän aikeista nostaa syyte kiristyksen yrityksestä.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).
Helsingin Sanomien ensimmäinen uutinen kertoo niin sanotusta siviilijutusta, jonka haastaja hävisi käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Uutisessa mainitaan molempien osapuolten nimet, ja kuvaillaan haasteeseen johtaneita tapahtumia käyttäen muun muassa ilmaisua ”Halosta halventavia ilmoituksia”. Toisessa uutisessa lehti kertoo kotirauhan rikkomis-, kunnianloukkaus- ja kiristyksen yrityssyytteistä, joita käsiteltäisiin myöhemmin oikeudessa. Jutussa ei mainita syytettyjen nimiä, eikä siinä myöskään ole suoraa viittausta aiemmin käsiteltyyn siviilijuttuun.
Uutiset kertovat turkiselinkeinon harjoittamisesta ja eläinten oikeuksista, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita. Ensimmäinen uutinen kertoo siviilijutusta ja toinen rikosjutun syytteistä, eikä niitä ole millään tavalla kytketty toisiinsa. Siviilijutun ilmaisu ”halventava” ei Julkisen sanan neuvoston mielestä sen vuoksi viittaa tulevaan kunnianloukkausoikeudenkäyntiin. Toimitus on nähnyt aiheelliseksi julkaista nimet siviilijutun yhteydessä. Neuvoston mielestä sille ei ollut estettä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.